Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 




Uudet näkymät


Kansalliskirjastoajatus Suomen kirjastolaitoksen historiassa
1 Kansallistunne ja kansalliskirjasto
2 Kansalliskirjaston sydän
3 ”Kotimainen kokoelma” syntyy
4 Primus inter pares
5 Verkon kutojaksi
6 Uudet näkymät
* Kirjallisuutta aiheesta
tulosta Tulostettava versio
Tähän saakka kansalliskirjaston toiminta on tapahtunut ensi sijassa tieteellisten kirjastojen piirissä ja kansalaiskäyttäjiin nähden välillisesti. Viimeisin vaihe kansalliskirjastoajatuksen kehityksessä lupaa tässä suhteessa jälleen uusia ratkaisuja. Yhtäältä valmistellaan kansalliskirjaston palvelujen, kuten tietokantojen, käytön ulottamista ilman eri maksua myös yleisiin, ammattikorkeakoulujen ja erikoiskirjastoihin. Toisaalta kokoelmien digitoimisella, minkä Kai Ekholm on nostanut keskeiseksi tavoitteeksi, pyritään avaamaan kokoelmien sisällöt kaikille käyttäjille asuinpaikasta ja ammatista riippumatta. Se on sukupolvien työ, mutta mahdollistaa sen, että kansalliskirjasto loppujen lopuksi kasvaa ”koko kansakunnan kansalliskirjastoksi” (HYK:n strategia 2000-2003) tai, kuten Esko Häkli on tiivistänyt, ”koko kansan kirjastoksi”.

Seuraava askel voikin olla kansalliskirjastoajatuksen laajentaminen käsittämään koko Eurooppaa. Euroopan kansalliskirjastot suunnittelevat Euroopan kirjastoa (The European Library), joka kokoaisi koko eurooppalaisen kulttuuriperinnön keskeisen aineiston jokaisen kirjaston asiakkaan tavoitettavaksi (Ekholm 2003). Rajoja ei tässä suhteessa voi loputtomiin asettaa vain Euroopan reunoille, vaan aikaa myöten ja suotuisan kehityksen vallitessa koko maailma tulee kuulumaan samaan piiriin. Näköalaa riittää.


«  1  2  3  4  5  6  *  »
URN:NBN:fi-fe20031601