SIVU1 | SIVU2: nimiösivun historia
Aurelius Augustinus, De civitate Dei. Basel: Johann Amerbach 1489.
Kirjan ulkoinen olemus heijastaa niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, joissa se on tuotettu. Muoto, jossa kirja on julkaistu, vaikuttaa myös sen sisältämän tekstin tulkintaan. Moderni paperi ja typografia tuovat vuosisatoja vanhaan tekstiin merkityksiä, joita alkuperäisen tekstin kirjoittaja ei ole voinut tarkoittaa. Mikäli lukija pyrkii tekstin sisällön mahdollisimman alkuperäiseen tulkintaan, tarvitsee hän käyttöönsä mieluiten tekijän elinaikana julkaistun painoksen.
Kirjan ulkoasun on perinteisesti määrännyt kustantaja, mutta tekijä on yleensä voinut siihen jonkin verran vaikuttaa. Kustantajalle kirjan ulkoasun suunnittelussa tärkeimpiä olivat kirjan myyntiin ja levitykseen liittyvät seikat. Kuitenkin, etenkin käsipainokaudella, kirjan lopullisen ulkoiseen muotoon vaikuttivat eniten kirjapainon henkilökunnan ammattitaito ja painon varustetaso, eli käytettävissä olleet kirjakkeet, koriste- ja kuvalaatat.
Petrus de Alliaco, Concordantia astronomiae cum theologia. Augsburg: Ratdolt 1490
Käsinpainetun kirjan myynnin ja levityksen kannalta tärkein sivu oli nimiösivu, jonka muotoiluun kirjanpainajat keskittivät yleensä kaiken ammattitaitonsa. Nimiösivu oli ostajan ja lukijan ensimmäinen kosketus kirjaan, sen tuli siis viehättää silmää. Ostajien houkuttelun ohella nimiösivun tärkeä tehtävä oli tuoda esiin tarvittavat kirjan sisältöön, painamiseen ja levitykseen liittyvät tiedot. Tunnetun englantilaisen typografin Stanley Morisonin mukaan kirjan painamisen historia on suurelta osin juuri nimiösivun historiaa. Nimiösivun historia taas heijastaa kirjan levityksen ja myymisen historiaa. sivu2
