Helsinki 5.3.2001
Suomalainen
äänite 100 vuotta
Ensimmäinen
suomalainen äänilevy ilmestyi Pietarissa 1901 Gramophone-yhtiön julkaisemana
ja sisälsi neljä M. A. Goltisonin laulamaa suomalaista laulua.
Tänä vuonna juhlitaan äänitteitä näyttävästi: juhlavuoden logo
painetaan kaikkiin julkaistaviin levyihin, eri puolilla maata järjestetään näyttelyitä,
seminaareja ja konsertteja ja vuosi huipentuu Finlandia-talon pääjuhlaan
syyskuussa. Helsingin
yliopiston kirjasto juhlistaa osaltaan vuotta luontevalla tavalla, viemällä
VIOLA-tietokantaan viitetiedot kaikista äänitteistä sadan vuoden ajalta.
Ennestään
VIOLAssa on äänitteiden tiedot vuodesta 1987 alkaen.
Puuttuvat 86 vuotta saadaan Suomen
äänitearkiston painetuista luetteloista ja tietokannasta sekä Yleisradion
Fono-tietokannasta.
Hankkeeseen
on palkattu kaikkiaan yhdeksän henkilöä suunnittelu- ja tallennustehtäviin.
Tammikuussa
on aloitettu Rainer Strömmerin juuri painettunakin ilmestyneen
savikiekkoluettelon tallentaminen VIOLAan.
Seuraavaksi käsitellään vinyylilevyt ja kasetit vuodesta 1953 alkaen.
Äänitearkiston luetteloiden muuntaminen VIOLAn ymmärtämään muotoon
on ollut varsin haasteellinen tehtävä. Tiedot
vaativat vielä VIOLAssakin jonkin verran täydentämistä, henkilönimien yhtenäistämistä
ym. Joka tapauksessa tavoitteena on
saada aikaan kattava suomalaisten äänitteiden hakutietokanta syyskuuhun
mennessä.
VIOLA
sisältää myös kotimaisten nuottijulkaisujen tiedot vuodesta 1977 alkaen sekä
kymmenen musiikkikirjaston aineistoja, myös ulkomaista musiikkia, käsikirjoituksia
ja musiikkivideoita. Tällä
hetkellä tietokanta on vapaasti käytettävissä kaikissa yleisissä ja
ammattikorkeakoulujen kirjastoissa. Käykää
siis tarkistamassa, kuka olikaan Johnny Loke tai montako laulua löydätte
lumisateesta!
Lisätietoja:
http://www.lib.helsinki.fi/yhteistietokannat/viola.html
tai kirjastonhoitaja
Ulla
Ikäheimo, ulla.ikaheimo@helsinki.fi
Kustantajien
tiedot haettavissa Suomen ISBN-keskuksen kotisivulta
Suomen ISBN-keskuksen
ylläpitämässä kustantajarekisterissä on tällä hetkellä n. 3800
kustantajaa. ISBN-järjestelmässä
kustantajana pidetään jokaista henkilöä tai yhteisöä, joka julkaisee
kirjoja tai muita erillisteoksia. Rekisterissä on esillä kaikki ne
kustantajat, jotka ovat liittyneet ISBN-järjestelmään. Sieltä löytyvät
myös ISMN-tunnuksia käyttävät nuottijulkaisujen kustantajat, joita on
tällä hetkellä n. 80. Yksittäiset,
pienet kustantajat, jotka kustantavat hyvin
satunnaisesti eivät esiinny rekisterissä. Uusia kustantajia liittyy ISBN-järjestelmään n. 20
kuukaudessa, näistä löytyy myös erilliset tiedot kotisivulta kohdasta ’Uudet
kustantajat’. Kustantajille
lähetettiin päivityskysely keväällä 2000, joten rekisterin tiedot ovat
ajantasaiset niiden kustantajien osalta, jotka vastasivat kyselyyn.
Kotisivun
osoite on: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/kustantajat/isbn.html
Linnea2-hankkeen tilanne
Yliopistot, Varastokirjasto ja Eduskunnan kirjasto ovat virallistaneet jo yli
kymmenen vuotta jatkuneen kirjastojärjestelmäyhteistyön perustamalla
Linnea2-konsortion. Perustamissopimukset on allekirjoitettu joulu-tammikuussa ja
samalla on hyväksytty säännöt, joissa määritellään konsortion
organisaatio ja päätöksentekojärjestys sekä kustannusten jakaminen.
Päätöksiä tekevät konsortion jäsenet, konsortion yhteiselimet eli
yleiskokous ja ohjausryhmä, sekä kansalliskirjasto, joka toimii konsortion
vastuuorganisaationa.
Ensimmäinen yleiskokous pidetään maaliskuussa Oulussa, jossa valitaan
ohjausryhmä. Käytännön tehtäviä varten muodostetaan erilaisia
asiantuntija- ja yhteistyöryhmiä. Ohjelmisto- ja laitteistoryhmien jäsenet
nimetään kevään 2001 aikana. Yleiskokous vahvistaa periaatteet, joilla
konsortioon voi liittyä uusia kirjastoja, ns. liitännäisjäseniä.
Tilastokirjasto ja Turun ammattikorkeakoulun kirjasto ovat ensimmäisinä
tulossa mukaan tähän yhteistyöhön. Muiden ammattikorkeakoulujen mukaan tuloa
selvitellään Opetusministeriön käynnistämässä projektissa.
Voyagerin käyttöönotto etenee suunnitelmien mukaisesti. Testikonversiot
kaikille tietokannoille saadaan tehdyksi maaliskuun loppuun mennessä. Samalla
viimeistellään suomalaisia kirjastoja varten tehtyjä ohjelmistopiirteitä,
mm. osakohdeluettelointi ja lukusalilainat. Lopulliset konversiot aloitetaan
huhtikuun alussa tietokantokohtaisen aikataulun mukaan. Ensimmäisinä ovat
vuorossa Jyväskylän yliopiston kirjasto sekä Helsingin Kauppakorkeakoulun
kirjasto. Jälkimmäinen, pienempänä tietokantana, saadaan valmiiksi
ensimmäisenä ja sen Voyager-tietokanta on määrä avata toukokuun lopussa.
Kaikki 26 tietokantaa on siirretty VTLS:stä Voyageriin elokuun loppuun
mennessä. Siirtymävaihe aiheuttaa katkoja kirjastojen ja tietokantojen
toiminnassa, lähinnä uusien kirjojen luetteloinnissa. Lainauksessa katkot ovat
lyhyitä, korkeintaan muutaman päivän pituisia.
Kirjastojen henkilökunnalle kevät ja kesä merkitsee kouluttautumista. Osan
koulutuksesta hoitaa Endeavor, mutta pääosan koulutusvastuusta kantavat
kirjastot itse, huolehtimalla että koko henkilökunta saa tarvittavan
koulutuksen ja että myös asiakkaat saavat opastusta uuden järjestelmän
käyttöön.
TEL- The European
Library
Helmikuussa 2001 on käynnistynyt kolmivuotinen
TEL (The European Library) -hanke, joka on osa Euroopan Unionin IST –ohjelmaa.
Helsingin yliopiston kirjasto osallistuu tähän Englannin kansalliskirjaston
koordinoimaan projektiin. Mukana ovat lisäksi Alankomaiden, Saksan, Portugalin,
Sveitsin ja Slovenian kansalliskirjastot ja kaksi italialaista kumppania
(Firenzen keskuskirjasto ja ICCU) sekä CENL (Conference of European National
Librarians).
Hankkeen tarkoituksena on rakentaa perustaa
kansalliskirjastojen kokoelmien yhtenäiselle hakujärjestelmälle. Pääpaino
on elektronisessa aineistossa, mutta perinteistä painettua materiaaliakaan ei
unohdeta. Käyttöliittymän monikielisyys ja kansalliskirjastojen
tiedonhakujärjestelmien yhteismitallisuuden parantaminen ovat keskeisiä
tavoitteita.
Tärkeätä on pyrkiä sopimaan yhteisistä
toimintalinjoista ja standardeista sekä standardien soveltamistavoista.
Projektissa kehitetään ns. TEL-metadataprofiili yhdessä ulkopuolisten
organisaatioiden kanssa.
Järjestelmien yhteensopivuutta testataan
rakentamalla kaksi eri testausympäristöä: Z39.50 standardiin perustuva ja
XML-pohjainen. Helsingin yliopiston kirjasto on mukana testaamassa
Voyager-järjestelmää Z-ympäristössä.
Projektissa luodaan myös suhteita kustantajiin.
Keskeisiä työskentelyssä on sopimuskäytäntöjen kehittäminen ja
tekijänoikeusasiat. Osapuolet pyrkivät löytämään yhteisiä linjauksia
elektronisten aineiston kustantajien kanssa ja kehittelemään parhaita
käytäntöjä . Tämän työskentelyn pohjalta luodaan liiketoimintamalleja
koskien kansalliskirjastojen tietovarantojen käyttöä.
Tiedottaminen ja projektin tulosten levittäminen
kuuluvat osana projektiin. Suunnitelmissa on mm. järjestää kymmenen
workshopin sarja. Pyritään hyödyntämään jo tehtyä työtä niin
eurooppalaisissa yhteisprojekteissa (mm. MALVINE, ONE-2, REYNARD , TECUP) kuin
pohjoismaisissakin (Nordic Metadata Project, SVUC).
TEL liittyy myös läheisesti Euroopan
kansalliskirjastojen WWW-palveluun Gabrieliin, jota CENL ylläpitää. Myös
Gabrielin kotisivuilla (http://http://www.lib.helsinki.fi/gabriel/en/welcome.html
julkaistaan tietoa TEL- projektista.
Lisätietoja: Marit Olander Marit.Olander@helsinki.fi
Henkilöstöuutisia
Laila Heinemann on aloittanut työt suunnittelijana 18.12.2000.
Hän toimii webmasterina ja hoitaa muutakin verkkotiedotusta (mm.
Tietolinjaa).
Päivi Holopainen on aloittanut 6.2.2001 sovellussuunnittelijana
Linnea-tietokantojen ylläpidossa.
Kati Vänttinen on aloittanut 1.2.2001
projektipäällikkönä projektissa, joka valmistelee
ammattikorkeakoulukirjastojen järjestelmäyhteistyötä Linnean kanssa. Hän
työskentelee osan viikkoa Helsingin yliopiston kirjaston tietokantapalvelujen
tiloissa ja osan viikkoa ARENEn tiloissa.
Etusivulle | Sivun alkuun
Copyright: Helsingin yliopiston kirjasto. Aineistoa lainattaessa lähde on mainittava.
|