|
Uutisia ja ajankohtaista |
|
Pääkirjoitus Artikkelit Uutisia, ajankohtaista |
Digitoitua musiikkia ja pienpainatteitaKansalliskirjasto on avannut lokakuun lopussa kaksi merkittävää uutta digitaalista kokoelmaa verkkokäyttöön. Vuosisadan äänet -hankkeessa digitoidut äänitteet on kerätty Raita-tietokantaan. Kirjaston Mikkelissä sijaitseva Mikrokuvaus- ja konservointilaitos puolestaan on julkistanut verkossa digitoitujen pienpainatteiden kokoelmasta kotimaisia teollisuuden hinnastoja ja tuoteluetteloita vuosilta 1810-1944. RaitaVuosisadan äänet -digitointihanke on Kansalliskirjaston, Suomen äänitearkisto ry:n ja Yleisradion äänitearkistojen laaja yhteishanke, jonka tavoitteena on digitoida suomalaiset äänitejulkaisut ja saada ne tutkijoiden käyttöön. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa digitoidaan kaikki vuosina 1901-1961 ilmestyneet 78 kierroksen äänilevyt. Jakson aikana julkaistiin 9000 äänilevyä ja niiden digitoinnin arvioidaan vievän neljä vuotta. Digitointihanke etenee äänilevyistä kasettinauhoihin. Kansalliskirjaston äänitearkistossa ja Yleisradion äänilevystössä odottaa digitointia noin 30 000 musiikkikasettia. Kelanauhoille tallennettujen äänitekokoelmien pelastaminen on jo aloitettu. Vuosisadan äänet -hankkeen tuottaman digitoidun aineiston tiedot ovat selattavissa ja tekijänoikeuksista vapaat äänitteet kuunneltavissa RAITA-tietokannan kautta. Helsingin kirjamessuilla avatun tietokannan osoite on http://www.doria.fi/raita. RAITA täydentyy sekä verkossa kuunneltavalla musiikilla että digitoitujen äänitteiden tiedoilla hankkeen edistyessä. Koko digitoitu aineisto ja lisäksi suurin osa suomalaisista äänitejulkaisuista on tutkittavissa Kansalliskirjaston kansallisessa äänitearkistossa, joka on maan laajin julkinen äänitearkisto.
PienpainatetietokantaKirjaston Mikkelissä sijaitseva Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vietti 15-vuotisjuhliaan 31.10.05 ja avasi vapaaseen käyttöön digitaalisen pienpainatekokoelman ensimmäisen osion eli teollisuuden hinnastoja ja tuoteluetteloita vuosilta 1810-1944. Aineisto, jota on alkuvaiheessa n. 125 000 sivua, on käytettävissä osoitteessa: http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/main.html. Tietoa voi etsiä joko yrityksen nimen tai painatteen julkaisuvuoden mukaan, hinnastohakemistosta tai vapaan sanahaun avulla. Tunnetut teollisuuslaitokset Arabiasta Iittalaan, Billnäsistä lihanjalostukseen ovat mukana pääosin suomen- ja ruotsin-, mutta myös vieraskielisin hinnastoin ja luetteloin. Mukana on pienempienkin yritysten painotuotteita. Osa aineistosta on piirroksin ja valokuvin kuvitettua.
Elektralle uusi käyttöliittymäElektra-kokoelmalle on avattu uusi käyttöliittymä, joka löytyy osoitteesta http://www.doria.fi/elektra/. Käyttöliittymä hyödyntää Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen hallintajärjestelmää Doriaa, ja se tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet tiedonhakuun ja kokotekstimuotoisten aineistojen selailuun. Uudessa käyttöliittymässä artikkelien viitetietoja voi selata ja niistä voi tehdä hakuja vapaasti. Itse artikkelien käyttö edellyttää sen sijaan sopimusta. Kuten tähänkin asti, Elektran artikkelit ovat löydettävissä myös Arto-viitetietokannan kautta. Elektra-kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä yli 11 000 artikkelia kotimaisista tieteellisistä lehdistä. Elektran aineisto on käytettävissä Suomen yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa, useimmissa yliopistoissa sekä muutamissa muissa laitoksissa. Palvelun tuottamiseen osallistuvat Kansalliskirjasto ja Kopiosto. Aineiston käytöstä maksetaan oikeudenhaltijoille korvauksia.
Uudistettu monografioiden kuvailusääntö verkossaSuomalaiset luettelointisäännöt uudistuvat. Uudistukset perustuvat bibliografisen kuvailun kansainvälisiin sääntöihin (ISBD = International Standard Bibliographic Description). Ensimmäiseksi on uudistettu Monografioiden kuvailu. Muutokset ovat hienovaraisia koskien lähinnä tietojen ilmoittamisen pakollisuutta/vapaaehtoisuutta. Kuvailun kunkin alueen kohdalta löytyvät kansalliset suositukset ja niihin liittyviä esimerkkejä. Vanhoja esimerkkejä ei ole tarpeettomasti ”modernisoitu”, jotta myös tutut, ennallaan säilyvät asiat on helpompi hahmottaa. Termit, säännöstön käsitteet ja lyhenteet sekä näiden suomenkieliset asut on tarkistettu. Kirjallisuusluettelo ja hakemisto on saatettu ajan tasalle. Monografioiden kuvailusäännöstön uudistamisen jälkeen ovat seuraavina vuorossa kausijulkaisujen, elektronisen aineiston, vanhojen kirjojen ja karttojen kuvailusääntöjen uudistaminen. Suomenkieliset säännöt julkaisee Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto. Sääntöjä on kääntänyt ja työstänyt joulukuussa 2003 perustettu Kansallinen luetteloinnin ohjausryhmä. Ryhmän tehtävä on ensisijaisesti luettelointisääntöjen uudistaminen kansallisella tasolla, mutta se voi myös laajemmin toimia kansallista bibliografiatyötä ohjaavana ryhmänä. Sääntötyön kuluessa ryhmä kuulee eri asiantuntijoita ja lähettää ehdotuksia lausunnoille. Ryhmän jäsenet edustavat koko kirjastoverkkoa. Uudistetut luettelointisäännöt julkaistaan ensisijaisesti Helsingin
yliopiston kirjaston verkkosivuilla, joilla säännöt ovat vapaasti kaikkien
kirjastojen luettavissa ja kopioitavissa: |
|
Tietolinja 02/2005 |
|