Tietolinja

Tietolinja
1/2001


PÄÄKIRJOITUS

ARTIKKELIT

Helsingin yliopiston kirjasto
TILKE - Tieteellisten kirjastojen etusivu
Tietolinja-lehti 1/2001
ISSN 1239-9132

Helsingin yliopiston kirjaston elektroninen tiedotuslehti

Helsinki 5.3.2001

UUTISIA, AJANKOHTAISTA

Suomalainen äänite 100 vuotta

Ensimmäinen suomalainen äänilevy ilmestyi Pietarissa 1901 Gramophone-yhtiön julkaisemana ja sisälsi neljä M. A. Goltisonin laulamaa suomalaista laulua.  Tänä vuonna juhlitaan äänitteitä näyttävästi: juhlavuoden logo painetaan kaikkiin julkaistaviin levyihin, eri puolilla maata järjestetään näyttelyitä, seminaareja ja konsertteja ja vuosi huipentuu Finlandia-talon pääjuhlaan syyskuussa.   Helsingin yliopiston kirjasto juhlistaa osaltaan vuotta luontevalla tavalla, viemällä VIOLA-tietokantaan viitetiedot kaikista äänitteistä sadan vuoden ajalta. 

Ennestään VIOLAssa on äänitteiden tiedot vuodesta 1987 alkaen.  Puuttuvat 86 vuotta saadaan  Suomen äänitearkiston painetuista luetteloista ja tietokannasta sekä Yleisradion Fono-tietokannasta.

Hankkeeseen on palkattu kaikkiaan yhdeksän henkilöä suunnittelu- ja tallennustehtäviin. 

Tammikuussa on aloitettu Rainer Strömmerin juuri painettunakin ilmestyneen savikiekkoluettelon tallentaminen VIOLAan.  Seuraavaksi käsitellään vinyylilevyt ja kasetit vuodesta 1953 alkaen.  Äänitearkiston luetteloiden muuntaminen VIOLAn ymmärtämään muotoon on ollut varsin haasteellinen tehtävä.  Tiedot vaativat vielä VIOLAssakin jonkin verran täydentämistä, henkilönimien yhtenäistämistä ym.  Joka tapauksessa tavoitteena on saada aikaan kattava suomalaisten äänitteiden hakutietokanta syyskuuhun mennessä.  

VIOLA sisältää myös kotimaisten nuottijulkaisujen tiedot vuodesta 1977 alkaen sekä kymmenen musiikkikirjaston aineistoja, myös ulkomaista musiikkia, käsikirjoituksia ja musiikkivideoita.  Tällä hetkellä tietokanta on vapaasti käytettävissä kaikissa yleisissä ja ammattikorkeakoulujen kirjastoissa.  Käykää siis tarkistamassa, kuka olikaan Johnny Loke tai montako laulua löydätte lumisateesta! 

Lisätietoja: http://www.lib.helsinki.fi/yhteistietokannat/viola.html tai kirjastonhoitaja

Ulla Ikäheimo, ulla.ikaheimo@helsinki.fi  

 

Kustantajien tiedot haettavissa Suomen ISBN-keskuksen kotisivulta

Suomen ISBN-keskuksen  ylläpitämässä kustantajarekisterissä on tällä hetkellä n. 3800 kustantajaa.  ISBN-järjestelmässä kustantajana pidetään jokaista henkilöä tai yhteisöä, joka julkaisee kirjoja tai muita erillisteoksia. Rekisterissä on esillä kaikki ne kustantajat, jotka ovat liittyneet ISBN-järjestelmään. Sieltä löytyvät myös ISMN-tunnuksia käyttävät nuottijulkaisujen kustantajat, joita on tällä hetkellä n. 80.  Yksittäiset, pienet kustantajat, jotka kustantavat hyvin  satunnaisesti eivät esiinny rekisterissä.  Uusia kustantajia liittyy ISBN-järjestelmään n. 20 kuukaudessa, näistä löytyy myös erilliset tiedot kotisivulta kohdasta ’Uudet kustantajat’.  Kustantajille lähetettiin päivityskysely keväällä 2000, joten rekisterin tiedot ovat ajantasaiset niiden kustantajien osalta, jotka vastasivat kyselyyn.

Kotisivun osoite on: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/kustantajat/isbn.html

 

Linnea2-hankkeen tilanne

Yliopistot, Varastokirjasto ja Eduskunnan kirjasto ovat virallistaneet jo yli kymmenen vuotta jatkuneen kirjastojärjestelmäyhteistyön perustamalla Linnea2-konsortion. Perustamissopimukset on allekirjoitettu joulu-tammikuussa ja samalla on hyväksytty säännöt, joissa määritellään konsortion organisaatio ja päätöksentekojärjestys sekä kustannusten jakaminen. Päätöksiä tekevät konsortion jäsenet, konsortion yhteiselimet eli yleiskokous ja ohjausryhmä, sekä kansalliskirjasto, joka toimii konsortion vastuuorganisaationa.

Ensimmäinen yleiskokous pidetään maaliskuussa Oulussa, jossa valitaan ohjausryhmä. Käytännön tehtäviä varten muodostetaan erilaisia asiantuntija- ja yhteistyöryhmiä. Ohjelmisto- ja laitteistoryhmien jäsenet nimetään kevään 2001 aikana. Yleiskokous vahvistaa periaatteet, joilla konsortioon voi liittyä uusia kirjastoja, ns. liitännäisjäseniä. Tilastokirjasto ja Turun ammattikorkeakoulun kirjasto ovat ensimmäisinä tulossa mukaan tähän yhteistyöhön. Muiden ammattikorkeakoulujen mukaan tuloa selvitellään Opetusministeriön käynnistämässä projektissa.

Voyagerin käyttöönotto etenee suunnitelmien mukaisesti. Testikonversiot kaikille tietokannoille saadaan tehdyksi maaliskuun loppuun mennessä. Samalla viimeistellään suomalaisia kirjastoja varten tehtyjä ohjelmistopiirteitä, mm. osakohdeluettelointi ja lukusalilainat. Lopulliset konversiot aloitetaan huhtikuun alussa tietokantokohtaisen aikataulun mukaan. Ensimmäisinä ovat vuorossa Jyväskylän yliopiston kirjasto sekä Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto. Jälkimmäinen, pienempänä tietokantana, saadaan valmiiksi ensimmäisenä ja sen Voyager-tietokanta on määrä avata toukokuun lopussa. Kaikki 26 tietokantaa on siirretty VTLS:stä Voyageriin elokuun loppuun mennessä. Siirtymävaihe aiheuttaa katkoja kirjastojen ja tietokantojen toiminnassa, lähinnä uusien kirjojen luetteloinnissa. Lainauksessa katkot ovat lyhyitä, korkeintaan muutaman päivän pituisia.

Kirjastojen henkilökunnalle kevät ja kesä merkitsee kouluttautumista. Osan koulutuksesta hoitaa Endeavor, mutta pääosan koulutusvastuusta kantavat kirjastot itse, huolehtimalla että koko henkilökunta saa tarvittavan koulutuksen ja että myös asiakkaat saavat opastusta uuden järjestelmän käyttöön.

 

TEL- The European Library

Helmikuussa 2001 on käynnistynyt kolmivuotinen TEL (The European Library) -hanke, joka on osa Euroopan Unionin IST –ohjelmaa. Helsingin yliopiston kirjasto osallistuu tähän Englannin kansalliskirjaston koordinoimaan projektiin. Mukana ovat lisäksi Alankomaiden, Saksan, Portugalin, Sveitsin ja Slovenian kansalliskirjastot ja kaksi italialaista kumppania (Firenzen keskuskirjasto ja ICCU) sekä CENL (Conference of European National Librarians).

Hankkeen tarkoituksena on rakentaa perustaa kansalliskirjastojen kokoelmien yhtenäiselle hakujärjestelmälle. Pääpaino on elektronisessa aineistossa, mutta perinteistä painettua materiaaliakaan ei unohdeta. Käyttöliittymän monikielisyys ja kansalliskirjastojen tiedonhakujärjestelmien yhteismitallisuuden parantaminen ovat keskeisiä tavoitteita.

Tärkeätä on pyrkiä sopimaan yhteisistä toimintalinjoista ja standardeista sekä standardien soveltamistavoista. Projektissa kehitetään ns. TEL-metadataprofiili yhdessä ulkopuolisten organisaatioiden kanssa.

Järjestelmien yhteensopivuutta testataan rakentamalla kaksi eri testausympäristöä: Z39.50 standardiin perustuva ja XML-pohjainen. Helsingin yliopiston kirjasto on mukana testaamassa Voyager-järjestelmää Z-ympäristössä.

Projektissa luodaan myös suhteita kustantajiin. Keskeisiä työskentelyssä on sopimuskäytäntöjen kehittäminen ja tekijänoikeusasiat. Osapuolet pyrkivät löytämään yhteisiä linjauksia elektronisten aineiston kustantajien kanssa ja kehittelemään parhaita käytäntöjä . Tämän työskentelyn pohjalta luodaan liiketoimintamalleja koskien kansalliskirjastojen tietovarantojen käyttöä.

Tiedottaminen ja projektin tulosten levittäminen kuuluvat osana projektiin. Suunnitelmissa on mm. järjestää kymmenen workshopin sarja. Pyritään hyödyntämään jo tehtyä työtä niin eurooppalaisissa yhteisprojekteissa (mm. MALVINE, ONE-2, REYNARD , TECUP) kuin pohjoismaisissakin (Nordic Metadata Project, SVUC).

TEL liittyy myös läheisesti Euroopan kansalliskirjastojen WWW-palveluun Gabrieliin, jota CENL ylläpitää. Myös Gabrielin kotisivuilla (http://http://www.lib.helsinki.fi/gabriel/en/welcome.html julkaistaan tietoa TEL- projektista.

Lisätietoja: Marit Olander Marit.Olander@helsinki.fi

 

Henkilöstöuutisia

Laila Heinemann on aloittanut työt suunnittelijana 18.12.2000. Hän toimii webmasterina ja hoitaa muutakin verkkotiedotusta (mm. Tietolinjaa).   

Päivi Holopainen on aloittanut 6.2.2001 sovellussuunnittelijana Linnea-tietokantojen ylläpidossa. 

Kati Vänttinen on aloittanut 1.2.2001 projektipäällikkönä projektissa, joka valmistelee ammattikorkeakoulukirjastojen järjestelmäyhteistyötä Linnean kanssa. Hän työskentelee osan viikkoa Helsingin yliopiston kirjaston tietokantapalvelujen tiloissa ja osan viikkoa ARENEn tiloissa.

 

KOKOUKSIA, TAPAHTUMIA

Etusivulle | Sivun alkuun

Copyright: Helsingin yliopiston kirjasto. Aineistoa lainattaessa lähde on mainittava.

Tietolinja 1/2001