Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
 kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

     aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 



Velan vastikkeeksi


 Slaavilaisen kirjaston uusi elektroninen vetonaula
1 Aluksi
2 Velan vastikkeeksi
3 Uskomattomat tietovarannot
4 Haku päällä
5 Myös englanniksi
6 Lingvistinkin apuna
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Integrum-tietokannan saaminen Suomeen on ollut jännittävä hallinnollinen seikkailu. Muistan kun 1990-luvun puolessa välissä sain vararehtorina ollessani eteeni kauppa- ja teollisuusministeriöstä tulleen kirjeen. Siinä toivottiin esityksiä Venäjältä tehtävistä hankinnoista, joilla oli tarkoitus kompensoida Neuvostoliiton velka Suomelle. Oli selvää, että mistään nappikaupasta ei ollut kyse, vaan esityksiä odotettiin lähinnä suurista laitteista. Tällöin saimme idean: miksei velkakompensaatiota voitaisi käyttää myös slaavilaisen kirjaston kokoelmien täydentämiseen! Tällöin mielessä olivat päällimmäisenä ne aukot, jotka olivat syntyneet kirjallisuuden hankinnassa määrärahojen romahtaessa 1990-luvulla. Laadimme asiasta yhden sivun esityksen. Teimme sen kuitenkin hymy suupielessä, koska olimme varmoja, että koskaan yhtään kirjaa ei tätä kautta kirjastoon saada. Itse velkakompensaatioasia näytti itsessään melko toivottomalta prosessilta. Lisäksi kirjallisuuden hankintaesitys oli kummajainen hienojen elektronisten hankkeiden joukossa. Näinhän me vaatimattomat humanistit olemme oppineet ajattelemaan.

Olin jo aikapäiviä unohtanut tehdyn esityksen, kun omalle laitokselle jo palanneena sain vuosien perästä kirjeen kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Suuren kirjekuoren sisällä oli toinen musta kirjekuori, jonka päällä luki ”Salainen”. Sisällä oli kutsu neuvotteluihin, joissa oli tarkoitus keskustella velkakompensaatioesitysten priorisoinnista. Koska asia ei enää kuulunut omiin tehtäviini, sovimme, että Maire Aho yliopiston kirjastosta edustaisi yliopistoa tässä asiassa. Hänellä oli suorat kontaktit venäläisiin alan toimijoihin, näin hän saattoi antaa tarkkoja kustannusarvioita hankittavista aineistoista. Oli heti selvää, että kyse ei voinut olla vain perinteisestä kirjallisuudesta - niin suuria kirjavuoria ei voitaisi rahdata Suomeen, jotta hankinnasta olisi tullut riittävän iso paketti. Tässä vaiheessa kuvaan tuli Integrum-tietokanta.

Neuvottelut niin Suomen päässä kuin venäläisten kanssa olivat sitkeitä, mutta eri osapuolten yhteisten ponnistusten seurauksena lopputulos oli positiivinen. Näin epämääräisestä unelmasta oli tullut totta. Helsingin yliopiston kirjasto sai erinäisten vaiheiden jälkeen käyttöönsä miljoona dollaria erilaisiin Venäjältä tehtäviin hankintoihin. Integrum-tietokannan lisäksi tuota rahaa käytetään muun muassa mikrofilmauspalvelujen ostoon. Perinteistä kirjallisuutta voidaan hankkia eri alojen tutkijoiden toiveiden mukaisesti.

Integrum-tietokannan käyttö on mahdollista vain tietokoneista, jotka on auktorisoitu käyttämään sitä. Tehdyn sopimuksen nojalla Suomessa on tällä hetkellä 28 tällaista yhteyttä. Niitä on siis myös slaavilaisen kirjaston ulkopuolella eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Voidaan kuitenkin hyvällä syyllä puhua slaavilaisen kirjaston materiaalista, koska sen toimesta käytiin aineistoa koskevat neuvottelut ja vain siellä annetaan tietokantaan liittyvää opastusta. Lisäksi kirjasto tekee myös tilauksesta pienimuotoisia hakuja aineistosta.


«  1  2  3  4  5  6  *  »
URN:NBN:fi-fe20031613
© Helsingin yliopiston kirjasto 2003