|
|||||||||||||||||||||||||
2000-luvun tekijänoikeuspolitiikka
Tekijänoikeuden merkityksen voi kiteyttää kolmeen keskeiseen seikkaan. Tekijänoikeus on luovan työn kannustin. Tekijänoikeus on tärkeä osa kulttuurin taloudellista perustaa. Luovan työn taloudellinen arvo syntyy tekijänoikeuksista. Nykyisin tulevaisuudesta tiedetään myös tekijänoikeuden kehittämissuuntien kannalta vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Dynaamisen alueen järjestelyt ja mahdollisesti tarvittava sääntely eivät tule koskaan valmiiksi. Tästä syystä olisi löydyttävä sekä poliittisesti että teknisesti valmiuksia tarkistaa lainsäädäntöä nykyistä joustavammin. Kiveen hakattuja ratkaisuja ei enää ole. Tämä tilanne synnyttää tarpeen etsiä dynaamisempia lainsäädäntöratkaisuja. Lainsäädännön kehittämisessä avoin prosessi on välttämätön. Vain se, että kaikki asiantuntevat kommentit tulevat esiin ja huomioon otetuiksi, mahdollistaa laajasti hyväksytyn lainsäädännön. Kokemus osoittaa, että vastakkaisetkin intressit on mahdollista usein ottaa huomioon tasapainoisia ratkaisuja kehitettäessä. Monet intressikiistat ovat näennäisiä. Asioihin paneutuminen yhteistoimin hälventää väärinkäsityksiä. Useimpien osapuolten tavoitteet ovat samalla suunnalla: se on suojatun aineiston laaja käyttö ja levitys. Opetusministeriön kulttuuripolitiikan kehittämistavoitteisiin kuuluu muun ohella yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa parantaa tekijänoikeudellista tietämystä ja osaamista, ja muun muassa luoda edellytyksiä digitaalisen sisältötuotannon kehittämiselle. Monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi arvosteltu tekijänoikeuslakimme on kuin räsymatto, jossa eri aikojen kudelmat erottuvat selvästi toisistaan. Lakiin sisältyvät säännökset useista erilaisista teos- ja muista aineistolajeista sekä niiden oikeudenhaltijoista ja niihin liittyvistä oikeuksista ovat kaiken pohjana. Tekniikan kehittyminen on tuonut oman lisänsä tilkkutäkkiin. Tätä kehitystä on ollut edistämässä myös EU, jonka yksityiskohtainen ja sektoreittain säädetty lainsäädäntö näkyy myös lain sisällössä. Lain rakenteen yksinkertaistaminen helpottaisi lain toimivuutta ja sen tuntemusta sekä ammattilaisten että kansalaisten keskuudessa yleisesti. Tällainen tavoite sisältyy lain uudistamisajatuksiin. Valtiovallan ensisijainen keino vastata tietoyhteiskunnan vaatimuksiin on lainsäädännön kehittäminen ja uudistaminen. Tietoyhteiskuntakehitys on johtanut kuitenkin myös ajatukseen, että valtion tulisi aikaisempaa tarkemmin seurata myös tekijänoikeuden toimivuutta ja tarvittaessa puuttua asioihin positiivisilla toimilla. Esille on tullut myös ajatus "ulos kirjoitetun" tekijänoikeuspolitiikan muotoilemisesta. Vireillä on tekijänoikeuden ja tekijänoikeusjärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen suunnitelman valmistelu katkeamatta jatkuvan työn tueksi. Muodostettava politiikka edesauttaa toivottavasti myös hallitusohjelman toteuttamista. Lainsäädännön uudistamisen valmistelun lähtökohtana on, että tekijänoikeusjärjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon tekijöiden, teollisuuden ja käyttäjien edut. Tavoitteena on tasapaino, jossa luovan työn, kulttuurin ja tiedonvälityksen taloutta ei unohdeta. Evoluutio on liikettä. Liikkeessä oleva järjestelmä ei luudu. Sen on uusiuduttava. URN:NBN:fi-fe20031625 |
|||||||||||||||||||||||||
