Virtuaalikirjasto, suomalainen Internet-aihehakemisto, osallistuu vuoden 2000 alussa käynnistyneeseen Reynard-hankkeeeseen.
Siinä rakennetaan euroopplaiselle tiedeyhteisölle suunnattua, kansalliset aihehakemistot kokoavaa tiedonhakupalvelua
European Subject Gateway Service Europe.
Näin edistetään laadukkaan tietoaineiston löytymistä Internetistä sekä hyödynnetään asiantuntemusta ja työnjakoa osallistujien kesken.
Hankkeen kesto on kaksi ja puoli vuotta ja siinä on mukana 12 organisaatiota 7 maasta. Hankkeen pääkoordinaattori on Hollannin
Koninklijke Bibliotheek. Reynard kuuluu EU:n IST-ohjelmaan.
Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Viikin tiedekirjasto osallistuvat Virtuaalikirjastoprojektista Reynardiin ja saavat tähän rahoitusta
EU:lta. JYK johtaa mm. palvelun pilottiversion evaluointia. Viikin tiedekirjaston intressien kohteena ovat palvelun monikielisyyteen
liittyvät kysymykset. Kolmas suomalainen osallistujaorganisaatio on CSC - Tieteellinen laskenta Oy.
Virtuaalikirjaston hakuominaisuudet ovat parantuneet. Nykyisin palvelun etusivulta voi tehdä sanahakuja, jotka ulottuvat
yhtäaikaa suureen osaan Virtuaalikirjaston yli 50 aihealueesta. Hajautettua hakua tietokantojen
välillä on kehitetty Oulun yliopiston kirjaston koordinoimana kehityshankkeena. Hajautettu haku yltää palvelun kotimaisten tietokantojen
lisäksi yhteispohjoismaiseen NOVAGate-aihehakemistoon ja ruotsalaiseen tekniikan alan EELS:iin. Hajautetun haun piirissä on 6500 viitettä
ja se toimii Oulun yliopiston kirjaston palvelinkoneelta käsin perustuen Whois++-protokollaan.
Lisätietoja antavat Toini.Alhainen@library.jyu.fi ja
Risto.Heikkinen@library.jyu.fi, Jyväskylän yliopiston kirjasto.
Etusivulle
| Sivun alkuun
Haku Nordunet2-ohjelmaan
Nordunet2 on komivuotinen, Pohjoismaisen ministerineuvoston ja pohjoismaisten hallitusten
rahoittama tutkimusohjelma, joka keskittyy verkkojen hyödyntämiseen ja verkkopohjaisiin sovelluksiin.
Painopistealueina ovat:
Nordunet2 -hankkeilta edellytetään
- pohjoista ulottuvuutta
- että ainakin yksi osallistuvista tahoista on julkisyhteisö
- että ne hyödyntävät tehokkaasti verkkoja tai
kehittävät sovelluksia,
jotka perustuvat
verkkojen edistyneeseen käyttöön
Hakemusten jättöpäivät ovat 1.maaliskuuta, 1. kesäkuuta ja
1. syyskuuta 2000 sekä 1. tammikuuta 2001.
Lisätietoja: http://www.nordunet2.org
Nordunet 2, Pb 1059, Blindern, 0316 Oslo, Norway
Email: secreteriat@nordunet2.org
Puhelin +47 22 85 24 70, Fax: +47 22 85 27 30
Etusivulle
| Sivun alkuun
Kun hakukoneilla ei löydä mitään
- Piilossa oleva tieto Internetissä
Yhä suurempi osa verkon kautta saavutettavista hyvistä tiedonlähteistä on jäänyt piiloon hakukoneilta.
Joitain palveluita on sentään olemassa, jotka pyrkivät keräämään tietoa juuri näistä tärkeimpien hakukoneiden
saavuttamattomissa olevista tiedonlähteistä. Ohessa kirjastoalaan liittyviä hyödyllisiä linkkejä ja hakukokemuksia.
George Washington Universityn Gary Price tarjoaa listauksessaan direct search erityisesti bibliografioita ja
kirjastojen luetteloihin kohdistuvan linkkisivun. Sivun erityisessä Librarian Interests - kohdasta löytyy 38 tosin
ehkä enemmän amerikkalaiselle tieteellisen kirjaston työntekijälle suunnattua linkkiä, mutta mukana on myös helmiä kenelle tahansa,
kuten Marian Dworaczekin Electronic Publishing Reference Resources on the Internet.
Infomine yhtenä tutuimmista ja laajimmista tämän alan tietokannoista tarjoaa oppilaitoskirjastoillekin sopivia tiedonlähteitä.
Hakuja pystyy rajaamaan aiheen mukaan, mutta tarkkana saa olla tiedonjyvästen poimimisessa. Yksi käytännönläheinen esimerkki on
linkki 84.comin listaukseen, jossa luetellaan niiden proxy-palvelimien osoitteita, joissa tarjotaan chattailua, pelejä, sähköposteja, ym. todellisilta
tiedonetsijöiltä tietokoneaikaa syöviä palveluja.
Alpha Search antaa kovin perinteisiä tietolinkkejä kirjastoille, mutta muutaman mutkan kautta johdattaa hyvinkin hyödyllisiin tiedonlähteisiin.
Hyvänä esimerkkinä on Eric H Schnellin kirjastoissa työskenteleville, web-sivuja ylläpitäville - siis tavallista tietokonenikkaria
avarakatseisemmille - suunnattu verkkojulkaisemisen opas.
Webdata.com ilmoittaa olevansa erikoistunut etsimään webin kautta haettavissa olevia tietokantoja. Mitään mullistavaa ei löytynyt -
siis mitään, mikä ei olisi löytynyt hakukoneillakin. Mutta ensituntumalla Webdatakin kykenee löytämään jotain, mihin en ole muilla
hakukoneilla vielä sattumalta törmännyt. Esimerkkinä PubLibin RefDesk yleisille kirjastoille joilla on Internetin käyttöön
liittyviä kysymyksiä. Varsinkin kohtaan staff internet competencies karaistuneenkin Internetin käyttäjän ja kirjastohenkilökunnan
koulutuksia suunnittelevan olisi syytä tutustua. Toinen hyvä on Internetissä olevaan kirjastoalan tietoon perehtymistä helpottava
ODLIS: Online Dictionary of Library and Information Science.
Ilpo Soini
Linkit tekstissä mainittuihin sivuihin:
Etusivulle
| Sivun alkuun
Uusia julkaisuja
Kirjastot kilpailutekijöinä - raportti Kaliforniasta
Kaisa Sinikara. Kirjastot ja informaatioteknologia 2000-luvulla yliopistojen kilpailutekijöinä.
Raportti Kalifornian kirjastoista 29.- 4.11.1999.
"Helsingin yliopistossa on käynnissä yliopiston monitahoinen strateginen suunnittelu, jossa valintoja
tehdään yliopiston vahvuuksiin tukeutuen. Kampusten ja yliopiston tilojen kehittäminen on hyvässä
vauhdissa. Yliopiston rahoitusmallin käyttöönotto on aiheuttanut sekä selkeytymistä että ristiriitoja."
Raportti:
http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/raportit/kalifornia.htm
Verkkoviestinnän käsikirja
Markku Jussila, Antti Leino. net. verkkoviestinnän käsikirja. Inforviestintä Oy. Karisto, Hämeenlinna 1999. ISBN 952-5123-14-6.
WWW-sivuilla on turha esittää mitään, mitä ei ole sataprosenttisesti hyväksytetty koko organisaatiossa. Onnistunut verkkopalvelujen
hyödyntäminen perustuu organisaation kokonaisstrategiaan, johon sisältyvät markkinointi-, palvelu- ja viestintästrategiat. Verkkopalvelujen perustaminen
ja ylläpito ei siis ole muusta toiminnasta irrallista puuhastelua, vaan vakavaa liiketoimintaa. Lisää...
Etusivulle
| Sivun alkuun
Kokouksia
Invitational Meeting on Common Issues for Information Item Identifiers 2.2.2000
Useimmat nykyisin käytössä olevista julkaisujen tunnisteista kehitettiin aikana jolloin elektronisia julkaisuja ja varsinkaan Internetin
kaltaista jakelutietä ei ollut olemassa. World Wide Web -järjestelmän laukaisema nopea muutos on paitsi helpottanut tiedonvälitystä, myös
luonut ongelmia joita ei vielä muutama vuosi sitten olisi osattu kuvitella. Kukapa olisi arvannut että ISBN-numerot voivat loppua jo
vuoteen 2010 mennessä?
Helmikuussa 2000 järjestettiin kutsukokous, jossa 18 eri ID-tunnusjärjestelmän edustajat pohtivat yhdessä elektronisiin
dokumentteihin liittyviä kysymyksiä. Yhtenä tavoitteena oli käynnistää pysyvä yhteistyö eri ID-tunnusjärjestelmien
edustajien välillä, missä onnistuttiinkin. ISO TC46 organisoi seuraavan tapaamisen huhtikuussa 2000; siihen pyritään
saamaan paikalle vielä suurempi joukko eri identifikaatiotunnusjärjestelmien edustajia.
Lisää: Juha Hakalan matkakertomus Pariisista...
Etusivulle
| Sivun alkuun
Dublin Core Workshop 3.12.1999
Opetusministeriön tukemana oli Helsingin yliopiston kirjastolla mahdollisuus kutsua Stuart Weibel OCLC Online Computer Library
Centeristä esittelemään Dublin Corea (DC).
Weibelia saapui kuuntelemaan lähinnä kirjastoväkeä sekä Suomesta että Ruotsista, mutta mukana oli myös museoiden ja arkistojen
työntekijöitä sekä tietoalan yritysten edustajia.
Weibel esitteli DC:n tarvetta, syntyä ja eri DC workshoppien tuomia tuloksia. Hän kertoi eri syntaksivaihtoehtojen
(HTML, XML ja RDF) hyöty- ja haittapuolista. Hän luetteli myös joitakin projekteja, joissa on hyödynnetty Dublin Corea.
Seuraavaan DC 8 workshoppiin tulee jo 125 osallistujaa 27 maasta ja viideltä mantereelta.
Iltapäivällä Juha Hakala HYK:sta esitteli Dublin Coren käyttöä pohjoismaissa ja Nordic Metadata -projektin tuloksia.
Lisätietoa Dublin Coresta:
Tietohuoltokomitea päätti kokouksessaan 20.1. perustaa työryhmän, jonka tarkoituksena on tehdä Dublin Coresta
SFS-standardi samaan tahtiin kuin ANSI-standardi Dublin Coresta valmistuu Yhdysvalloissa.
Etusivulle | Sivun alkuun
The National Information Day: Archives, Libraries and Museums in the IST
Programme 23.11.1999
Helsingin kansainvälisen IST-seminaarin kanssa samaan aikaan järjestettiin arkistoille, kirjastoille ja museoille oma
tiedotuspäivä Helsingin yliopiston kirjastossa. Puhujina olivat Concha Fernández de la Puente ja Bernard Smith Euroopan
komission Cultural Heritage Applications -yksiköstä sekä Mikko Uusitalo Tekesistä.
Concha Fernández de la Puente esitteli Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelman sisältöä ja erityisesti ohjelman
kirjastoja, museoita ja arkistoja koskevaa osuutta, mutta kehotti katsomaan kaikkia ohjelman avaintoimintoja sekä
tutustumaan muihinkin EU-ohjelmiin, koska niitä ei ole sidottu mihinkään organisaatiotyyppeihin. Esittelyn
jälkeen de la Puente ja Smith vastasivat yleisön esittämiin käytännön hakuprosesseihin liittyviin kysymyksiin.
Mikko Uusitalo, joka on koko Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelman kansallinen yhteyshenkilö, esitteli IST-ohjelmaa
Suomen näkökulmasta. Hän korosti, että olisi tärkeää saada enemmän suomalaisia asiantuntijoita mukaan käsittelemään tulevia
hakemuksia. Arkistoja, kirjastoja ja museoita erityisesti koskevaan Multimedian sisältötuotanto
ja työkalut -avaintoimintoon oli syksyllä päättyneellä hakukierroksella tullut keskimääräistä enemmän hakemuksia, minkä
vuoksi hylkäysprosentti oli korkeampi kuin muissa ohjelman osuuksissa.
Lisätietoja Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelmasta:
Etusivulle | Sivun alkuun
ISSN-keskusten kokous Pariisissa 28.9.-1.10.1999
Tämänvuotisen ISSN-kokouksen päätavoitteena oli
hahmottaa, mikä on ISSN-tunnuksen rooli erityisesti verkkoympäristössä ja tämän näkemyksen selvennyttyä kehittää
ISSN-verkoston toimintaa, palveluja ja tuotteita haluttuun suuntaan. Kokoukseen oli kutsuttu mukaan myös kymmenkunta
ISSN-järjestelmän ulkopuolisia tahoja edustavaa osallistujaa, jotka esittivät toiveitaan ja näkemyksiään järjestelmän
nykytilasta ja kehittämistarpeista mm. kustantajien, lehtivälittäjien ja Internet-palveluja tarjoavien konsulttien
näkökulmasta. Yleisvaikutelmaksi näiden alustuksista jäi toivomus järjestelmän kehittämisestä yhä enemmän
tunnistepalvelun suuntaan.
Lisää: Sinimarja Ojosen matkakertomus Pariisista...
ISSN-kokouksen teemat:
Etusivulle | Sivun alkuun
Työryhmiä
Digitaalisen tietohuollon työryhmä
Opetusministeriö on asettanut digitaalisen tietohuollon työryhmän,
jonka tavoitteena on edistää tiedon ja kulttuurin saatavuutta kansalaisen tietoyhteiskunnassa erityisesti
digitaalisessa ympäristössä.
|
Työryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Mirja Ryynänen ja jäseninä ovat:
Kehittämisjohtaja Juha Hakala, Helsingin yliopiston kirjasto, Kehittäminen ja kansallinen yhteistyö
Ylikirjastonhoitaja, prof. Esko Häkli, Helsingin yliopiston kirjasto - kansalliskirjasto
Ylikirjastonhoitaja, dos. Tuula H. Laaksovirta, Eduskunnan kirjasto
Esittelijä Anne Luoto-Halvari, opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto
Sovellusasiantuntija Kimmo Tuominen, CSC-Center for Scientific Computing, Network Information Services Group
Kirjastonjohtaja Erkki Lounasvuori, Helsingin kaupunginkirjasto, Kirjakaapeli
Konsultointijohtaja Klaus Oesch, PCA Infocom Finance Oy
Kirjastotoimenjohtaja Helvi Puolakka, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Johtaja Tuomo Räsänen, WSOY
Tulevaisuudentutkija Marja-Liisa Viherä, Sonera, matkaviestintä
|
Työryhmän toimikausi kestää 31.3.2003 saakka.
Tarkemmin työryhmän tavoitteista ja käsiteltävistä kysymyksistä osoitteessa
http://www.minedu.fi/kupo/digitiet.htm
Etusivulle | Sivun alkuun
Copyright:
Helsingin yliopiston kirjasto. Aineistoa lainattaessa lähde on mainittava.
