|
|||||||||||||||||||||
Helppoa tulevaisuuden ennustamista
Mediakulttuurin alueella on itse asiassa helppo ennustaa, mitä tuleman pitää. Medioiden lähitulevan ennustaminen ei siis ole vaikeaa. Ensimmäinen arkihavainto on, että mediakulttuuria tulee aina vain enemmän. Kaikki kuoleva löytää tämän puoleisen jatkosarjansa ja uuden elämänsä virtuaalitodellisuudessa. Mediasta, eli teknologisesta välittäjämassasta, tulee jatkuvasti olennaisempi ja kiinteämpi osa sekä ympäröivää todellisuuttamme (eli ensimmäistä luontoa) että omaa ruumistamme ja ruumiimme mieltä, ihmisyytemme muotoa. Sen lisäksi, että pystymme yhä paremmin vaihtamaan uusia varaosia ruumiiseemme, meidän ulokkeemme, McLuhanin kuuluisa sähköiho tai Matrix, muodostuu erottamattomaksi rajapinnaksi meidän ja meistä riippumattoman ympäristön välille. Mediateknologiasta siirrytään arkipäivän bioteknologiaan, itsenäisistä lokaalisista pisteistä maailmanlaajuisiin rihmastoihin. Kaiken materiaalisen koon pieneneminen ja digitaalinen monistaminen, pienuuteen liittyvä yksiköiden toimintasiirtymien kasvu ja nopea hyödyntäminen, ovat taistelun aseet. Kulttuurinen kloonaus, kunkin aikakauden tunnusmerkkien erityisyyden katoaminen tai paremminkin kaikkien yhtäaikainen esiintyminen ja helppo läsnäolo arkipäiväistyvät. Aikakausien kulttuuriset merkit sulautuvat jatkumoiksi, joissa raha ja erottelukyky hämärtyvät. Vaihtoehtoja ei ole, koska kaikki on samalla tavalla määritelty vastavaihtoehtonsa kautta. Jopa kieltäytyminen ja läpinäkyvyyden peittäminen muodostuvat utooppisiksi saarekkeiksi, joilla on yhä pienempi, hetkellinen tila hengittää. URN:NBN:fi-fe20031641 |
|||||||||||||||||||||
