Millaista apua internetistä arjen pulmatilanteisiin?
Tiedonlähteiden preferointiin vaikuttaa yhtäältä tiedontarpeen luonne ja toisaalta käsitys siitä, mitkä lähteet ja kanavat ovat helpoimmin tavoitettavissa. Lähteiden preferointi perustuu aiempien käyttökokemusten pohjata virittyviin odotuksiin siitä, mikä lähde toimii parhaiten tietyssä tilanteessa.
"Mistä ensimmäisenä lähen hakemaan tietoa? Kyllä se nykyään on internet, jos mä oon kotona. Jos mä oon liikkeellä niin mä kävelen suoraan kirjastoon, sielläkin on tietenkin internet -mahdollisuus. Mä käytän internetiä ja kirjastoo … joku asia on ehkä parempi valmiiksi kirjalla, paperilla. Joku taas ihan riittää että sen näkee näyttöruudulta, riippuen vähän asiasta. Ehkä sen netin merkitys on koko ajan kasvanut. Se on kotona tai heti lähettyvillä, heti ensimmäisenä." (H-11)
"Se riippuu tietysti vähän ongelmasta. Moniin kysymyksiin löytyy kyllä triviaalia tietoo tai eksaktia tietoo helpostikin sieltä Internetin puolelta, mut johonkin mielipidekysymykseen ei niinkään. Niihin haetaan tukee ja turvaa ystäviltä ja tuttavilta ja sitten niistä omista kokemuksista. Sitten mulla on semmonen tapa että mä joskus lueskelen ja selailen kirjoja ihan muuten vaan että sit saattaa siltäkin puolelta löytyä ratkaisu ja vastauksia." (H-5)
Verkkolähteiden suosion kasvua selittää internetistä löytyvän aineiston monipuolistuminen ja hakukoneiden kehittyminen. Pääsy verkkolähteisiin koetaan varsin helpoksi ja parhaimmillaan hakukoneet löytävät muutamassa sekunnissa aineistoa, jota ei tarvitse varta vasten lähteä etsimään esimerkiksi kirjastoista.
"Johonkin mä meen tämmöseen "makupalaan" … tai mikäs se on se toinenkin mä en nyt muista sen nimee ... G:llä se alkaa semmonen ... sieltä mä sitten koitan haeskella jollain nimellä joka sivuais ja kuvais sitä mitä mä haen." (H-14)
Parhaimmillaan hakukoneet kokoavat tehokkaasti "paketin" erityyppisistä lähteistä. Tiedonhankkija saa käyttöönsä listan www-osoitteista, joista pääsee eri dokumentteihin.
"Melkein ensimmäisenä tulee mieleen just, että mä pistän hakusanan johonkin internetin hakurobottiin. Katon ensiks, mitä siltä alueelta löytyy. Se netti taas on niin helppo. Helppo vaan avata selain ja mennä sinne." (H-8)
"Kai se varmaan johtuu et miten hyvin strukturoitu se ongelma on … jos meen vaikka junalla niin sitten menee sinne aikataulusivuille mut kyl mä aika paljon käytän ihan hakukoneita tai sitten jotain yleissivuja joko MTV3:n tai Sonera Plaza. Niistä on paljon linkkejä, sieltä löytyy kyllä melkein kaikki tärkeimmät, ne on semmosia hyviä sitten mistä lähtee navigoimaan." (H-9)
Internetin vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että se tarjoaa pääsyn lähteisiin, joita eivät ole saatavissa perinteisempien kanavien, esimerkiksi kirjaston kautta.
"Mulla on kasveja aika paljon ja mulla on semmonen Bonsai-puu ja se on ihan kuolemaisillaan ja siitä mä oon yrittäny ettiä että miten sitä vois elvyttää tai hoitaa kun Bonsai-puista on netissä tosi paljon tietoa eikä niistä oo oikeen mitään kirjoja. Ainakaan saatavissa, on niistä kirjoja, mutta vaikee saada." (H-9)
Haastatellut korostivat myös sitä, että verkko mahdollistaa pääsyn yhä uusille lähteille linkkien kautta. Tällä tavoin voidaan avata eräänlainen "access -ketju": hyperlinkin kautta saa tiedon esim. artikkelin kirjoittajan sähköpostiosoitteesta ja häneltä voi kysellä lisätietoja aiheesta tai vinkkejä samanaiheisista WWW-sivuista.
"Työelämän puolella käytetään myös asiantuntijapalveluita ja asiantuntijaverkostoja käytetään hyväksi, kollegoja ja niin edespäin. Ne on semmonen hyvä tiedonlähde, niillä on kerättyä tietoo ja se on jo tietyllä tavalla suodatettu se tieto. Internetin antama tietohan on aikalailla suodattamatonta." (H-5)
« 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 * »
URN:NBN:fi-fe20031619
|