Nuolenpäistä aakkosiin -verkkonäyttely / Suomen kansalliskirjasto

muinaiskanaanilainen « FOINIKIALAINEN »
kreikkalainen / aramealainen / muinaisheprealainen / puunilainen

Foinikialaista kirjoitusta Sidonin kaupungista n. 500 eKr.

Välimeren foinikialaiset kauppiaat levittivät tehokkaasti kirjoitusta

Pian aakkoskirjoitus levisi myös Foinikiaan, nykyisen Libanonin seuduille, ja sen kauppiaskansa kuljetti kirjaimia menestyksekkäästi muille kansoille. Vuodesta 1050 tienoilta eKr. lähtien puhutaankin foinikialaisesta eikä enää muinaiskanaanilaisesta kirjoituksesta. Tällöin olivat vakiintuneet niin merkkien määrä kuin kirjainmuodotkin.

Foinikialaiset vakiinnuttivat kirjainten muodot vähemmän kuvallisiin asuihin. Viivamaisina ne sopivat helpommin piirrettäviksi ja hakattaviksi basalttiin. He vakiinnuttivat myös kirjoitussuunnan kulkemaan oikealta vasemmalle. Tämä suunta sopii luontevasti kirjoituksiin, jotka oikeakätinen ihminen hakkaa taltalla kiveen. Tällöin hän saattoi nähdä työnsä jäljen.

Lähi-idässä heprealaiset ja muut Palestiinan kansat sekä aramealaiset omaksuivat 900- ja 800-luvuilla foinikialaiset kirjaimet.

Sittemmin samalla seudulla kirjoitettiin kreikkalaisella,

syyrialaisella ja arabialaisella aakkostolla.

Ennen foinikialaisten aakkosten kehittämistä samoilla

seuduilla käytettiin mesopotamialaista nuolenpääkirjoitusta.

« Intro