|
|||||||||||||||||||||||||||||
Sanomalehti, TV vai internet?
"Mulla on ihan Aamulehti säännöllisesti ja sitte tuo Ykkösen yhdeksän uutiset. Mä oon silleen aika kaavoihin kangistunut, mä katon ne puoli yhdeksän uutiset aina. Siinä mä en käytä Internetiä. Päivittäistapahtumissa (kuuntelen) radiota töissä, nyt kun Finlandia-palkintoehdokkaita valitaan." (H-3) Oikeastaan vain sanomalehtien verkkoversioilla on suurempaa merkitystä orientoivan tiedon hankinnassa ja silloinkin siinä tapauksessa, ettei kotiin enää tilata painettua sanomalehteä."Internet on enssijainen, sitten tulee televisio ja muut ihmiset, nimenomaan sen takia, että on tottunu lukemaan sen verkkolehden ja sitä kautta kaikki asiat hoitamaan. Televisio nyt on tommonen yleinen. Sieltähän tulee aina uutiset katsottua. Jos mä saisin ilmaseks sanomalehden, niin kyll silti tulis kattottua netin kautta. Mutt se saattas vähentyä verkkolehtien lukeminen ehkä. Mä oon niin tottunu käyttämään nettiä. Kun on kerran istunu siihen koneen äärelle ja käy lukemassa ne sähköpostit ja tekee muut päivittäiset asiat, niin se tulee siinä samalla se lehtikin luettua." (H-4) Innokkaimmat tiedonhankkijat hyödynsivät toisiaan täydentävästi perinteisiä lähteitä ja internetiä. Tietoverkko mahdollistaa tapahtumien jatkuvan, lähes reaaliaikaisen seurannan ja riippumattomuuden aikataulusta, joilla paperilehdet "annostelevat" lukijoilleen informaatiota."Joo, kyllä se päivä alkaa sillä Aamulehdellä. Tietysti sitten niitä aktuelleja ihan viimesimpiä uutisia, siihenhän on Internet taas oikeen erinomanen jos ajatellaan jotain tämmöstä tiettyä tapahtumaa joka etenee koko ajan ... muistellaan nyt sitten näitä Amerikan tapahtumia ja Afganistania … kun on tietyllä tavalla kiinnostunu kuitenkin uutisista ja mitä maailmalla tapahtuu niin se jatkuva seuraaminen onnistuu sitä kautta. Siellä kuitenkin se päivitystahti on erilaista. Sanomalehti tulee painosta keran vuorokaudessa ja se päivittyy vaan 24 tunnin välein kun taas sitten webin puolella se voi päivittyä jopa muutamien minuuttien välein se tieto." (H-5) Ei ole yllätys, että verkkolehtien yhtenä etuna korostettiin myös niiden globaalia tavoitettavuutta. Internet helpottaa myös paikallislehtien lukemista."Varsinkin sillon kun mä asuin ulkomailla niin mä luin paljon Helsingin Sanomien nettisivuja ja muutenkin lehtien nettisivuja. Mä oon menossa jouluksi vanhempien luokse niin oon lukenu mm. säätietoja niitten paikakunnan lehtien nettisivuilta ja sit mä saatan seurata huvikseni jos mä oon jotain muuta tekemässä internetissä niin kattoo välillä että onks Hesarin puoleisiin uutisiin tullu mitään. On kiva tietää jotain asioita jo ennen kuin ne on painettu mihinkään."(H-6) Vaikka televisio ja painettu sanomalehti ovat säilyttäneet keskeisimmän paikan mediamaisemassa, näyttää siltä, että perinteisten ja verkkolähteiden yhdistelmää pidetään yhä hyödyllisempänä."Tietysti sanomalehdet ja netti. Sanotaan, että telkkauutiset maailmantapahtumista ja kotimaan isommista tapahtumista ja paikallistapahtumista. Kyllä mä esimerkiks päivittäin käyn kattomassa säätiedotuksen netistä. Mulla on suosikeissa linkki Ilmatieteen laitoksen paikallissäätiedotussivulle. Työpaikkailmotuksii mä seuraan. Se on yks, mitä mulla on kans suosikkisivuilla … koska mulla on toi Soonin yhteys, niin siinä etusivullahan on aina ne viimesimmät sähkeuutiset. Mä aina kun mä meen sinne sähköpostii kattoon, niin mä tsekkaan ne viimesimmät sähkeuutiset." (H-12) Orientoivan tiedon hankinnan käytännöt ovat muuttumassa verkkovälitteiseen suuntaan, mutta muutosvauhtia ei tule dramatisoida. Jokapäiväisten tapahtumien seurannan tapoihin vaikuttanee tulevaisuudessa yhä voimakkaammin mobiilivälineiden kehitys. Arkielämä näyttää muuttuvan entistä nopeampisykkeiseksi ja reaaliaikaisuutta lähentyvän uutistarjonnan tarve kasvaa. Keväällä 2003 käydyn Irakin sodan uutisointi antoi tästä esimakua. Kehityksen kääntöpuolena on informaatiotulvan paisuminen ja tarve kehittää tehokkaampia menetelmiä relevantin aineiston ja tiedon seulomiseksi. Koska lopullisen "relevanssilajittelun" tekee tiedonhankkija itse, vaatimus kansalaisten "informaatiolukutaidon" kehittämisestä ei ole klisee, vaan todellinen haaste myös orientoivan tiedon hankinnassa.URN:NBN:fi-fe20031619 |
|||||||||||||||||||||||||||||
