KUPARIKAIVERRUSNIMIÖ. Christoph Welhammer, Susanna die Keusche. Nürnberg: W. Endter 1639.
Edellisellä vuosisadalla alkanut kirjanpainajien aseman heikentyminen jatkui 1600-luvulla. Kustantajat ja kirjanpainajat joutuivat jättämään työn varsinaisen sisällön taka-alalle ja keskittymään tuotannollisiin ja taloudellisiin kysymyksiin. Mahdollisuudet kehittää kirjan ulkoasua ja luettavuutta olivat enää vähäisiä. Tämän lisäksi kirjapainotoimintaa vaikeutti tiukentuva maallinen ja kirkollinen sensuuri.
Erityisesti 1600-luvun saksalainen painotyö on ollut paheksunnan kohteena, paperi oli huonoa ja rusehtavaksi tummunutta, fraktuurakirjain oli vääristynyt vaikeaselkoiseksi. Typografia taidemuotona ei myöskään kiinnostanut kirjanpainajia. Samanlainen kirjapainotyön tason lasku on nähtävissä muissakin Euroopan maissa. Tilanne oli hiukan parempi Ranskassa, jonka kuninkaallisessa kirjapainossa, Imprimerie royalessa, painettiin 1600-luvullakin poikkeuksellisen hienoja, Ludvig XIV:n ajan klassisismia huokuvia suurikokoisia teoksia.
Respublica-sarja. Ex officina Elzeviriana 1627 - 1639.
Alankomaista tuli 1600-luvun johtava kirjapainomaa, hienointa eurooppalaista typografiaa edustivat Antwerpenin Officina Plantiniana ja Amsterdamissa ja Leidenissa toimineet Elsevierien painot sekä amsterdamilainen, kartografiaan erikoistunut Joan Blaeu. Officina Plantiniana erikoistui pääasiassa katolisen liturgisen kirjallisuuden painamiseen ja Elsevierien omintakeisimmiksi tuotteiksi muodostuivat pienet 32:o-kokoiset antiikin auktorien tekstit ja matkakirjat, Respublica-sarja.
Jacob Bruck, Emblemata politica. Straßburg; Köln
Jeremias Drexel, Der verdammten fewrigen immerwehrende... Köln ›
Michael Wexionius-Gyldenstolpe, Discursus politicus de prudentia. Aboae 1642. KUVA2: AUKEAMA
Suomalainen painotyö oli 1600-luvun lopussa normaalia pienten eurooppalaisten kirjapainojen tasoa, mutta suomalaisten painajien käytössä ollut kirjapainomateriaali ja paperi olivat yleistä tasoa heikompia. Kirjanpainajien ammattitaidon kehittymiselle ei Suomessa myöskään ollut riittävästi mahdollisuuksia, joten täällä ei päästy lähellekään loistavaa alankomaalaista tai ranskalaista painotyötä. Ensimmäinen kirjanpaino perustettiin Turun akatemian yhteyteen 1642.
