|
Yläpuolelle näkeminen
Yläpuolelle näkeminen merkitsee kokonaisuuksien näkemistä (Mintzberg, 1991). Se on metsän näkemistä puilta. Kirjastot ovat perinteisesti olleet organisaatioita, joissa rajat eri osastojen välillä ovat olleet selkeät ja usein myös vaikeasti ylitettävät. Ne ovat vieläkin usein hierarkkisia organisaatioita, joiden toiminta on organisoitu osastoihin joko funktionaalisesti (esim. hankinta-, lainaus-, tietopalveluosastot) tai tiedealapohjaisesti. Voimakas osastojako saattaa kuitenkin vaikeuttaa kokonaisuuksien ymmärtämistä. Viime vuosien aikana kirjastot ovatkin ryhtyneet kehittämään organisaatiorakennettaan enemmän asiakaslähtöiseksi ja asiakkaiden tarpeisiin herkemmin reagoivaksi sekä tehokkaammaksi. (Ks. esim. Moran, 2001.) Tämä ei ole mahdollista kehittämällä vain kirjaston yhtä yksittäistä osaa, vaan se vaatii kirjaston kehittämistä kokonaisuutena.
Kokonaisuuksien näkeminen vaatii johtajilta jatkuvaa informaation hankintaa. Johtaminen on tunnetusti hyvin informaatiointensiivinen ammatti johtajien viettäessä suurimman osan ajastaan erilaisissa kokouksissa ja käsitellessä muiden kanssa monia keskenään kovinkin erilaisia asioita (Ks. esim. Katzer & Fletcher, 1992; Choo & Auster, 1993). Tästä huolimatta johtajilta saattaa usein puuttua kokonaisuuksien näkemisen kannalta olennainen tieto, joko siksi, ettei sitä heille kerrota tai siksi, etteivät he osaa kuunnella. Kouzes ja Posner (1995) painottavatkin kuuntelemisen taitoa yhtenä hyvän johtajan perustaitona.
« 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 * »
URN:NBN:fi-fe20031607
|
|
