I. Lehden vastaanotto ja lukeminen

1. Mistä sai tiedon Tietolinjan 2/99 ilmestymisestä

Tietolinjan jakelulistalta	30
Kirjasto-kaapelin-keskustelulistoilta	21
Tietolinjan pääsivulta	8
Tilke-etusivun kautta	5
Linnea-palvelujen sivulta	2
Muualta, mistä? (työkaverilta 2, ei muista 1)	3

2. Mitä selainta käytti

Netscape 4.x	39	55%
Explorer 4.x	15	21%
Explorer 5.x	10	14%
Netscape 3.x	7	10%

3. Lehden lukutapa

Luen ruudulta	35	51%
Molempia tarpeen mukaan	33	48%
Tulostan paperille	1	1%

4. Tulosti yleensä

Osan lehdestä	35
Koko lehden	0

5. Oliko tulostuksessa ongelmia

Ei ole	35
On	0

6. Mielipide lehden ulkoasusta (taitto, kuvitus, luettavuus)

7. Oliko töissä kirjastossa

Kyllä	60	91%
En	6	9%

8. Viiteyhteisö

Yleinen kirjasto	18
Tutkimuslaitos- tai muu erikoiskirjasto	15
Yliopisto- tai yliopiston kirjasto (ei HYK)	13
AMK-kirjasto	9
Muu (yhteisö tai yritys)	7
Helsingin yliopiston kirjasto	6
Arkisto	0
Museo	0
Kirjastoalan opetusta antava laitos	0

Eri paikkakuntia mainittiin 30 kappaletta. Ne olivat Enontekiö, Espoo (2), Harjavalta, Haukipudas, Helsinki (22), Hämeenlinna, Joensuu (2), Jokioinen, Jyväskylä (2), Jäppilä, Kajaani, Kemi, Kotka, Kuopio , Kuusamo, Lahti (2), Lieto, Lieksa , Luopioinen, Mikkeli, Pori (3), Raahe, Rovaniemi, Salo, Savonlinna (2), Seinäjoki, Tampere (5), Turku (7), Vaasa (2), Vantaa.

9. Lehden artikkelien tuottama ammatillinen hyöty tai ilo

Jonkin verran	43	63%
Erittäin paljon	22	33%
Eipä juuri	3	4%

10. Lukiko Tietolinjaa, kun se vielä ilmestyi paperimuotoisena

Kyllä	47	73%
En	18	27%

11. Oliko tutustunut Tietolinjan englanninkieliseen numeroon (1/99)

En	45	66%
Kyllä	23	34%

12. Muut seuratut kirjastoalan verkkolehdet (Maininnat 18 vastaajalta)

Kotimaiset

Ehdoton ykkönen oli Kirjastolehti (14 mainintaa), kakkosena Kreodi (4 mainintaa). Kertaalleen mainittiin Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti, TerkkoNews, TerkkoTools, Tiedokas, Tietänet ja UutisPosti (?). Lisäksi mainittiin Signum, jolla ei liene verkkolehteä.

Ulkomaiset

Kertamaininnan saivat D-lib, Free Pint, Library of Congress Information Bulletin, Managing Information ja Newsletter on Serials Pricing Issues. Lisäksi mainittiin Biblioteksbladet ja Nordisk tidskrift för bok- och biblioteksväsen, jotka eivät liene verkkolehtiä. Kerrottiin myös seurattavan 'lähinnä amerikkalaisia' ja 'ulkomaisia' alan lehtiä. Internet World Review ja Internet Resources Newsletter saivat myös maininnan, vaikka ne eivät tarkkaan ottaen ole (pelkästään) kirjastoalan lehtiä.

II. Numeron 2/99 sisällön kiinnostavuus

Pääkirjoituksen ja uutisten kiinnostavuus

EK=Erittäin kiinnostava MK=melko kiinnostava EKK=Ei kovin kiinnostava ELK=Ei lainkaan kiinnostava

Pääkirjoitus ja uutiset	EK	MK	EKK	ELK
Pääkirjoitus	13	27	20	3
Tapahtumakalenteri	17	27	18	1
Henkilöstöuutisia	4	21	28	5
Työryhmiä	3	24	29	7
Hankerahoitus	2	19	28	11
Tarjouskilpailu	3	11	19	14
Uusia julkaisuja	18	36	8	1
Tuote-esittelyjä	10	26	26	3
Kokouksia	6	20	29	8

Erittäin kiinnostaviksi mainitujen uutisten prosenttijakauma

Artikkelien kiinnostavuus

EK=Erittäin kiinnostava MK=melko kiinnostava EKK=Ei kovin kiinnostava ELK=Ei lainkaan kiinnostava

Artikkelit	EK	MK	EKK	ELK
Esko Häkli: Kansainvälinen yhteistyö…	11	32	16	4
Inkeri Salonharju: UNESCO uudistaa organisaatiotaan	1	17	39	7
Tuula Ruhanen: Kirjastojen atk-toiminnot…	14	33	14	2
Annu Jauhiainen : Linnea-2-hankkeen tilanne	25	22	15	2
Anneli Heimbürger - Pekka Metsäranta: XML ja…	20	19	20	4
Inkeri Salonharju: Multimedian sisältötuotanto…	9	11	6	3

Erittäin kiinnostaviksi mainittujen artikkelien prosenttijakauma

EU-hankkeiden kiinnostavuus

EK=Erittäin kiinnostava MK=melko kiinnostava EKK=Ei kovin kiinnostava ELK=Ei lainkaan kiinnostava

Kirjoittaja	Hanke	EK	MK	EKK	ELK
Anssi Neuvonen:	BALTICSEAWEB	6	15	32	10
Tuula Haavisto:	CECUP	6	29	25	3
Esko Häkli:	CoBRA	2	18	37	6
Irma Pasanen-Tuomainen:	DEDICATE	6	20	31	3
Juha Hakala:	DIEPER	9	25	22	6
Tuulikki Mäkeläinen:	EULER	1	8	27	26
Juha Hakala:	ONE-2	7	21	22	12
Maija Berndtson:	PubliCA	4	22	28	6
Inkeri Salonharju:	TECUP	3	25	30	4
Liisa Huovinen:	VERITY	2	19	32	9

Erittäin kiinnostavaksi mainittujen EU-hankkeiden prosenttijakauma

III. Kehittämisehdotuksia

Mitä aiheita haluaisit Tietolinjassa käsiteltävän? (Vastaukset 18 vastaajalta)

• Aiheet ovat olleet ihan hyvin ajan hermolla - näin on itsekin päässyt ajan tasalle.
• Aiheita, jotka eivät esiinny Kirjastolehdessä (yleisiä kirjastoja koskevia) tai Signumissa (yleistä tiedonhakua ym. koskevaa tieteellisissä kirjastoissa).
• Ajankohtaista, missä mennään ja mitä maailmalla on keksitty.
• Ajankohtaisuus on 1. Sitten kirjastoala tulevaisuuden kehitysvisioita ajatellen…
• Alan standardeja; tiedonhaun ja tiedonhallinnan opetusta.
• AMK-kirjastojen asemaa LINNEA-verkossa ja muutenkin Suomen kirjastoverkossa.
• ATK:n ja kirjastoammatillisen taidon yhdistämistä… siis atk:n soveltamista kirjastoon. Edelleenkään suunnittelija ei osaa tarjota teknisesti parasta palvelua eikä kirjastonhoitaja [osaa vaatia?] ohjelmilta toimivuutta ja työn helpotusta…
• Erityisesti verkkoaineistoja, uusia oppimisympäristöjä jne.
• Haen lehdistä tietoa muiden kirjastojen kokemuksista.
• HYK:n omia projekteja voisi esitellä yhden joka numerossa.
• Kaukolaina-asioita.
• Kirjastoalan verkkojulkaisujen vinkkiluettelo.
• Kirjastojen nykytilan/toimintastrategian esittelyjä sekä kotimaasta että ulkomailta.
• Kirjaston palveluiden tuotteistamista ja palveluiden kohdennettua markkinointia
• Kokemuksia erilaisten ja eri maitten kirjastojärjestelmien yhdistämisestä yhdeksi yhteiskäytössä olevaksi tietokannaksi.
• Kulttuurikysymyksiä.
• Kuten tähänkin asti: laajasti, asiantuntevasti asioista jotka koskettavat kirjastoalaa.
• Mitä kirjastotieteen laitoksilla tutkitaan.
• Painottakaa sitä, miten uudistukset ja projektit oikeasti hyödyttävät asiakkaita ja miten se tulee heille konkreettisesti näkymään.
• Rakenteista julkaisemista
• Sisältö mielestäni jo nykyisellään hyvä, uudet ideat tietysti aina kokeilemisen arvoisia.
• Tiedonhakua.
• Tieteellisten kirjastojen käytännön työtä tukevia.
• Tietokannoille (kokoelmarekisterit, julkaisu- ja tutkimusrekisterit) asetettavia laatukriteereitä ja niiden seurantaa.
• Tietolähteiden todentamista.
• Tietoverkkoja (Internet).
• Verkkolehtien hankintaa ohi FinELibin eli lehtien ns. täsmähankintaa tai kohdennettua hankintaa eri paikoista ja siihen liittyviä lisenssisopimuksia ym. huomioon otettavia seikkoja, muiden kokemuksia yms.
• Verkkojulkaisemista, sähköisiä lehtiä edelleenkin, FinELibin kehitystä, tekijänoikeuksien seurantaa jne.
• Viron ja rajantakaisen Venäjän kirjastojärjestelmien kehittymistä.
• Yhteistyömahdollisuuksia tieteellisten ja yleisten kirjastojen kanssa.
• Yhteistyöprojekteja kehitysmaiden kanssa.
• Yhteistyötä Suomen ja Etelä-Euroopan maiden välillä kirjastotasolla.

Onko lehden nykyinen ilmestymistiheys sopiva (4 x vuodessa) vai olisiko joku muu parempi? (Vastauksia 40 kpl)

Nykyinen on sopiva	35
Saisi tulla useammin	3
8 kertaa vuodessa	1
Monet uutiset ovat jo vanhoja lehden ilmestyessä	1

Terveiset lehden toimituskunnalle (21 kpl)

• [Hyvää kesän jatkoa!}
• [Hyvää kesää!}
• Kiinnostava lehti!
• Kiitokset hyvästä toteutuksesta!
• Kiitokset toimitukselle, joka yrittää tuottaa lehden ajallaan kaikesta huolimatta!
• Kuvia "lisää"
• [Kysely oli hyvin tehty. Toivottavasti vastauksen lähettäminen onnistuu.]
• Lehti on hyvin kiinni ajassa.
• Lehti on jo tällaisenaan hyvä ja hyödyllinen itselleni. [Hyvää Kesää!]
• Numeron ilmestymisajankohta näkyviin! Vielä lukematta olevista artikkeleista en voi antaa mielipidettä. Hyvin kiinnostava oli Juha Hakalan artikkeli verkkojulkaisujen tunnistamisesta, en vain muista, minkä otsikon alta sen luin.
• Periaatteessa lehti on OK, kovin pitkiä juttuja ei ehdi lukea töissä ja kotona luettava ammattikirjallisuus on sitten vähän toisenlaista.
• Pitäkää asialinja!
• Ruusuiset kiitokset
• Satunnaisia lukijoita varten voisi panna mukaan lyhenneluettelon. [Aurinkoista kesää.]
• Suoraan sanoen luin mieluummin paperista versiota!
• Tietolinjassa on käsitelty monipuolisesti kiintoisia ja ajan hermolla olevia aiheita.
• Tarpeellinen ja hyvä lehti!
• Teemanumerot ovat hyvä idea.
• Tuo yksi englanninkielinen versio on kiva ja hyödyllinen.
• Vaikka kansalliskirjastona oleminen onkin hienoa, niin MUISTAKAA, että kirjasto palvelee myös Helsingin yliopiston opiskelijoita ja tutkijoita, se ei ole pelkästään Kansalliskirjasto isolla K:lla, kuten eräät (erityisesti johtotason) henkilöt tuntuvat asian nykyään käsittävän.
• Verkkolehtiasiaa mahdollisimman paljon…