Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
Nuolenpäistä aakkosiin -verkkonäyttely kirjoituksen historiasta

SUKUPUU
foinikialainen « kreikkalainen « KYRILLINEN

NÄYTTELYOPAS


KYRILLINEN
Venäläinen kirkkokäsikirja © Helsingin yliopiston kirjasto, Slaavilainen kokoelma.
Kirkkokäsikirja, Kiova 1619. 1700-luvulle saakka kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettiin useimmiten ns. kirkkoslaavia. Kreikan tapaan aksenttimerkeillä osoitetaan sanojen painotusta.
(suurikokoinen suurennos 116 kB)


Kreikan kirjamet siirtyivät vain hieman täydennettyinä Bysantin kautta Itä-Euroopan slaavilaisiin kieliin; valtaosa kyrillisistä kirjaimista on lainattu suoraan, lisämerkkejä on luotu slaavilaisten äänteiden kuvaamiseksi. Keksijöinä ja kehittäjinä olivat Kyrillos – siitä nimi kyrillinen – ja Methodios 800-luvulla sekä Kliment Ohridilainen 900-luvun puolivälissä.


Venäläinen hallitsijakronikka © Helsingin yliopiston kirjasto, Slaavilainen kokoelma.
Lyhyt venäläinen hallitsijakronikka, Pietari 1760. Kirjan tekijä Mihail Lomonosov oli merkittävä myös venäjän kielen ja kirjoituksen kehittäjä.
(suurennos 92 kB)

Euroopassa kirjainten raja on vakiintunut mielenkiintoisella tavalla. Kaikkialla siellä, missä vallitsee roomalaiskatolinen tai protestanttinen usko, kirjaimet ovat latinalaiset. Ortodoksisten maiden kreikkalais-slaavilainen kirjaimisto merkitsee ilmeistä rajaa idän ja lännen välillä. Tämä raja kulkee Jäämereltä Karjalan halki Viron, Latvian ja Liettuan itärajalle. Sieltä etelään Puola, Slovakia, Unkari, Kroatia ja Slovenia kuuluvat länteen, mutta Venäjä, Ukraina, Serbia, Bosnia ja Kreikka ovat monessa muussakin mielessä itää. Ortodoksinen Romania on poikkeus, jonka latinalaiset kirjaimet vahvistavat säännön.

Kyrillisin kirjaimin kirjoitetaan yli 50 kieltä, mm. kirkkoslaavia, bulgariaa, venäjää, makedoniaa ja ukrainaa.



foinikialainengoottilainenetruskilainenkreikkalainenkoptilainenkyrillinensukuhaara: kreikkalainen

venäläisiä kirjaimia
venäläisiä
kirjaimia
« Intro
© 2003 Suomen kansalliskirjasto