SIVU1 | SIVU2
Nimiösivua ei ollut vielä käsikirjoituksissa eikä myöskään varhaisissa painetuissa kirjoissa. Kirjojen määrän ollessa vähäinen, tyhjän sivun jättäminen vain kirjaa koskevia tietoja varten olisi ollut kalliin pergamentin tai paperin tuhlausta. Kaikki kirjaa koskeva tarpeellinen tieto, tekijä ja kirjan nimi, voitiin helposti sisällyttää ensimmäiselle tekstisivulle, ennen varsinaisen tekstin alkua, niin sanottuun incipit-tietoon. Incipit-tieto muodostui irrallisesta nimekkeestä, johon sisältyi sana incipit, joka merkitsee "tässä alkaa".
Incipit-tieto painettiin usein myös punaisella värillä, ruberilla, tästä syystä sitä alettiin vähitellen kutsua rubricaksi, rubriikiksi, otsikoksi. Mahdollista punaväriä lukuun ottamatta incipitiä ei erityisesti korostettu tai koristeltu. Ensimmäisen sivun koristelu keskittyi varsinaisen tekstin alkuun, useimmiten ensimmäiseen kirjaimeen, joskus myös ensimmäisiin sanoihin tai ensimmäiseen riviin.
Kardinaali Bessarion, Adversus calumniatorem Platonis 1469
Incipitin ohella kirjaan liittyvää tietoa sijoitettiin kolofoniin, jonne merkittiin tavallisesti kirjan julkaisutiedot, kirjanpainaja, painopaikka ja vuosi. Kolofonissa saatettiin mainita myös kirjan tekijä ja nimeke. Läheskään kaikissa inkunaabeleissa ei ole kolofonia.
Kardinaali Bessarion, Adversus calumniatorem Platonis 1469
Missale Aboense 1488
Osa kolofonin funktioista oli myös explicit-tiedolla, explicitissä ilmaistiin, että kirjan teksti oli "kääritty auki" eli teksti loppui siihen.