KOKONAAN KAIVERRETTU RANSKALAINEN KIRJA. Arnaud Berquin, Pygmalion, scene lyrique de M:r J.J. Rousseau. Le texte gravé par Droüet. Paris 1775.
1700-luvulla kirjan painaminen alkoi erityisesti kiinnostaa Euroopan seurapiirejä. Kirja oli monipuolinen, kaunis esine, sen valmistus oli taidekäsityötä. Etenkin Ranskan ylhäiset piirit olivat kuningas Ludvig XV:n johdolla kiinnostuneita kirjan painamisesta ja sitomisesta. Kirjapaino kehittyi Ranskassa kuninkaan erityisessä suojeluksessa ja Ranska lujitti edelleen asemaansa Euroopan johtavana kirjapainomaana.
Kirjankuvituksessa suosituksi tulleet kuparikaiverrus ja etsaus kiehtoivat kirja-alaa yleisemminkin, kuparikaiverrusta pidettiin mahdollisena kirjapainon korvaajana, ja 1700-luvulla julkaistiin useita kokonaan kaiverrettuja kirjoja. Kaiverretut kirjat jäivät kuitenkin, jo kalleutensakin vuoksi, hyvin lyhytaikaiseksi kokeiluksi.
Lukeminen ja kirjallisuuden harrastaminen laajenivat 1700-luvulla, kirjallisuuden tarve lisääntyi. Syntyi uusi kaunokirjallisuuden laji, romaani. Kirjallisuuden kasvavan menekin myötä kirjanpainajien ja kustantajien kannatti kilpailla myös kirjan ulkomuodolla, kauniilla typografialla ja korkeatasoisella kuvituksella.
Lawrence Sterne, Tristram Shandy. London
Christoph Martin Wieland, ... Sämtliche Werke. Leipzig ›
Suomessa tilanne oli poikkeava, sillä turkulaiset kirjapainot joutuivat lähtemään evakkoon 1700-luvun alun sotien aikana. Akatemian kirjapaino palasi Turkuun ison vihan jälkeen 1722 ja tukholmalaistunut, Gezeliuksen perustama kirjapaino lähetti Turkuun faktorin 1726. Pikku vihan aikana kirjapainotoiminta keskeytyi Turussa uudestaan 1742-1743.
Henricus Hassel, Schediasmatis historici de Tavastia... Aboae: J. Kaempe ›
Vuosisadan loppupuolella kirjapainotoiminta oli Turussakin vireätä ja kehittyvää. Suomeen perustettiin 1776 uusi kirjapaino, kun Georg Wilhelm Londicer aloitti Vaasassa kirjanpainajana.