|
|||||||||||||||||||||||||
Kirjastojen tarpeet laajapohjaisessa tarkastelussa
Tähän asti sallittua on ollut vain analogisilla menetelmillä, lähinnä valokopioimalla ja ehkä mikrofilmauksella, tapahtuva kappaleen valmistaminen. Aineiston luonteesta johtuen kulttuuriperintöä säilyttävien laitosten kentässä kirjastoilla on ollut erityisasema: aineistoa lainataan yleisölle. Viime vuosikymmenen puolivälissä edellisessä laajassa tekijänoikeuslain uudistuksessa lakiehdotukseen sisällytettiin myös luonnos tekijänoikeusasetuksen muutokseksi. Kappaleen valmistaminen ehdotettiin mahdolliseksi kaikilla tekniikoilla. Laitoskentän ja oikeudenhaltijajärjestöjen, mm. julkaisijoiden ja kustantajien, välisissä neuvotteluissa kävi kuitenkin pian selväksi, ettei aika ollut vielä kypsä. Digitaalitekniikka oli vasta yleistymässä eikä sen vaikutuksia osattu vielä arvioida. Askelta tuntemattomaan ei uskallettu ottaa. Tilanne on vuosien kuluessa muuttunut. Tietoyhteiskuntadirektiivi sisältää myös säännökset siitä, että kappaleen valmistaminen – myös digitaalinen – voidaan sallia kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa. Edellytyksenä on, että tällaisella tarkoin määritellyllä kappaleen valmistamisella ei tavoitella välitöntä tai välillistä taloudellista tai kaupallista etua. Tämän säännöksen säilyttäminen direktiivissä oli huomattavan pohjoismaisen ponnistuksen tulos Brysselissä. Vielä kovemman pohjoismaisen aktion tulos on direktiivin säännös, jonka nojalla jäsenmaissa voidaan säätää tietynasteisesta aineiston välittämisestä laitoksen suljetussa verkossa. Sen muotoilu pohjautui Suomen tekemään ehdotukseen. Ajatus yleisölle välittämisen sallimisesta mm. kirjastoissa ei saanut suurtakaan sympatiaa komission ja Keskisen ja Eteläisen Euroopan EU-jäsenmaiden taholla. Tästä syystä säännöksen ehdot ovat aika tiukat. Säännöksen mukaan voidaan sallia laitosten kokoelmiin sisältyvän aineiston välittäminen laitosten tiloissa, tarkoitukseen varatuilla päätteillä ja vain tutkimusta tai yksityistä opiskelua varten. Direktiivin säännökset mahdollistavat nyt järkevien ja kohtuullisten ratkaisujen etsimistä kirjastojen, arkistojen ja museoiden tarpeisiin. Vuonna 2002 tapahtuneessa ja 2003 jatkuneessa valmistelussa on kehitetty lakiehdotukseen useista pykälistä koostuva jakso, jolla pyritään muotoilemaan linjat näiden laitosten hyödyllisille käytännöille. Esimerkiksi laki sallisi kappaleiden valmistamisen käytetystä tekniikasta riippumatta – myös digitoimalla – aineistojen säilyttämiseksi, säilyvyyden turvaamiseksi, entistämiseksi ja kunnostamiseksi sekä kokoelmien hallintaa ja järjestämistä varten sekä vielä puuttuvien osien täydentämiseksi. Suurta huomiota tekijänoikeusuudistuksen valmistelussa on kiinnitetty myös vapaakappalekirjastojen toiminnan kehittämistarpeisiin liittyviin tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Siirtyminen yhä enenevässä määrin sähköisten joukkoviestintävälineiden käyttöön on vaikuttanut siihen, että kansallisen kulttuurin tuotteet muuttuvat vastaavasti digitaalisiksi ja osin myös tietoverkkojen avulla käytettäviksi. Sähköisten joukkoviestintävälineiden rungon muodostavat edelleen radio ja televisio. Vapaakappalelainsäädännön uudistushanke on saanut uutta potkua tieto- ja viestintätekniikoiden sulautumisesta. Vanha lainsäädäntö ei enää riitä kattamaan sähköisiä aineistoja. Aika on kypsyttänyt myös ajatusta kansallisen radio- ja televisioarkiston perustamisesta. Tekniikoiden ja jakelukanavien sulautuminen tekee perustelluksi myös lainsäädäntöjen sulauttamisen. Vapaakappalekirjastojen ja -järjestelmien osalta tietoyhteiskuntadirektiivi sallii nimenomaisesti niitä koskevien erityissäännösten säätämisen. Direktiivi ei vaikuta näihin säännöksiin. Keväällä 2003 työryhmätyöskentelystä mietintövaiheeseen saatettu vapaakappalelainsäädännön uudistus linkittyy olennaisesti tekijänoikeuslainsäädännön uudistamiseen. Vapaakappaleaineiston käyttö on ehdotettu säänneltäväksi tekijänoikeuslaissa. Tavoitteena ovat säännökset, joiden perusteella kaikkien joukkoviestinnän tuotteiden arkistoaineistojen säilyttämisen ja tutkimuskäytön edellyttämä kopiointi ja aineistojen käyttö on mahdollista. URN:NBN:fi-fe20031625 |
|||||||||||||||||||||||||
