ELEKTRAsta ELEKTRA PRO:ksi
ELEKTRA-projekti sai vuonna
2000 nimekseen ELEKTRA PRO samalla kun projektin vetovastuu siirtyi Helsingin
yliopiston kirjastolta Tieteellisten seurain valtuuskunnalle (TSV). Tässä
uudessa vaiheessa myös projektipartnereiden määrä supistui
kolmeen: jäljelle jäivät jo mainittujen lisäksi Kopiosto
ry eli ne osapuolet, jotka jo ELEKTRAn ykkös- ja kakkosvaiheessa vastasivat
enimmältä osaltaan projektin käytännön toiminnasta.
ELEKTRA PRO on saanut
edelleen osan rahoituksestaan opetusministeriön Tietoyhteiskunta-rahoista.
Projektin jatkumisen kannalta merkittävä on ollut Suomen Akatemian
hankkeelle ja samalla tieteellisten seurojen elektronisen julkaisutoiminnan
edistämiseen kohdentama määräraha. Tekijänoikeuksien
korvaukset on voitu hoitaa lisensiointituloilla, joiden avulla projektin
omavaraisuutta on muutenkin saatu nostettua merkittävällä
tavalla.
Käytännössä
projektin peruskuvio on pysynyt ennallaan, vaikka taloutta ja hallintoa
koordinoidaankin kirjaston sijasta TSV:ssä Mariankadulla. Kirjasto
ottaa entiseen tapaan tietokantaan tallennettavat artikkelit käsittelyyn
ja varmistaan niiden jakelukelpoisuuden ja luetteloi ne. Se myös arkistoi
aineiston vastaista käyttöä varten. Kopiosto hankkii tekijänoikeudet
sekä julkaisijoilta että kirjoittajilta. Se tilittää
myöskin saadut korvaukset oikeisiin osoitteisiin.
Koekirjastoista verkkolevitykseen
Projektin kannalta merkittävä
edistysaskel otettiin, kun ELEKTRA-tietokanta avautui aikaisempaan laajempaan
käyttöön yliopistojen verkoissa. Alkuaanhan ELEKTRAn artikkeleita
voitiin lukea ja tulostaa vain seitsemässä kirjastossa, joissa
tietokanta oli koekäytössä syksystä 1997 alkaen. Kovin
harva lukija kuitenkin löysi ELEKTRAn ja vielä harvempi halusi
tulostaa lukemansa paperille. Kokeilun perusteella voitiin vetää
ainakin se johtopäätös, että projektin jatkoa ei kannattanut
rakentaa rajatun käyttömahdollisuuden varaan, vaan oli syytä
keskittyä käyttäjäpalveluiden kehittämiseen.
Projektin alkuvaiheessa
huomio oli keskittynyt julkaisupalvelun kehittämiseen ja aineiston
digitoimiseen. Kun kyseessä olivat ensimmäiset kokeilut kotimaisten
tieteellisten aikakauslehtien palstoilla julkaistujen artikkeleiden uudelleen
julkaisemiseksi verkkoympäristössä, oltiin luomassa uusia
käytäntöjä myös tekijänoikeuksien osalta.
Kun sopimuksia alettiin "mallintaa", pidettiin tärkeänä
aluksi rajata aineiston käyttö kontrolloituun kirjastoympäristöön.
Sopimusmekanismien kehittyessä käyttö voitiin laajentaa
organiaatiolisenssien varassa yliopistojen paikallisverkkoihin.
Ensimmäinen lisenssisopimus
avasi Helsingin yliopiston paikallisverkkoon kuuluville koneille pääsyn
ELEKTRA-tietokantaan. Palvelun käyttö lisääntyi heti
moninkertaiseksi. Entistä suurempi joukko potentiaalisia lukijoita
ELEKTRAn äärelle pääsi keväällä 2000,
kun FinELib-konsortioon kuuluvat yliopistot liittyivät palvelun käyttäjiin.
Lisenssi on voimassa vuoden 2001 loppuun saakka. Uusina käyttäjinä
vuodelle 2001 mukaan ovat tulleet myös ammattikorkeakoulut ja yleisten
kirjastojen laaja verkko.
Mitä ELEKTRAsta löytyy?
ELEKTRA-palvelun kautta
oli vuoden 2001 alussa haettavissa runsaat 6500 artikkelia. Noin 40 julkaisua
on muodostanut aineiston toimittajien ydinjoukon ja näistä lehdistä
on saatu lähes täydelliset vuosikerrat vuoden 1995 alusta uusimpiin
numeroihin saakka. Lisäksi mukana on noin 40 väitöskirjaa
historian alalta. Aineisto karttuu koko ajan, joskin sen toimittamisessa
kirjaston käyttöön on edelleen erilaisia käytäntöjä:
toisista lehdistä artikkelit saadaan suoraan kirjapainosta tai julkaisijalta
heti uuden numeron ilmestyttyä, osalta aineisto saadaan kertatoimituksena
vuoden lopussa. Lehdillä on mahdollisuus myös sulkea uusimmat
numerot palvelun ulkopuolelle. Näin on haluttu välttää
tilaajakunnan vähentyminen.
ELEKTRAn lehtivalikoimaa
on tarkoitus edelleen laajentaa ja saada mukaan erityisesti humanististen
ja yhteiskuntatieteiden kotimaiset edustajat. Näiltä osin laajentumiseen
onkin edellytyksiä, sillä lehtitarjonta on runsas ja monipuolinen.
ELEKTRA voisikin näin palvella entistä laajempia lukijaryhmiä.
ELEKTRAn ja ARTOn yhteiselo
ELEKTRA ja ARTO ovat eläneet
tiiviistä yhteiseloa koko ajan, onhan ELEKTRAn dokumenttien haku-
ja välityspalveluiden perustana ARTOn näyttöluettelotoiminnon
laajennus. Alkuaikoina pidettiin tärkeänä artikkeleiden
tallentamista omaksi tietokannakseen, sillä ARTOn tuhansien ja taas
tuhansien viitteiden jatkona pari sataa URL-osoitetta ja artikkelia olisivat
minimoituneet lähes olemattomiksi. Kriittisen massan kasvettua ja
varsinkin kun tieteelliset kirjastot ovat ottamassa käyttöönsä
uutta Voyager-kirjastojärjestelmää, on tullut aika arvioida
tietokantojen suhdetta uudelleen.
ELEKTRA-artikkeleiden
käytön helpottamiseksi ELEKTRA-tietokannan viitteet on siirretty ARTOOn
23.2.2001. ELEKTRA-tietokantaa ylläpidetään vielä vuoden 2001 loppuun asti. Yhdistäminen ARTOon
ei muutenkaan merkitse ELEKTRAn kuolemaa, sillä erillisen tietokannan sijasta
Voyager-järjestelmässä voidaan ylläpitää "virtuaali-ELEKTRAa";
haku voidaan rajata vain ELEKTRA-aineistoon. ELEKTRAan olisi näin ollen
ainakin periaatteessa mahdollista tarjota
jatkossakin erillisiä käyttölisenssejä, vaikka pääsy
artikkeleihin tapahtuisikin ensisijaisesti ARTOn lisenssin ELEKTRA-lisällä.
ELEKTRA-projektina on
loppumassa vuoden 2001 myötä. ELEKTRAlle on kaavailtu kuitenkin
tulevaisuutta palveluna, jonka kautta aineistoa voitaisiin toimittaa tietokantajakeluun.
ELEKTRAn tavoitteesta toteuttaa itsensä kannattava kotimaisen tieteellisen
artikkeliaineiston julkaisupalvelu ei ole vielä syytä luopua,
vaan pikemminkin laajentaa tavoitetta siihen suuntaan, että lopputuloksena
voisi olla laajasti sekä ajallisesti että lehtivalikoimaltaan
kattava humanistis-yhteiskuntatieteellinen kokotekstitietokanta.
Eeva-Liisa Aalto,
julkaisupäällikkö
Tieteellisten seurain
valtuuskunta
Email: eeva-liisa.aalto@tsv.fi
Tietolinja 1/2001
Elektra
ARTOon
Elektra-projektissa
tuotetun elektronisessa muodossa olevan kokotekstiaineiston viitetiedot
ovat nyt ARTOssa haettavana. Lisätietoa Elektra-Pro:sta: http://www.lib.helsinki.fi/elektra/index.html.
Elektra-aineistoa
on ARTOssa n. 6 500 artikkelitietuetta, yli 40 kausijulkaisutietuetta ja
n. 40 väitöskirjatietuetta eli kaikki se aineisto, mikä tähän mennessä
on pitänyt erikseen hakea Elektra-tietokannasta. ARTOssa
Elektra-aineiston tunnus on Ele; tunnusta voi käyttää myös
tiedonhaussa, W/Ele.
Koska
Elektran kokotekstiaineisto on tekijänoikeuslain
alaista, näihin kokoteksteihin pääsee ARTOn viitteen URL-linkistä
vain, jos on lisenssisopimus Elektran käytöstä. Elektra-tietokanta on
FinELib-sopimuksen perusteella käytössä Suomen yliopistoissa,
ammattikorkeakouluissa, yleisissä kirjastoissa ja useissa
tutkimuslaitoksissa. Elektra tullaan säilyttämään omana erillisenä
tietokantana
FinELib-sopimuskauden
loppuun 31.12.2001. Lisää FinELibistä, ks. http://www.lib.helsinki.fi/finelib/.
HYK/LS
& JS 21.2.2001 |
|
