Helsinki 23.11.1999
Henkilöstöuutisia
Kirjaston päätoimintojen,
kokoelma- ja tietopalveluiden sekä kirjastotoimen verkkopalveluiden, sisäiset
vastuuhenkilöt on nimitetty 1.7.1999 alkaen seuraavasti:
|
Kokoelma- ja tietopalvelut,
osastonjohtaja Kristiina Hilden
Käyttäjäpalvelut,
palvelupäällikkö Ari Muhonen
Kokoelmapalvelut,
kokoelmapäällikkö Maire Aho
Säilytyspalvelut,
tuotantopäällikkö Majlis Bremer-Laamanen
Kirjastotoimen verkkopalvelut,
osastonjohtaja Inkeri Salonharju
Tietokantapalvelut,
kehittämisjohtaja Juha Hakala
Sisältöpalvelut,
tuotantopäällikkö Tuula Haapamäki
Kirjastotoimen verkkopalvelut
on jaettu viiteen palveluryhmään,
joiden vetäjinä toimivat
1.8.1999 lähtien:
Kansallisbibliografiapalvelut,
tuotantopäällikkö Tuula Haapamäki
Vapaakappale- ja
tunnistepalvelut, kirjastonhoitaja Heli Therman
Tilauspalvelut,
kirjastonhoitaja Katri Kananen
Tietokantapalvelut,
pääsuunnittelija Annu Jauhiainen
Kehittämispalvelut,
atk-erikoistutkija Marit Olander |
Kirjastonhoitaja
Markku Meriranta on siirtynyt sovellussuunnittelijaksi tietokantapalveluihin
1.10.1999 lähtien vastuualueenaan luettelointi ja hankinta uudessa
kirjastojärjestelmässä. Tietokantapalvelujen uutena sovellussuunnittelijana
on aloittanut Nanna Hakala 1.10.1999 lähtien vastuualueenaan Manda-yhteistyö
ja uuden kirjastojärjestelmän sopeuttamistehtävät.
Kehittämispalveluissa
uusina suunnittelijoina ovat aloittaneet 1.10.1999 YTM Jyrki Halonen ja FM Jyrki
Ilva. Molemmat työskentelevät Helsingin yliopiston verkkojulkaisupalveluhankkeessa,
E-thesiksessä.
FM Marja-Liisa Seppälä
on aloittanut kirjastonhoitajana luetteloinnin ja hankinnan tilauspalveluissa
1.10.1999.
Kirjaston palveluksesta
ovat irtisanoutuneet 1.8.1999 lähtien suunnittelija Timo Hellgren
ja 20.9.1999 lähtien atk-suunnittelija Peter Lindroos.
Etusivulle
| Sivun alkuun
Kirjastokorttelin avajaiset
Helsingin yliopiston kirjastokortteli avattiin käyttöön useiden korjausvaiheisen valmistuttua 16.11.1999. Avajaistilaisuudessa puhui
opetusministeri Maija Rask ja tilasuutta kunnioitti läsnäolollaan myös rouva Eeva Ahtisaari. Vuosi sitten uudistetun Fabiania-rakennuksen
lisäksi kirjaston keskiosa, Rotuda, on kunnostettu kokoelma- ja asiakastiloiksi ja yhdyskäytävä rakennusten välillä on saatu käyttöön.
Tuloksena on avarat ja arvokkaat kirjastotilat.
Remontti ja muutto kirjastotoimen verkkopalveluissa
Kirjaston Teollisuuskadun tiloissa on käynnistynyt tilauudistus 1.11.99 ja korjaustyöt jatkuvat 28.2.2000 asti. Korjauksin nykyiset
toimitilat saadaan tarkoituksenmukaisemmiksi ja kirjastoteknisten palvelujen logistisia prosesseja voidaan parantaa. Työskentely
korjauksen alaisissa tiloissa ja toimintojen väliaikaiset sijoitukset rasittavat kuitenkin henkilöstöä ja vaikeuttavat palvelujemme
tuotantoa. Mikäli sovittuihin aikatauluihin tulee muutoksia tai muita tuotantokatkoksia, ilmoitamme niistä erikseen. Toivomme
malttia yhteistyökumppaneiltamme remontin ajaksi.
Linnea2-kirjastojärjestelmähanke
Linnea2-hankkeessa on selvitetty eri kirjastojärjestelmien käyttömahdollisuutta Linnea-kirjastojen ohjelmistopäivityksessä ottaen huomioon
ohjelmistojen toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat sekä kirjastojen paikallisissa järjestelmissä että valtakunnallisessa yhteisjärjestelmässä.
Helsingin yliopiston kirjasto on koordinoinut hanketta, jossa kaikki Linnea-kirjastot ovat olleet mukana.
Yliopistokirjastojen johtajat ovat kokouksessaan Jyväskylässä 28.9.1999 päättäneet aloittaa sopimusneuvottelut Endeavor Information Systemsin
kanssa Voyager-järjestelmän hankkimisesta Linnea-verkon uudeksi kirjastojärjestelmäksi. Päätös pohjautui perusteelliseen selvitykseen, jossa
vertailtiin neljää hankkeessa loppusuoralle päässyttä järjestelmää. Selvityksen mukaan Voyager vastaa parhaiten Linnea-kirjastojen ja
yhteisluetteloiden tarpeita sekä niitä valintakriteerejä, jotka hanketta aloitettaessa on määritelty.
Selvityksen kulmakivenä oli järjestelmien koekäyttö, johon osallistui noin 70 henkeä Linnea-kirjastoista ja yliopistojen atk-keskuksista.
Sen lisäksi tietoja on hankittu tutustumiskäynneillä järjestelmiä käyttäviin kirjastoihin ja pitämällä yhteyttä meneillään oleviin
installointiprojekteihin eri puolella maailmaa. Järjestelmätoimittajien kanssa on keskusteltu useaan otteeseen koekäytössä selvittämättä
jääneistä kysymyksistä sekä tekeillä olevasta kehittämistyöstä.
Linnea2-hanke etenee niin, että loppuvuoden aikana käydään sopimusneuvottelut Endeavor Information Systemsin kanssa ja tehdään
päätökset mm. sopeuttamisista sekä verkon laitearkkitehtuurista. Ammattikorkeakoulukirjastojen ja Tilastokirjaston mahdollinen mukaantulo selvinnee myös vuoden loppuun mennessä.
Implementointiprojektit alkanevat heti ensi vuoden alussa. Tarjouskilpailu laitteistoista järjestetään ensi vuoden alkupuoliskolla.
Tavoitteena on saada uusi järjestelmä tuotantokäyttöön vuodenvaihteessa 2000-2001.
Etusivulle | Sivun alkuun
Yliopiston kannustuspalkinto kirjastolle
Helsingin yliopisto jakoi ensimmäistä kertaa kannustuspalkintoja yksiköille, jotka ovat parhaiten kunnostautuneet kehityssuuntautuneisuuden,
yhteisöllisyyden ja tulevaisuusvastuun alueilla. Yliopiston laaturaati jakoi kannustuspalkinnon kahdeksalle yksikölle ja palkittujen
joukossa oli myös yliopiston kirjasto. Palkinnon suuruus oli 250 000 markkaa.
Perusteluissaan yliopiston raati totesi muun muassa:
"HYK toimii samanaikaisesti sekä kansalliskirjastona että Helsingin yliopiston humanistisena pääkirjastona ja alan valtakunnallisena
keskuskirjastona. Yksikön näkyvyys sekä yliopiston sisällä että valtakunnallisesti ja kansainvälisesti on erinomainen. Kirjasto toimii
hyvin järjestettynä tukipalveluorganisaationa, ja sen kansallinen vastuu on laajalti tunnustettu. Se julkaisee vuosittain korkeatasoista ja
informatiivista toimintakertomusta.
Yhteisöllisyyttä kirjastossa on pyritty luomaan muun muassa jatkamalla usean vuoden ajan käynnissä ollutta kirjaston johtamisen kehittämistä.
Kirjaston kehityssuuntautuneisuudesta on osoituksena muun muassa sen harjoittamaa vankka kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö,
jonka avulla se on voinut vahvistaa asemaansa Suomen johtavana tietokeskuksena. Elektronisten palvelujen kehittämisessä kirjasto on
luonut kansainvälisen yhteysverkon hyödyntämällä mm. EU.n projekteja. Elektronisten tietokantojen tuottamisessa ja ylläpitämisessä
kirjasto tekee uranuurtavaa työtä. Yhtenä osoituksena siitä on mm. elektroninen kansallisbibliografia.
Opetusministeriön käynnistämä ja HYK:n toteuttama Kansallisen elektronisen kirjaston -hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on tutkimusedellytysten
parantaminen tietoverkon kautta tarjottavien sisältöpalvelujen avulla, on parhaillaan voimakkaassa kehitysvaiheessa. Kirjastolla on erittäin
laajat ja monipuoliset kotisivut, joita päivitetään ahkerasti.
Kansallisen kulttuuriomaisuuden tallentamisessa, kokoamisessa, kriittisten laitosten tuottamisessa ja tunnetuksi tekemisessä suurelle
yleisölle HYK:lla on keskeinen rooli. Tämä kuten edellä esitetyt muutkin suuret hankkeet viittaavat Helsingin yliopiston kirjaston vahvaan
tulevaisuusvastuuseen."
Etusivulle | Sivun alkuun
EU:n tarjouskilpailu avoinna
EU:n viidennen puiteohjelman IST-ohjelman toinen tarjouskilpailu on avautunut 15.10.1999 ja sulkeutuu 17.1.2000. Kirjastoja, arkistoja ja
museoita kiinnostava toimintalinja on III.2.4: Digital preservation of cultural heritage. Lisätietoja ohjelmasta löytyy osoitteesta
http://www2.echo.lu/digicult/en/fp5/septcall.htm .
E-thesis - Helsingin yliopiston verkkojulkaisupalvelu avattiin
Akateemisen tutkimustiedon elektronista julkaisemista varten kehitetty E-thesis-palvelu avattiin Helsingin yliopistossa 30.9.1999.
Palveluun sisältyy opinnäytetöitä väitöskirjoista pro graduihin sekä laitossarjojen raportteja. Julkaisupalvelu on kehitetty kaksivuotisena
hankkeena, jota on koordinoinut yliopiston kirjasto. Hankkeeseen ovat osallistuneet kaikki tiedekunnat, atk-keskus, tiedotus ja Yliopistopaino.
E-thesiksen aineisto on vapaasti käytettävissä yliopiston kotisivuilta sekä Helka- ja Linda-tietokantojen kautta. Palvelusta löytyy jo yli sata
opinnäytetyötä, joista noin puolet on väitöskirjoja.
E-thesis osoite: http://ethesis.helsinki.fi/.
Kotimaiset tieteelliset artikkelit verkkokäyttöön Helsingin yliopistossa
Kotimainen artikkelitietopankki Elektra avattiin paikallisverkkokäyttöön Helsingin yliopistossa 15.10.1999. Kyseessä on puoli vuotta kestävä kokeilu,
jonka aikana kotimaiset artikkelit ovat käytettävissä kaikilta yliopiston ja kirjastojen työasemilta. Yliopiston hankkima käyttöoikeus kattaa
artikkeleiden lukemisen ja tulostamisen opiskelu- ja tutkimustarkoitusta varten.
Elektra-tietokanta sisältää runsaat 4500 artikkelia noin kolmestakymmenestä kotimaisesta tieteellisestä aikakauslehdestä sekä väitöskirjoja vuodesta 1995.
Elektrassa mukana olevia tieteenaloja ovat bio- ja ympäristötieteet, maantiede, metsätiede, eläinlääketiede, historia, kielitiede, kirjallisuus,
kasvatustiede, oikeustiede, yhteiskuntatieteet ja tiedepolitiikka.
Elektra on yhteistyöhanke, jota koordinoi Helsingin yliopiston kirjasto ja mukana ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Kopiosto, VTT Tietopalvelu
ja Yliopistopaino.
Lisätietoa Elektrasta http://www.lib.helsinki.fi/elektra/
Linnea-tietokannat laajaan asiakaskäyttöön
Uutena käyttöreittinä Linnea-tietokantoihin on IP-osoitteseen perustuva tunnukseton käyttö joko tietyiltä laitteilta tai suoraan verkosta ilman
salasanaa ja käyttäjätunnusta. Käyttöliittymäohjelmistona on www-selain, esim. Netscape Navigator. Tunnukseton käyttö kirjaston tai organisaation
paikallisverkosta tekee asiakaskäytön aikaisempaa helpommaksi. Asiakkaat voivat käyttää samalta työasemalta myös muita Internet-palveluja ja
siirtyä joustavasti takaisin Linnea-tietokantoihin.
Linnea-tietokantojen tunnukseton koekäyttö on aloitettu Helsingin kaupunginkirjastossa. Arton ja Lindan koekäyttö on menossa Helsingin yliopiston
ja Åbo Akademin paikallisverkoissa. Koekäytön tulokset osoittavat, että erityisesti Arton suosio on kasvanut, kun asiakkaat pääsevät itse hakemaan
tietoja kotimaisista artikkeleista.
Linnea-tietokantojen uudet hinnastot vuodelle 2000 on vahvistettu ja postitetaan käyttäjille lähipäivinä. Lisätietoja Linnea-palvelut, puhelin
09-708 44459 tai Annu Jauhiainen, sähköposti annu.jauhiainen@helsinki.fi.
Etusivulle | Sivun alkuun
Lukijakysely
Tietolinjan kesällä tehtyyn lukijakyselyyn saatiin noin 70 vastausta.
Kiitos vielä kerran kaikille arvokkasta palautteesta!
Lukijakyselyn tyypillisin vastaaja työskenteli yleisessä kirjastossa (27%),
asui Helsingissä ja koki saavansa jonkin verran ammatillista
hyötyä tai iloa lehdestä.
Hän sai tiedon lehden ilmestymisestä
Tietolinjan postituslistalta (44%), käytti www-sivujen lukemiseen Netscapen 4.x-selainta
(55%), luki lehden ruudulta (51%), tulosti ongelmitta osan lehdestä ja suhtautui melko
hyväksyvästi lehden ulkoasuun.
Hän ei ollut tutustunut
elektronisen lehden englanninkieliseen numeroon 1/99, mutta kuului Tietolinjan lukijoihin jo sen ilmestyessä paperiversiona (73%).
Ammattilukemistoon kuului myös Kirjastolehden verkkoversio (35%).
Tietolinja 2/99-numeron uutisannista kiinnostivat eniten uudet julkaisut, artikkeleista Annu Jauhiaisen Linnea2-juttu ja EU-hankkeista Juha Hakalan
DIEPER-esittely. Kehittämisehdotukset ja terveiset olivat luonteeltaan rakentavia ja kannustavia ja lehden
linjaa ja ilmestymistiheyttä pidettiin jo nykyisellään onnistuneena. Lue lisää kyselyn yhteenvedosta.
Uusia julkaisuja
Uudet asiasanastot ASSI ja VESA
Kaksi uutta elektronista asiasanastoa on ilmestynyt kesän ja syksyn aikana, CD-ROM muodossa oleva ASSI ja verkkosanasto VESA.
ASSI on kirjastojen, arkistojen ja museoiden
ammattikäyttöön tarkoitettu CD-ROM-asiasanasto, joka sisältää Yleisen suomalaisen asiasanaston ja sen ruotsinkielisen
vastineen, Allärsin termit, Musiikin asiasanaston ja vastaavan ruotsinkielisen sanaston Cillan termit, sekä maantieteellisiä nimiä. ASSIssa
on monipuoliset hakuominaisuudet ja sitä päivitetään kaksi kertaa vuodessa.
VESA on mutkaton verkkosanasto kotimaisille Internet-asiakkaille. VESAssa on Yleisen suomalaisen asiasanaston termit. Sanaston käyttöä
suositellaan sähköiseen asioimiseen liittyvässä Kansalaisen käsikirjassa ja toivomuksena on, että verkkojulkaisujen laatijat sisällyttäisivät
dokumenttinsa metadata-tietoihin asiasanat julkaisujen löytyvyyden parantamiseksi.
Vesa löytyy verkosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/
ASSI CD-ROMin lisätiedot http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/assicd.html.
Tilaukset Pertti Rekala, puhelin 09 - 708 44295, sähköposti
pertti.rekala@helsinki.fi.
Etusivulle | Sivun alkuun
Kirjastot 1998 -
Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto ilmestynyt
Tieteellisten kirjastojen
yhteistilasto vuodelta 1997 on ilmestynyt yhdessä yleisten kirjastojen
tilastojen kanssa BTJ Kirjastopalvelun julkaisemana. Tilastoon sisältyy
tiedot 331 tieteellisen kirjaston toiminnasta. Yliopistokirjastojen tilastotietoja
löytyy myös Helsingin yliopiston kirjaston kotisivuilta
http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto.html
Gabrielin toiminta-ajatus
Gabriel (Gateway to Europe's National Libraries) on Euroopan kansalliskirjastonhoitajien yhteistyöelimen CENL:n (Conference of European National
Librarians) jäsenkirjastoille tarkoitettu World Wide Web-palvelu. CENL:n ja Gabrielin piirissä on nykyisin 40 kansalliskirjastoa 38 Euroopan neuvoston
jäsenvaltiosta.
Gabrielin toiminta-ajatus on nyt saatavilla myös suomenkielisenä.
Opetusministeriön kulttuuriosaston
tietopaketti, englanniksi
Vapaakappalelain uudistamisen tarve ja suuntaviivat.
Helsinki 1999. Opetusministeriön työryhmien muistioita 24:1998. Julkaisua myy Yliopistopaino.
Työryhmiä
Kirjastojen, arkistojen ja museoiden IST-ohjelman tukiryhmä
Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen EU:n viidennen puiteohjelman IST-ohjelman kansallinen tukiryhmä kokoontui 18.8.1999.
Puheenjohtajaksi valittiin osastonjohtaja Inkeri Salonharju Helsingin yliopiston kirjastosta ja varapuheenjohtajaksi
erikoissuunnittelija Sirkka Valanto Museovirastosta. Ryhmän muut jäsenet ovat kirjastonjohtaja Maija Berndtson Helsingin
kaupunginkirjastosta, kirjastonjohtaja Arja-Riitta Haarala Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastosta, ylikirjastonhoitaja
Sinikka Koskiala Teknillisen korkeakoulun kirjastosta, tietopalvelupäällikkö Sauli Laitinen VTT Tietopalveluista,
esittelijä Anne Luoto-Halvari
Opetusministeriöstä, toimialajohtaja Antti Soini Tiedosta, professori Eero Sormunen Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen
laitokselta, ylitarkastaja Maija-Liisa Tuomi Kansallisarkistosta ja kirjastonjohtaja Marja Widenius Kemi-Tornion
ammattikorkeakoulusta. Sihteerinä toimii suunnittelija Henna Lehtinen
Helsingin yliopiston kirjaston yhteistyösihteeristöstä.
Lisätietoja: Henna.Lehtinen@helsinki.fi
Kokousmuistio 18.8.1999
Uusi työryhmä uudistamaan vapaakappalelakia
Opetusministeriö on 12.10.1999 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia hallituksen esitys uudeksi vapaakappalelaiksi sekä siihen liittyviksi
muiksi säädöksiksi. Työryhmä selvittää lisäksi vaihtoehdot radio- ja tv-ohjelmien pitkäaikaissäilytyksen järjestämiseksi sekä vaihtoehdot
elektronisen aineiston sijoituspaikaksi.
Työryhmän esityksen uudeksi vapaakappalelaiksi tulee keskeisten periaatteiden osalta pohjautua vuonna 1997 asetetun vapaakappaletyöryhmän
periaatekannanottoihin (Vapaakappalelain uudistamisen tarve ja suuntaviivat, opetusministeriön työryhmien muistioita 24:1998) siten, että
- Luovutusvelvollisuuden piiriin otetaan myös elektroninen julkaisutuotanto
- Perinteisen painetun aineiston osalta nykyisten sijoituskirjastojen asema pääosin säilyy
- Luovutusvelvollisuuden laajentaminen elektroniseen aineistoon tapahtuu siten, että tekijänoikeuden haltijoiden edut turvataan
- Lainsäädännöllä taataan aineiston säilymisen ja käytettävyyden edellytykset
Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö on kutsunut korkeakouluneuvos Juhani Hakkaraisen ja jäseniksi seuraavat henkilöt:
- Ylikirjastonhoitaja Esko Häkli, Helsingin yliopiston kirjasto
- Ylikirjastonhoitaja
Päivi Kytömäki, Oulun yliopiston kirjasto
- Osastopäällikkö Mikko Laine, WSOY
- Toimistopäällikkö Riitta Mattila, Helsingin yliopiston kirjasto
- Lakiasiainjohtaja Eero Mörä, Alma Media
- Hallitussihteeri Ulla Taskinen, opetusministeriö
- Arkistopäällikkö Lasse Vihonen, Yleisradio
Työryhmän sihteereinä toimivat esittelijä Anne Luoto-Halvari opetusministeriöstä ja Riitta Mattila, joka on myös jäsen.
Pysyvänä asiantuntijana toimii kehittämisjohtaja Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjastosta.
Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen 31.3.2000 mennessä.
Etusivulle | Sivun alkuun
Kokouksia
Kirjastojen tilastointi 2000-luvulla
Helsingin yliopiston kirjasto järjesti 10.11.1999 seminaarin, jossa
käsiteltiin kirjastojen tilastointia koskevan kansainvälisen ISO 2789
-standardin uudistamista ja sen vaikutuksia Suomen
kirjastotilastointiin.
Standardin uudistamistyöryhmään kuuluva John Sumsion Loughborough:n
yliopistosta esitteli standardin luonnoksen tämänhetkisen tilanteen.
Uudistuksen tavoitteena on aikaisemmasta poiketen selvästi rohkaista
hyviin tilastokäytäntöihin. Standardi ei edellytä että kaikkia sen
luettelemia tietoja tulisi kaikkien kirjastojen tilastoida. Tarkoitus on
tarjota kansainvälisesti yhteneväiset määritelmät ja laskentatavat
niille tilastoille, jota kussakin kirjastossa päädytään keräämään.
Uudessa standardin Annex A:ssa pyritään tarjoamaan myös joitain tapoja
elektronisten aineistojen ja niiden käytön tilastointiin. Elektronisten
aineistojen kohdalla kirjastot ovat riippuvaisempia kustantajien ja
välittäjien tilastointitavoista kuin painetun aineiston osalta.
Standardin seuraava luonnos valmistuu marraskuun aikana, jonka jälkeen
se lähtee kansainväliselle lausuntokierrokselle. Standardi valmistunee
vuoden 2001 aikana.
Iltapäivällä keskusteltiin Suomen kirjastotilastojen uudistamisesta.
Tieteellisten kirjastojen tilastojen keruu uudistuneella tavalla tulee
koskemaan todennäköisesti vuoden 2002 tietoja. Tilastoseminaarin muusta
annista lisää seuraavassa Tietolinjan numerossa.
Kokouksessa päätettiin perustaa uusi tilastouudistusta ja kirjastojen
tilastointia käsittelevä sähköpostilista. Kiinnostuneet voivat
ilmoittautua Ilpo Soinille ( Ilpo._Soini@helsinki.fi )
Etusivulle | Sivun alkuun
Yliopistokirjastojen johtajien kokous Jyväskylässä 28. - 29.9. 1999
Yliopistokirjastojen johtajat pitivät syyskokouksensa 28. - 29.9. 1999 Jyväskylässä. Aiheina olivat kirjastojärjestelmän
valinta sekä strategiakysymykset.
Ensimmäisen kokouspäivän aluksi valittiin Suomen yliopistokirjastojen neuvoston uudeksi jäseneksi keväällä eroa pyytäneen
Marja Engmanin tilalle Anja Ukkola.
Pääsuunnittelija Annu Jauhiaisen yksityiskohtaisen esityksen jälkeen kirjastonjohtajat päättivät yksimielisesti esittää, että
sopimusneuvotteluihin
ryhdytään Endeavor Information Systemsin kanssa Voyager-järjestelmän hankkimiseksi. Kehittämisjohtaja Juha Hakala esitteli vaihtoehtoja Linnea-verkon
arkkitehtuuriksi.
Arkkitehtuurista päättäminen jätettiin kuitenkin seuraavaan kokoukseen.
Toisen päivän teemana olivat strategiset kysymykset. Aamupäivällä käsiteltiin kansalliskirjastostrategialuonnosta, yliopistojen
rahoitusta, digitointipolitiikkaa ja FinELibin organisaatiota. Ylikirjastonhoitaja Esko Häkli esitteli kansalliskirjastostrategiaa, ja kokous
keskusteli kansalliskirjaston roolista muiden kirjastojen palveluorganisaationa. Opetusneuvos Hannele Hermunen kertoi opetusministeriön
kehittämissuunnitelmaluonnoksen pohjalta yliopistojen uudesta rahoitusmallista. FinELibin ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Kytömäki esitteli
luonnosta FinELibin
jatko-organisaatioksi. Tarkoitus on vakinaistaa FinELib osaksi kansalliskirjaston toimintaa, kuitenkin niin, että ohjausryhmällä säilyy päätösvalta
aineiston hankinnassa.
Esko Häkli esitteli keskustelukysymyksiä kirjastojen kansalliseksi digitointistrategiaksi. Keskustelussa korostettiin, että
digitointivalmiuksia on kehitettävä kaikissa kirjastoissa. Vaikka käyttöä varten digitointi olisi tehtävä paikan päällä, olisi hyvän laitteiston hankinta
ja pysyvä arkistointi nähtävä yhteistyöhankkeena. Iltapäivällä keskusteltiin kirjastonjohtaja Eeva-Liisa Lehtosen johdolla yliopistokirjastostrategiasta.
Päivän mittaan nousi moneen otteeseen esille tarve laatia yliopistokirjastoverkon yhteinen strategia.
Lisätietoja: Henna.Lehtinen@helsinki.fi
Kokousmuistio 28.9.1999 ja
29.9.1999
Etusivulle | Sivun alkuun
Kirjastonjohtajien
kokous Lahdessa 9. –10. 9. 1999
- Kirjastojen
verkot ja roolit tieto- ja kansalaisyhteiskunnassa
Kirjastonjohtajien
neuvottelupäivät järjestettiin tänä vuonna
Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa. Päivien avauspuheenvuorossa
Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Arvo Ilmavirta esitti näkemyksiään
ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisestä yhteistyöstä.
Lausuntokierroksella olevan opetusministeriössä laaditun kehittämissuunnitelmaehdotuksen
mukaisesti hän toivoi, että uusi kirjastoverkko ja tietoverkko
hankittaisiin valtakunnallisesti keskitetyllä rahoituksella. Hänen
käsityksensä oli että kirjastojärjestelmien uudistaminen
ammattikorkeakouluissa voitaisiin nähdä maakuntatason investointeina
ja siksi olisi syytä selvittää, miten uudistuvat järjestelmät
palvelevat kaikkia.
Marja-Liisa Viherä
esitelmöi väitöskirjansa (Ihminen tietoyhteiskunnassa: kansalaisten
viestintävalmiudet kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana, ISBN 951-738-938-8)
pohjalta aiheesta Kirjastojen rooli tieto- ja kansalaisyhteiskunnassa.
Hän kyseli kokousväeltä, ovatko kirjastot ottaneet
paikallisen tiedon löytymisen ja säilymisen huomioon informaatiovirtojen
kansainvälistyessä. Hänen mukaansa kirjasto voisi olla se
paikka, joka nostaisi erityisesti pienyritysten ja työttömien
asemaa tietoyhteiskunnassa. Tähän tarvittaisiin erityisiä
verkkosihteereitä, jotka puhelimitse kertoisivat, mitä löytyy
tietoverkoista, koska puhelin on edelleenkin ihmisten ensisijainen tiedonhankinnan
ja viestinnän väline. Kirjastoille sopisi myös tiedon jäsentämiseen
liittyvät palvelut esim. paikkakuntaportaaleihin, joita tulevaisuudessa
löytynee uusimmilla matkapuhelimilla toimivista wap-palveluista.
Kirsti Kekki opetusministeriöstä
esitelmöi aiheesta: ”Kysyntä ja tarjonta kirjasto- ja tietopalvelualalla”.
Hän kertoi kirjastoalan koulutustilanteesta, jossa eniten kysyntää
on kirjastoalan ammattitutkinnolla. Teoriassa kirjastoalan koulutusta on
nyt saatavilla kaikilla koulutusportailla, mutta valitettavasti maantieteellisesti
koulutus on sijoittunut eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Kirjastoalan
koulutuksen vaatimuksissa on varsinkin ammattikorkeakouluissa pitkiä
harjoitteluaikoja, joten kirjastoihin tarvitaan lisää harjoittelupaikkoja
ja -ohjausta. Kekki korosti sitä, että nykyisessä koulutustilanteessa
ja voimassa olevan kirjastoasetuksen takia on tärkeää, että
avoimen kirjastovakanssin tullessa hakuun on hakuilmoituksessa yksityiskohtaisesti
ilmaistu kelpoisuusvaatimukset, jotta turhilta valituksilta säästyttäisiin.
Riitta Mäkinen
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta esitelmöi kirjastonhoitajien
ja lähialojen täydennyskoulutuksen haasteista. Hän pohti
kahden julkaisun pohjalta kirjastoalan toimintakenttiä, toimenkuvia
ja niiden suhteita kompetensseihin. Hän näki, että
kirja-alan digitalisoituminen ei muuta pelkästään tiedonlevityksen
välineitä vaan myös koko organisaatioketjua tekijästä
lukijaan. Hän arveli suurimman tarpeen olevan opastus- ja neuvontakoulutuksessa
sekä kouluttamisessa riittävään tekniikan hallintaan.
Projektipäällikkö
Heli Myllys Viikin tiedekirjastosta esitteli kirjastonsa organisaatio-
ja toimintamallien kehitystä tarkennuksella Kehittämisprosessin
kautta uuteen jatkuvaan kehittämiseen. Viikin tiedekirjasto muodostui
useista erillisistä laitoskirjastoista, jotka liitettiin yhteen.
Tavoitteena on säästää 2,3 miljoonaa tilakustannuksissa
ja vähentää 11 vakanssia. Hankkeen tärkeimpänä
onnistumisen edellytyksenä hän on nähnyt kirjaston henkilökunnan
osallistumisen kehittämiseen.
Informaatikko Hanna-Riina
Aho esitteli erityisesti Kokkolan kaupunginkirjaston ja Keski-Pohjanmaan
ammattikorkeakoulukirjaston yhteistyön kehittymistä uudessa kirjastotalossa,
joka avattiin syyskuussa Kokkolassa. Hänen mukaansa aikaisemmista
ennakkoluuloista kahden erilaisen kirjaston henkilökunnan välillä
on päästy, ja useissa asioissa on lähdetty kokeilemaan yhteistyötä
ilman, että ensimmäisenä olisi kaivettu esiin yhteistyöstä
aiheutuvia ongelmia.
Perjantaiaamuna käyttivät
aiheesta Kirjastot verkossa – mahdollisuuksia ja visioita kommenttipuheenvuorot
Esko Häkli, Arja-Riitta Haarala, Heli Saarinen ja Jarmo Saarti. Kommenttipuheenvuorot
synnyttivät myös vilkasta keskustelua.
Ylikirjastonhoitaja
Esko Häkli keskittyi puheenvuorossaan seuraaviin teemoihin:
- Painettu sana
säilyy kaikesta huolimatta ja verkkokirjaston on kyettävä
takaamaan helppo pääsy myös painettuun aineistoon.
- Tietoverkko kuitenkin
mullistaa kirjaston toiminnan ja toimenkuvan, mutta vain jos niin halutaan.
Keskittyminen elektroniseen aineistoon aiheuttaa, että jostakin on
luovuttava. Toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa. Siksi on myös
ajateltava esim. elektronisen aineiston arkistointiin liittyviä ongelmia.
Toisaalta verkottuneet kirjastot voivat tarjota palvelujaan fyysisten kirjastojen
ohi ja myös kaupunkien ulkopuolelle.
- Tietoverkko ei
ole internet eikä internet-aineiston linkitys ole sitä elektronista
palvelua, jota kirjastojen erityisesti tulisi tarjota. Kirjastoverkon tulisi
olla kirjastojen omin toimin tehty tekninen ratkaisu, joka takaa kontrolloidun
pääsyn aineistoon. Toisaalta esim. alakohtaisten elektronisten
lehtien linkityksen voidaan katsoa olevan tarpeellista, jos se voidaan
toteuttaa tietokantaohjelmistojen avulla ilman merkittävää
työpanosta.
- Kirjastojen verkottumisessa
on mahdollista, että taloudelliset rakenteet muuttuvat, mutta
vain hallinnon ja lainsäädännön mahdollistavissa kehyksissä.
Kirjastonjohtaja
Arja-Riitta Haarala korosti puheenvuorossaan että kirjastojen verkottuminen
etenee vaihtelevaan tahtiin eri kirjastoissa, ja kirjastojen yhteiset hankkeet
nähdään monesti hyvin eri tavalla. Tietoyhteiskunnan vaikutusten
hän näki kirjastoalalla olevan monenlaisia. Kirjastoille tulee
yhä enemmän Atk-palveluvastuuta ja omien organisaatioidensa julkaisutehtäviä.
Toisaalta hän arveli, että kirjaston ominta tehtäväaluetta
tulee olemaan neuvonta: reference librarianin tarve vain korostuu nykyisessä
informaatiotulvassa.
Kirjastotoimenjohtaja
Heli Saarinen lähestyi puheenvuorossaan verkottumista asiakkaan, kirjastoammattilaisen
ja yhteiskunnan näkökulmasta. Hänen näkemyksensä
mukaan kirjastoverkon tulisi loppukäyttäjän kannalta olla
läpinäkyvä ja raja-aidat helposti ylittävä, eikä
tämä onnistu internetin kautta. Kirjastoverkossa olisi varmistettava,
että eri järjestelmien ja instituutioiden rajat olisivat ylitettävissä
ja rahaa olisi myös löydyttävä pienten paikallisten
järjestelmien sovittamiseen suurempien järjestelmien kanssa.
Kirjastoammatillisesta näkökulmasta Saarinen korosti ammattiosaamisen
ylläpidon tarpeellisuutta valtakunnallisesti eli verkkopalvelutuotannon
tulisi olla verkostoitunutta. Vaikka hajautettu palvelutuotanto on kalliimpaa,
niin keskitetty systeemi on hänen mukaansa haavoittuvaisempi. Yhteiskunnallisesta
näkökulmasta katsoen Saarinen piti tärkeänä, että
maa pidetään asuttuna, eikä älyllinen elämä
voi keskittyä Kehä III:n eteläpuolelle. Paikallisuuden korostaminen
on tärkeää paitsi tavallisen aineiston osalta, niin myös
osaamisen ja ns. hiljaisen tiedon osalta, ja tekee hajautetun palvelutuotannon
kannattavaksi.
Jarmo Saarti Kuopion
yliopiston kirjastosta esitteli ammattikorkeakoulukirjastojen ja erityisesti
Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston kehitystä sekä näkökulmaansa
kirjastojen verkottumiseen. Keskeisinä muutoksina hän näki
kirjastojen muuttumisen kirjavarastoista aineistojen järjestäjäksi
ja julkaisukeskuksiksi, kokoelmatyön tärkeyden korostumisen ja
tiedonhallinnan korostumisen tilanteessa, jossa tavoitteena on että
70% suomalaisista olisi tietotyössä. Hänen mukaansa olisi
syytä kysyä, mihin ja millaisia kirjastoja tarvitaan kymmenen
vuoden kuluttua.
Iltapäivällä
Anne Luoto-Halvari esitteli Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa
vuosille 2000 – 2004. Keskeisenä käytännön toteuttajana
kirjastojen toimialalla tulee olemaan sisältötuotantojaosto.
Vapaakappaletyöryhmän muistion hän ilmoitti olevan painossa,
mutta työryhmän muistion pohjalta perustetun uuden lain muutosta
valmistelevan työryhmän tehtävän hän arveli päättyvän
vasta vuonna 2001.
Yhteistyösihteeri
Meri Kuula-Bruun esitteli ammattikorkeakoulukirjastojen tilannetta. Kirjastoilla
on ollut merkittävä rooli ammattikorkeakoulujen kehityksessä
ja n. 5% ammattikorkeakoulujen budjeteista tulee käyttää
kirjasto- ja informaatiopalvelujen kehittämiseen. Hän esitteli
myös ammattikorkeakoulujen oman Linnea-2–projektin, jonka tarkoituksena
on selvittää ammattikorkeakoulukirjastojen edellytyksiä
lähteä mukaan yliopistokirjastojen valitsemaan uuteen kirjastojärjestelmään
sekä muita vaihtoehtoja ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmien yhteisesittelyyn.
Hän kertoi myös, minkälaista yhteistyötä ammattikorkeakoulu-
ja yliopistokirjastot tekevät tällä hetkellä.
Etusivulle | Sivun alkuun
Copyright:
Helsingin yliopiston kirjasto. Aineistoa lainattaessa lähde on mainittava.
