Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 




Viereen näkeminen


Kirjastojohtamisen välttämättömyys
1 Johdanto
2 Miksi erityisesti juuri nyt?
3 Eteenpäin näkeminen
4 Taaksepäin näkeminen
5 Yläpuolelle näkeminen
6 Alapuolelle näkeminen
7 Viereen näkeminen
8 Kauemmaksi näkeminen
9 Läpi näkeminen
10 Lopuksi
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Mintzberg (1991) nimeää luovuuden viereen näkemiseksi ja korostaa sen merkitystä strategisessa ajattelussa. Myös Riggs (2001) korostaa luovuuden merkitystä johtamisessa. Hänen mielestään kirjastonjohtajien - sen lisäksi että heidän itsensä on osoitettava luovia kykyjä - on luotava työympäristö, jossa myös kirjaston työntekijöiden älylliset kyvyt haastetaan tuottamaan innovaatioita.

Viereen näkemistä voidaan ajatella myös yhteistyön, erilaisten suhteiden ja verkostojen sekä niistä saatavan edun näkemisenä. Dyer (2000) esittää käsitteen yhteistyöstä syntyvä etu (collaborative advance). Hänen mukaansa todellinen etu saadaan yhä useammin sekä organisaatioiden välisestä että organisaation sisällä toteutetusta yhteistyöstä.

Kirjastoilla on pitkät perinteet onnistuneesta yhteistyöstä toisten kirjastojen kanssa. Tämä yhteistyö on kehittynyt ja muuttanut muotojaan tilanteiden muuttuessa. Suomessa FinELib elektronisten aineistojen hankintakonsortiona jatkaa tätä yhteistyöperinnettä tuottaen selvää lisäarvoa konsortion jäsenkirjastoille ja niiden asiakkaille. Kirjastojen välisen yhteistyön lisäksi tarvitaan kuitenkin kipeästi uusien verkostojen rakentamista ja yhteistyön lujittamista myös muiden toimijoiden kuin toisten kirjastojen kanssa.

Kirjastojen sisällä viereen näkeminen tarkoittaa toisten näkemistä, arvostamista ja opastamista. Metz (2001) esittelee käsitteen valmentaminen (coaching) osana kirjaston johtamista. Valmentaminen tarkoittaa hänen mukaansa henkilön suorittamaa määrätietoista ja taitavaa ponnistusta, jonka tarkoituksena on auttaa toista henkilöä saavuttamaan tietyt tavoitteet, toisin sanoen myötävaikuttaa hänen onnistumiseensa. Metz kuvaa myötävaikuttamisen ja kriittisen asenteen eroa todetessaan, että kriittisyys korostaa toisen henkilön puutteita ja tuottaa parhaimmillaankin vain lyhytaikaisia tuloksia kun taas valmentaminen kehittää toisen henkilön kykyjä ja johtaa todelliseen suorituksen parantamiseen.


«  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  *  »
URN:NBN:fi-fe20031607