Nuolenpäistä aakkosiin -verkkonäyttely / Suomen kansalliskirjasto

foinikialainen « KREIKKALAINEN »
etruskilainen | goottilainen / koptilainen / kyrillinen

Dionysios Periegetesin "Maailman kuvauksen" 1500-luvulla painettu versio © Helsingin yliopiston kirjasto, Erikoiskokoelmat.

Kreikkalaisten (ja latinalaisten) kirjainten kursiivityyppejä vuodelta 1523.
(suurennos 76 kB)

Kreikkalaisten kaksi uudistusta: vokaalit ja kirjoitussuunta

Muinaiset kreikkalaiset tunnustivat itsekin, että he olivat saaneet kirjaimensa idästä foinikialaisilta. Vanhimmat tuntemamme kreikankieliset tekstit ovat 700-luvulta eKr. Verrattuina Lähi-idän foinikialaisiin kirjainmuotoihin kreikkalaisten kirjaimet näyttävät kuitenkin tavattoman vanhanaikaisilta, sellaisilta joita Lähi-idässä käytettiin 400 vuotta aikaisemmin. Onkin mahdollista, että kreikkalaiset lainasivat kirjoitustaidon foinikialaisilta jo n. 1100 eKr., mutta varhaiset kreikkalaiset tekstit ovat kaikki kadonneet – tai ovat vielä löytämättä. Tuo aika 1100-700 eKr. tunnetaan muutenkin Kreikan historian pimeänä kautena. Suuri kehitys alkoi vasta 600-luvulla eKr.

Lainatessaan aakkoskirjoituksen kreikkalaiset tekivät siihen merkittävän uudistuksen. Suuri muutos oli vokaalien merkitseminen näkyviin, seikka jota kreikkalaisten oma kieli edellytti. Kirjoituksen lainaamisen yhteydessä kreikkalaisilta jäi käyttöä vaille joukko seemiläisille kielille ominaisten konsonanttien merkkejä – kreikan kielessä ei näet ollut vastaavia äänteitä. Näillä merkeillä käytännölliset kreikkalaiset keksivät osoittaa vokaalejaan: ’alefista (kurkunpään katkoäänteestä) he tekivät A:n, seemiläisestä hestä (= H) E:n, ‘ainista O:n jne. Kiitoksena aakkosten seemiläisille keksijöille kreikkalaiset säilyttivät seemiläisissä muodoissa kirjainten nimet (alfa, beeta jne.) ja myös aakkosjärjestyksen, joka on periytynyt lähes sellaisenaan suomeen saakka.

Kreikkalainen vaasimaalaus © Helsingin yliopiston kirjasto, Mikkolan kokoelma.

Opettaja on avannut papyrusrullan runoutta selittäessään. Vaasimaalaus on peräisin 480-luvulta eKr. Tekstissä olevat kirjainmuodot sattuvat olemaan yhteisiä sekä kreikalle että latinalle.
(suurennos 76 kB)

Toinen kreikkalaisten uudistus oli vakiinnuttaa kirjoitussuunta kulkevaksi vasemmalta oikealle. Kreikkalaisille kirjoitus oli valtaosaltaan kirjoittamista musteella. Jos oikeakätinen ihminen kirjoittaa musteella oikealta vasemmalle, hän tuhrii kämmensyrjällään kirjoittamansa. Kreikkalaisilla ei ollut mitään syytä pitää kiinni vanhasta kirjoitussuunnasta, ja siksi he myös tässä suhteessa saattoivat – kokeilujen jälkeen – vakiinnuttaa luontevimman menettelyn.

Kreikkalainen aakkoskirjoitus on ollut monen kielen myöhemmän

kirjoitusjärjestelmän esikuva. Näitä ovat mm. etruskilainen,

goottilainen, koptilainen ja kyrilliset aakkoset.

Varhaisimmat kreikkalaiset

tekstit olivat lineaari-B:tä.

« Intro