Yllämainituista aiheista kaksi viimeistä olivat kokouksen pääteemat. Molempien taustalla on muuttunut julkaisuympäristö eli
verkkojulkaisemisen ISSN-toiminnalle tuomat haasteet. Teemat ovat myös toisiinsa sidoksissa: avarretaanko kausijulkaisun käsitettä
ja määritelmää kattamaan myös uudenlaiset, "ongoing" - "dynamic" -tyyppiset verkkojulkaisut - ja aletaanko näillekin jakaa
ISSN-tunnuksia?
ISSN-tunnuksen vahvuus on sen soveltuvuus monenlaisiin yksiselitteistä tunnistamista vaativiin tarkoituksiin; se on käyttökelpoinen
mm. EAN-koodin (viivakoodin) osana. Konekieliseen tietojenvaihtoon sopivana sillä näyttäisi olevan kysyntää ja käyttöalueita myös
verkkojulkaisujen maailmassa. Tämänvuotisen ISSN-kokouksen päätavoitteena oli hahmottaa, mikä on ISSN-tunnuksen rooli erityisesti
verkkoympäristössä; ja tämän näkemyksen selvennyttyä kehittää ISSN-verkoston toimintaa, palveluja ja tuotteita haluttuun suuntaan.
Kokoukseen oli kutsuttu mukaan myös kymmenkunta ISSN-järjestelmän ulkopuolisia tahoja edustavaa osallistujaa, jotka esittivät toiveitaan
ja näkemyksiään järjestelmän nykytilasta ja kehittämistarpeista mm. kustantajien, lehtivälittäjien ja Internet-palveluja tarjoavien
konsulttien näkökulmasta. Yleisvaikutelmaksi näiden alustuksista jäi toivomus järjestelmän kehittämisestä yhä enemmän tunnistepalvelun
suuntaan.
"Aivoriihityksen" ja yhteispohdintojen tuloksena mielikuva lähivuosien "ISSN-missiosta" alkoikin kokouksen lopulla hahmottua: ISSN on
keskeinen osa verkkojulkaisumaailman dynaamista informaatioprosessia. Tärkein "ISSN-missio" on dokumentin tunnistaminen, olipa kyseessä
painettu lehti tai verkkojulkaisu. Artikkelitason tunnistukseen siirryttäessä on edettävä ISSN-tunnuksesta SICI-tunnuksen käyttöön.
"ISSN Strategic Plan 2000-2004" -asiakirja ja ISSN-verkoston toimintalinjat ovat esillä verkoston "eduskunnassa" eli ISSN General
Assemblyn kokouksessa loppukeväällä 2000.
Kansallisten keskusten toiminta 1998-99
Kansallisia ISSN-keskuksia on tällä hetkellä 67 ja alueellisia yksi (South East Asia). Itävalta, Islanti, Niger ja Etelä-Afrikka
neuvottelevat liittymisestä ISSN-verkostoon. Parikymmentä muuta valtiota - mm. monet Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot ,
kuten Azerbaidjan, Kirgisia, Moldavia ja Ukraina sekä Venäjä ovat olleet yhteydessä Kansainväliseen ISSN-keskukseen, mutta eivät
ole vielä liittymässä.
Useat kansalliset ISSN-keskukset elävät tällä hetkellä samanlaista vaihetta uusia haasteita tuovan Internet-julkaisuympäristön ja
verkkojulkaisujen suhteen: ISSN-tunnusten jakelu verkkolehdille on aloitettu, ja bibliografisia tietueita laadittu jonkin verran.
Tässä tilanteessa ovat Norjaa lukuunottamatta kaikki Pohjoismaat sekä Hollanti, Sveitsi, Espanja, Tsekki, Kroatia ja Japani.
"Raskaan sarjan" ISSN-keskuksia verkkojulkaisujen ISSN-rekisteröinnissä ovat Yhdysvallat, Kanada, Australia , Englanti ja Norja
sekä tällä raportointikaudella niiden joukkoon äkisti noussut Saksa. Kansainvälisen ISSN-keskuksen teettämän kyselyn mukaan kaikista
kansallisista ISSN-keskuksista 28 ilmoitti jakaneensa ISSN-tunnuksia elektronisille julkaisuille. Nämä keskukset ovat myös keränneet
verkkojulkaisijoiden tai -julkaisujen elektronisia osoitteita (URL), mutta vain 12 on ilmoittanut näitä ISSN-tietueissaan (kentässä 856)
ISSN Online -tietokantaan. Vain kolmessa maassa (Suomi, Ruotsi, Argentiina) oli kokeiltu tai käytetty metadataa (Dublin Core tai muu)
verkkojulkaisujen rekisteröintiin.
Suomi raportoi jakaneensa ISSN-tunnuksen n. 75 verkkolehdelle tai -sarjalle, joista n. 40:n tietueet oli jo lähetetty ISSN Online
-tietokantaan. Suomen ISSN-keskuksen lähettämien tietueiden kokonaismäärä ISSN-tietokannassa oli v. 1999 alussa 20 082, jolla määrällä
olemme edelleen 9. sijalla koko tietokannassa. Lähetämme vuosittain n. 700-800 uutta ja n. 1000 ajantasaistettua tietuetta
keskustietokantaan.
ISSN-tunnusten jakelupolitiikka "kausijulkaisunomaiselle" verkkoaineistolle vaikutti useiden keskusten puheenvuorojen/raporttien
perusteella olevan vielä pohdinnan alla. Osittain syynä on muutosvaiheessa oleva luettelointisäännöstö: kausijulkaisun käsite ja
määrittely ovat tällä hetkellä vielä avoimia kysymyksiä (mitä "ongoing" tai "dynamic" -tyyppisiä verkkojulkaisuja pidetään
kausijulkaisuina - tulisiko kaikelle "jatkuvalle" verkkoaineistolle, kotisivut mukaanlukien, antaa ISSN?)
Kansainvälinen ISSN-keskus on kannustanut kansallisia keskuksia aktiiviseen "ISSN-markkinointiin" myös verkkojulkaisukentällä.
Kolmisenkymmentä kansallista keskusta onkin jo jakanut tunnuksia verkkolehdille (kokeellisesti myös tietokannoille), mutta valtaosin
julkaisijoiden pyynnöstä; oma-aloitteisessa "markkinoinnissa" useimmat keskukset ovat olleet varovaisia. Syynä tähän eivät ole pelkästään
muuttumassa olevat kausijulkaisun määritelmät/luettelointisäännöstö tai useimpia ISSN-keskuksia vaivaava resurssipula, vaan myös kansallisen
ISSN-keskuksen ja sen "isäntäorganisaation" suhde. Kansallisten keskusten ISSN-jakelupolitiikkaan ja toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat
olennaisesti "isäntäorganisaatioiden" (useimmiten kansalliskirjastoja) linjapäätökset verkkojulkaisujen suhteen: otetaanko niitä mukaan
kirjastojen kokoelmaluetteloihin yksittäisinä tietueina, missä määrin ja millaista ainesta - vai tarjotaanko pääsy Internet-aineistoihin
muilla tavoin? Useimmissa ISSN-keskuksissa tehdään myös kansallista kausijulkaisujen luettelointityötä (tai keskukset ovat kiinteässä
yhteistyössä näiden elinten kanssa), ja "isäntäorganisaation" luettelointilinjaukset ja -preferenssit vaikuttavat keskeisesti siihen,
missä määrin kansallinen ISSN-keskus voi suunnata ISSN-työtä ja luettelointipanosta Internet-aineistoon. Niin ikään kansallisella tasolla
tehtävät linjaukset elektronisen aineiston arkistoinnista voivat vaikuttaa ISSN-toimintaan: Alankomaiden ISSN-keskus ei panosta isommin
verkkojulkaisujen parissa tehtävään ISSN-työhön, ennen kuin tiedetään saako "isäntäorganisaatio" eli kansalliskirjasto myös arkistoida
hollantilaista verkkoaineistoa haluamallaan tavalla.
Yhdysvaltain ISSN-keskus raportoi jakaneensa runsaasti tunnuksia Academic Pressin ja Wileyn verkkolehdille, ja Saksan ISSN-keskus on
alkanut jakaa tunnuksia Springerin verkkojulkaisuille. Alankomaiden edustaja puolestaan ilmoitti, ettei ISSN-yhteistyötä Elsevierin
ja Kluwerin verkkolehtiin vielä ole käynnistetty.
Kansainvälisen ISSN-keskuksen toiminta 1998-99
Syksyllä 1998 avattiin Internet-käyttöön ISSN Online -tietokanta (yli 900 000 tietuetta), jonka ensimmäinen elinvuosi näyttää lupaavalta:
kesäkuuhun 1999 mennessä maksavien tilaajien määrä ylitti jo reilusti sadan, ja testikäyttäjiä oli yli 300. ISSN Onlinen kehittäminen on
Kansainvälisen keskuksen lähiajan päätavoite. Myös ISSN Compact CD-ROMin tilauskanta oli kasvanut Kansainvälisen keskuksen ryhdyttyä
itse markkinoimaan ja jakamaan sitä.
Toinen merkittävä hanke on raportointikaudella aloitettu URN-projekti, joka käsittää URN-resoluutiopalvelimen perustamisen ja oman
URN-ISSN-selainohjelman kehittämisen (nykyiset Internet-selaimet eivät osaa hakea URN-tunnusten mukaan). Kokouksen aikana työ oli
jo niin pitkällä, että Slawek Rozenfeld pystyi esittelemään resoluutiopalvelun toimintaa pilottiversiota käyttäen. WWW-selaimen
komentoriville kirjoitetusta ISSN-tunnuksesta avautui pääsy ISSN Online -tietueisiin ja näistä edelleen (kentän 856 aktivoinnilla)
itse verkkojulkaisuun tai julkaisijan kotisivuille. Näin esim. tiettyä verkkolehteä Internetistä hakeva asiakas säästyy
URL-osoitteen kirjoittamiselta, mikäli tietää lehden ISSN-tunnuksen. Myös itse verkkojulkaisuun (HTML-tekstinä) merkittyä ISSN-tunnusta
"klikkaamalla" avautuu pääsy ISSN Online -tietokannan bibliografiseen tietueeseen - tätä emme tosin demona nähneet.
Resoluutiopalvelimen menestyksekäs toiminta edellyttää, että ISSN Onlineen ilmoitetut URL-osoitteet ovat ajantasaisia. "URL-watcher"
tarkkailee jo ISSN-tietokannan osoitteiston paikkansapitävyyttä, mutta syvempi tarkistaminen ja korjaukset jäänevät kansallisissa
keskuksissa tehtävän työn varaan. ISSN-URN -resoluutiopalvelun palvelukyky on siis pitkälti riippuvainen siitä, pystyvätkö kansalliset
keskukset resurssoimaan URL-selvitystyöhön tarvittavan työpanoksen.
ISSN-luettelointisääntöjen uusimistyö
ISSN Manualiin on parina viime vuonna lisätty elektronisia julkaisuja koskevia ohjeita, mutta säännöstön varsinainen
uusimistyö oli syksyllä 1999 vasta alkuvaiheissaan. Uusimisesta vastaava ISSN Manual revision Working Group (8 jäsentä) kokoontui
ensimmäisen kerran kesäkuussa 1999; uusittu Manual on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2000 aikana. Työryhmällä on myös
kirjeenvaihtajajäsen-elin (10 jäsentä), jossa Suomen ISSN-keskus on mukana. Tavoitteena on uudistaa ISSN Manual siten, että se sekä
kausijulkaisun määrittelyn että luettelointisääntöjen puolesta on sopusoinnussa paraikaa uusittavien AACR2- ja ISBD(S)-sääntöjen kanssa.
Keskeisin, mutta samalla vaikein kohta AACR2:n, ISBD(S):n ja ISSN -luettelointisääntöjen
uudistamisessa on kausijulkaisun määrittely verkossa julkaistava aineisto huomioiden. Ensimmäisenä työnsä aloittanut Joint Steering
Committee for Revision of AACR (ks. http://www.nlc-bnc.ca/jsc/) otti bibliografisten resurssien analyysissa käyttöön käsiteparit
"Finite" - "Continuing" ja "Static - Dynamic". Nykyinen ISSN-verkoston käyttämä kausijulkaisun määritelmä (ISO 3297) on:
"Serial: publication, in any medium, issued in successive parts, usually having numerical or chronological designations and intended
to be continued indefinitely".
ISBD(S)-revisiotyöryhmä laajentaisi kausijulkaisun käsitettä nykyistä määritelmää ja myös AACR2-työryhmän esittämää ehdotusta pidemmälle,
myös kumulatiiviset tietokannat ja kotisivut kattavaksi. ISSN Manual -työryhmä pyrkii löytämään määritelmän, joka olisi näiden väliltä ja
jonka puitteissa voidaan operoida ISSN-tunnuksin.
Selvää on jo, että tiukka, sana sanalta kausijulkaisun nimenmuutoksia tarkkaillut ISSN-avainnimeke-säännöstö tulee lievenemään.
Ei-merkittävinä pidettäviä nimenmuutoksia "minor title changes" voidaan vastedes koota aiempaa enemmän samaan tietueeseen, ilman
ISSN-tunnuksen vaihtamista ja koko julkaisun uudelleenkuvailua.
ISSN-toimintastrategia 2001-2004
Miten kehittää ISSN-järjestelmää niin, että se palvelisi myös verkkojulkaisijoita ja saisi lisää "elinvoimaa" verkkoympäristössä?
Kokouksen pääteemaan eli "ISSN Strategic Plan 2001-2004" -asiakirjan eteen tehtävään työhön liittyi osaltaan jo kesällä 1999 tehty asiantuntija-kyselykartoitus, jossa Kansainvälinen ISSN-keskus
tiedusteli eri valtioiden kirjasto- ja tietopalvelualan sekä Internet-asiantuntijoiden näkemyksiä ja mielipiteitä ISSN-toiminnan
kehittämiseen liittyvistä asioista. Myös Helsingin yliopiston kirjasto vastasi tähän kyselyyn.
Kokouksessa esiintyneet verkkoasiantuntija-alustajat olivat: Clifford Lynch (CNI - Coalition for Networked Information, USA), Leslie Daigle
(ThinkingCat Enterprises), Brian Green (Book Industry Communication / EDItEUR), Rollo Turner (Association of Subscription Agents) ja
Stuart Ede (the British Library).
Esitän seuraavassa keskeisimpiä alustuksissa ja keskusteluissa esiinnousseita aiheita, ideoita ja mielipiteitä:
- yleisesti ottaen verkkoympäristön katsottiin luovan ISSN-tunnuksille laajempaa ja uudenlaistakin kysyntää; Internet tuo ISSN-toiminnalle
laajempia ja uusia toimintamahdollisuuksia, ja vastaavasti myös uudenlaisia palvelumuotoja tarvitaan (tällainen on esim. ISSN Onlineen
yhdistetty ISSN-URN-resoluutiopalvelu). ISSN on täyttänyt painettujen julkaisujen maailmassa hyvin tehtävänsä, ja on toimiva ja
kehityskelpoinen järjestelmä myös digitaaliseen maailmaan / verkkomaailmaan sopivaksi tunnisteeksi monenlaisellekin aineistolle
- verkkodokumentteihin tarvitaan kipeästi ainutkertaisia tunnisteita (verkkokauppa, linkittäminen tietokannoista toisiin sekä emo-
ja osakohteiden välillä, navigointi luetteloiden, abstrakti- ja indeksipalvelujen välillä, autentisointi, arkistointi jne.)
- digitalisointiprojektien (historialliset aineistot!) laajenemisen myötä ISSN-tunnusten jakelun tarve kasvaa: vanhatkin ja ammoin
ilmestymästä lakanneet kausijulkaisut saattavat verkkoympäristöön vietyinä tarvita ISSN-tunnuksia
- "ISSN should concentrate on its unique identifier role rather than on the bibliographic description"
- kustantajien (Green) ja lehtivälittäjien (Turner) viesti ISSN-yhteisölle: unohtakaa luettelointisäännöt ja riippuvuus nimenmuutoksista,
laajentakaa rohkeasti aineistoryhmä-käsitteitä joille ISSN-tunnuksia jaetaan, jakakaa tunnuksia kaikelle verkkoaineistolle, johon sitä
"kentältä" pyydetään, mukaanlukien tietokannat, kotisivut jne.!
(kriittinen kommentti yllämainittuun, Stuart Ede / British Library: kirjastoyhteisön kehittämä ja maailmanlaajuisesti käyttöön levittämä
ISSN tuntuu nyt olevan monen eri tahon haluama ja kelpaisi työvälineeksi verkkotunnisteita tarvitseville Internet-palvelujen myyjille;
mutta haluavatko nämä maksaa siitä, vai vain käyttää hyväkseen muiden luomaa tunnusta ja sen eteen tehtyä ja tehtävää - julkisista varoista
rahoitettua - työtä?!).
- ISSN Online -tietokannan kehittäminen "portaalipalveluksi"; sisään pääsisi kurkistamaan ilmaiseksi, mutta massiiviset ja "kaupallisen
puolen" käyttäjät (suuret lehtivälitysfirmat, abstrakti-, indeksi- ja tietokantapalveluja myyvät yritykset yms.) joutuisivat maksamaan
ISSN-tietueiden käytöstä.
- Lynch: ISSN on osa informaatioprosessia matkalla kirjoittaja - verkkoartikkeli - verkkolehti - indeksi/abstraktipalvelu/ - navigointi
verkkoavaruudessa - verkkolehden/artikkelin
tilaaja/lukija. ISSN-järjestelmän ensisijaisia asiakkaita ovat tietokoneet ja Internet-infrastruktuuripalvelut, eivät ihmiset; se on
tunniste jota tietokoneet ymmärtävät, eikä ihmisten tarvitse edes tietää että se toimii verkkodokumentin saannin takana. Ellei
ISSN-tunnuksia olisi ollut olemassa, ne olisi nyt verkkoympäristössä viimeistään keksittävä; ISSN-tunnuksen tehokas käyttö
artikkelitunnisteena edellyttää kuitenkin ISSN/SICI -yhdistelmää.
- tunnuslukuja: Internetissä on (arvioitu huhtik. 1999 / Albert Prior, Swets): n. 10 000 verkkolehteä; arvio käsittää vain
"kunnolliset" perinteisten sarjajulkaisuja kustantavien tahojen tuotteet, ei "harmaan vyöhykkeen" kirjavaa verkkolehti-aineistoa.
"Newjour", Internetissä saatavilla oleva lista verkkolehdistä, sisälsi 31.8.1999 yht. 8135 nimekettä. Tämä lista ei ole kaikenkattava,
siinä ei ole edes kaikkea suurten kustantajien tai "aggregator"-aineistoa. "Harmaa" aineisto mukaanluettuna Internetissä on arviolta
10 000 - 20 000 verkkolehteä, usean tuhannen nimekkeen vuosikasvulla.
Ylläesitetty edustaa vain otosta kokouksessa esilletuoduista näkemyksistä. Loppupäätelmänä tuntui selvältä, että ISSN-tunnuksilla
on kysyntää ja käyttöä verkkoympäristössä, ja järjestelmää on edelleenkehitettävä yhä enemmän palveluorganisaation suuntaan.
ISSN Online -tietokantapolitiikka - mm. maksullisuus/maksuttomuuskysymykset - linjattaneen lähiaikoina. Kansainvälinen ISSN-keskus
jatkanee "Strateginen suunnitelma 2001-2004" -työtä keväällä Pariisissa järjestettävässä ISSN General Assembly -kokouksessa.
Tämänvuotisen Directors' Meetingin erittäin mielenkiintoiset alustukset ja kehityskeskustelut antoivat vahvoja eväitä ISSN-työn
jatkamiseen ja kehittämiseen kotoisessa toimintaympäristössä.
Seuraava ISSN Directors' Meeting järjestetään Washingtonissa, syyskuussa 2000.
Sinimarja Ojonen, kirjastonhoitaja
Suomen ISSN-keskus
e-mail: Sinimarja.Ojonen@helsinki.fi
Tietolinja 4/1999
