Kirjastot, arkistot ja museot yhteistyössä

Inkeri Salonharju

Euroopan Unionin uusi Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelma, IST, tiivistää muistiorganisaatioiden yhteistyötä. Käyttäjät ja verkkoteknologia ovat yhteiset. Miksi eivät siis myös palvelut? Verkkokäyttäjät halutaan opastaa tiedon lähteille yhteisiä valtateitä pitkin palvelun tarjoajien hallinnollisista kiemuroista huolimatta. Myös palvelujen tuotantoa, standardeja ja työmenetelmiä halutaan yhtenäistää. IST-ohjelman kotimaista tiedotus- ja koordinointitoimintaa varten on asetettu kesällä uusi tukiryhmä, jossa kirjastot, arkistot, museot, alan tutkimus ja järjestelmätoimittajat ovat edustettuina.

Suomessa on valmiiksi perinteet kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistyölle. Vaikka näiden erikoisalojen koulutus on eriytetty omiin koulutusohjelmiinsa, on osa täydennyskoulutuksesta yhteistä. Tulevaisuudessa myös peruskoulutukseen löytynee aikaisempaa enemmän yhteisiä sisältöjä.

Tieteelliset kirjastot ja julkiset arkistot saavat rahoituksensa pääosin julkisista lähteistä. Museoista sitä vastoin neljännes on yksityisessä omistuksessa, jolloin myös rahoitus tulee omatoimisten tuottojen kautta. Suomen arkistolaitokseen kuuluu Kansallisarkisto ja seitsemän maakunta-arkistoa, museoita on yhteensä noin 280 ja tieteellisiä kirjastoja yli 500. Yleisten kirjastojen lukumäärä on 970.

Konkreettisia yhteistyöhankkeita eri muistiorganisaatioille ovat ollut muun muassa KAMUT ja MUISTI. KAMUT valmisteli edellytyksiä eri organisaatioiden yhteiselle luettelotoiminnalle. Tuloksena oli minimivaatimukset yhtenäisten kuvailutietojen esittämiseksi. MUISTI oli laaja yhteistyöhanke, jossa pantiin alulle tekijänoikeuksista vapaan, kuvamuodossa digitoidun aineiston verkkojakelu yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Osallistujina olivat Kansalliskirjaston lisäksi Kansallisarkisto, Museovirasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja kaksi yliopistokirjastoa. MUISTIn luoma laaja yhteistyökonsepti on edelleen ajankohtainen, vaikka toiminta on hiipunut hankevaiheen päätyttyä. Uudet suunnitteilla olevat kansalliset digitointiohjelmat toivottavasti tuovat lisää sisältöjä yhteiseen palveluun.

Kotimainen sanastotyö on ollut yksi tärkeimmistä yhteistyöalueista. Yleisen suomalaisen asiasanaston käyttö on ulotettu kirjastoluetteloista käyttäjien onneksi myös arkistolaitoksen yhteisluetteloon. Käyttöönottoa suunnitellaan myös museoluetteloissa. Sanaston yhteiskäyttö edellyttää jaettua vastuuta kehittämisessä ja ylläpidossa. Jotta eri käyttäjäryhmät voivat täysimittaisesti hyödyntää sanastoa, täytyy heidän täydentää sitä omalta erikoisalueeltaan ja huolehtia jatkuvasti uusien termien ehdottamisesta sanastoon. Tämän yhteistyön organisoimiseksi Kansalliskirjasto asettaa ensi vuoden alussa eri yhteistyön osapuolista koostuvan ohjausryhmän sanastotyön koordinoimiseksi ja kehittämiseksi.

Standardoinnin alalla kirjastot ja arkistot ovat jo pitkään kuuluneet saman Kansainvälisen standardijärjestön teknisen komitean, ISO TC46, Information and documentation, alaisuuteen. Perinteisten aineistojen osalta konservointiin ja säilytykseen liittyvät pyrkimykset ovat olleet yhteisiä. Uusien elektronisten aineistojen myötä yhteistyö on entisestään tiivistynyt. Kansainvälisellä areenalla kirjastojen ja arkistojen yhteistyöelimenä on toiminut myös UNESCOn hallitustenvälinen informatiikkakomitea, PGI, jonka toimintaa parhaillaan uudistetaan.

Tämän Tietolinjan numeron teemana on kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistyö. Lehdessä esitellään museoiden ja arkistojen tietojärjestelmien kehitystä ja mukana on myös katsaus museoiden EU-rahoitteisiin kulttuurihankkeisiin. Kirjastojen EU-tutkimushankkeet olivat esillä laajasti jo lehden edellisessä numerossa.

Eri toimijoiden rajat hämärtyvät Internetissä. Enää ei voida erottaa selvästi toisistaan arkisto- ja kirjastoaineistoa, kuten on tehty painetun vapakappaleaineiston ja asiakirja-aineiston osalta. Vapaan verkkoaineiston keruuseen ja arkistointiin liittyvässä artikkelissa ja NEDLIB-hanketta esittelevässä artikkelissa valotetaan lisää näitä näkökohtia. Aineistotyypistä riippumattoman metadatakuvailun kehittäminen on myös eri toimijoiden välinen yhteinen nimittäjä. Siitä kerrotaan asiakirjojen metadatasuositukseen liittyvässä artikkelissa.