Tietolinja
02/2005

Pääkirjoitus

Tietolinjan tämä numero on omistettu formaateille. Perusteluita tälle valinnalle on useita: tiedonhakuportaalien metadatamääritysten julkaiseminen marraskuussa 2005, opinnäytteiden uunituore kansallinen metadataformaatti, ja tietenkin paljon keskustelua jo ennalta herättänyt MARC21-Fin – MARC21 -vaihdos Voyager-kirjastoissa, ja sitä mahdollisesti seuraava MARC21:n valinta koko kirjastoverkon yhteiseksi formaatiksi. Kun kaikki nämä muutokset osuvat sattumalta samaan aikaan, on tuloksena formaattimyllerrys, jonka veroista ei ole Suomessa aikaisemmin nähty.

Koska metadatalla on tietojärjestelmiemme kannalta keskeinen merkitys, ja kirjastoammatillisen henkilökunnan työajasta merkittävä osa käytetään metadatan tuottamiseen, formaattimuutoksia ei tehdä kevein perustein. Tällä kertaa oleellisin muutostekijä ovat uudet sovelluksemme: triangeli ei toimi, elleivät tiedonhakuportaali ja digitaalisen aineiston hallintasovellus sisällä kunnollista metadataa siinä missä perinteinen kirjastojärjestelmäkin.

Uudet järjestelmät tuovat mukanaan myös uudet kuvailun kohteet ja tavoitteet. Portaaleihin kuvaillaan julkaisujen asemesta kirjastojen ja muiden muistiorganisaatioiden kokoelmia ja tiedonhakupalveluita, siis esimerkiksi Z39.50-palvelimien kaltaisia vempeleitä. Päämääränä on edistää tiedonhakua syvästä verkosta, siis esimerkiksi Internetissä saatavilla olevista tietokannoista. Tässä suhteessahan Googlesta ei ole juuri apua. Digitaalisen aineiston hallintajärjestelmiin taas pitää tallentaa muun muassa tiedot, jotka mahdollistavat elektronisen aineiston pitkäaikaisen säilyttämisen. Valitettavasti pitkäaikaissäilytyksen metadatalle ei ole vielä standardia.

NISO:n julkistamat portaalien metadataformaatit ovat uunituoreita, minkä vuoksi yksikään sovellus ei toistaiseksi tue niitä. Tästä ei ole syytä huolestua, sillä kun MARC julkistettiin 1968, ainoa sitä tukeva sovellus oli Kongressin kirjaston atk-luettelointiin ja painettujen bibliografioiden tuotantoon tarkoitettu ohjelmisto. Tästä vaatimattomasta alusta MARC levisi kaikkialle vahvan tukiorganisaationsa ja tuolloin modernien teknisten ratkaisujensa vuoksi. Vastaavaa menestystä voimme toivoa myös kokoelmien ja tiedonhakupalveluiden kuvailuformaateille, mutta itsestään se ei tule: kirjastojen on patistettava järjestelmätoimittajiaan kehitystyöhön, ja käytettävä näitä formaatteja itse.

Aika näyttää, millainen rooli portaaleilla ja portaalien metadatalla tulevaisuudessa on kirjastojen toiminnassa yleensä ja luetteloinnissa erityisesti. Voi olla, että merkittävä osa tekstijulkaisuista – etenkin artikkelit –  hoidetaan tulevaisuudessa Googlen kaltaisten sovellusten avulla, ja luettelointi keskittyy toisaalta aineistoihin, joiden indeksoinnin automatisointi on vaikeaa (kuva ja ääni), toisaalta tietokantojen ja kokoelmien kaltaisiin syvän verkon ilmiöihin, joista automaattisen indeksoinnin on vaikea saada otetta.

Metadataformaattien kehittäminen ja vaihtaminen on monimutkainen juttu, niin poliittisesti kuin teknisestikin. Toivon että tämä Tietolinjan numero onnistuu kirkastamaan luetteloinnin tulevaisuutta ja vähentämään käynnissä oleviin muutoksiin liittyvää epävarmuutta.

Juha Hakala