Tietolinja
1/2001


PÄÄKIRJOITUS

ARTIKKELIT

UUTISIA,
AJANKOHTAISTA

ELEKTRA uusilla urilla

Eeva-Liisa Aalto



 
 

Kotimaisten tieteellisten artikkelien tietokanta ELEKTRA avautui jo viime vuoden keväällä yliopistojen verkoissa koko maassa. Tämän vuoden alusta käyttäjäkunta laajeni entisestään, kun tietokanta lisensioitiin sekä ammattikorkeakoulujen että yleisten kirjastojen käyttöön. 

ELEKTRAsta ELEKTRA PRO:ksi

ELEKTRA-projekti sai vuonna 2000 nimekseen ELEKTRA PRO samalla kun projektin vetovastuu siirtyi Helsingin yliopiston kirjastolta Tieteellisten seurain valtuuskunnalle (TSV). Tässä uudessa vaiheessa myös projektipartnereiden määrä supistui kolmeen: jäljelle jäivät jo mainittujen lisäksi Kopiosto ry eli ne osapuolet, jotka jo ELEKTRAn ykkös- ja kakkosvaiheessa vastasivat enimmältä osaltaan projektin käytännön toiminnasta. 

ELEKTRA PRO on saanut edelleen osan rahoituksestaan opetusministeriön Tietoyhteiskunta-rahoista. Projektin jatkumisen kannalta merkittävä on ollut Suomen Akatemian hankkeelle ja samalla tieteellisten seurojen elektronisen julkaisutoiminnan edistämiseen kohdentama määräraha. Tekijänoikeuksien korvaukset on voitu hoitaa lisensiointituloilla, joiden avulla projektin omavaraisuutta on muutenkin saatu nostettua merkittävällä tavalla.

Käytännössä projektin peruskuvio on pysynyt ennallaan, vaikka taloutta ja hallintoa koordinoidaankin kirjaston sijasta TSV:ssä Mariankadulla. Kirjasto ottaa entiseen tapaan tietokantaan tallennettavat artikkelit käsittelyyn ja varmistaan niiden jakelukelpoisuuden ja luetteloi ne. Se myös arkistoi aineiston vastaista käyttöä varten. Kopiosto hankkii tekijänoikeudet sekä julkaisijoilta että kirjoittajilta. Se tilittää myöskin saadut korvaukset oikeisiin osoitteisiin.
 

Koekirjastoista verkkolevitykseen

Projektin kannalta merkittävä edistysaskel otettiin, kun ELEKTRA-tietokanta avautui aikaisempaan laajempaan käyttöön yliopistojen verkoissa. Alkuaanhan ELEKTRAn artikkeleita voitiin lukea ja tulostaa vain seitsemässä kirjastossa, joissa tietokanta oli koekäytössä syksystä 1997 alkaen. Kovin harva lukija kuitenkin löysi ELEKTRAn ja vielä harvempi halusi tulostaa lukemansa paperille. Kokeilun perusteella voitiin vetää ainakin se johtopäätös, että projektin jatkoa ei kannattanut rakentaa rajatun käyttömahdollisuuden varaan, vaan oli syytä keskittyä käyttäjäpalveluiden kehittämiseen. 

Projektin alkuvaiheessa huomio oli keskittynyt julkaisupalvelun kehittämiseen ja aineiston digitoimiseen. Kun kyseessä olivat ensimmäiset kokeilut kotimaisten tieteellisten aikakauslehtien palstoilla julkaistujen artikkeleiden uudelleen julkaisemiseksi verkkoympäristössä, oltiin luomassa uusia käytäntöjä myös tekijänoikeuksien osalta. Kun sopimuksia alettiin "mallintaa", pidettiin tärkeänä aluksi rajata aineiston käyttö kontrolloituun kirjastoympäristöön. Sopimusmekanismien kehittyessä käyttö voitiin laajentaa organiaatiolisenssien varassa yliopistojen paikallisverkkoihin.

Ensimmäinen lisenssisopimus avasi Helsingin yliopiston paikallisverkkoon kuuluville koneille pääsyn ELEKTRA-tietokantaan. Palvelun käyttö lisääntyi heti moninkertaiseksi. Entistä suurempi joukko potentiaalisia lukijoita ELEKTRAn äärelle pääsi keväällä 2000, kun FinELib-konsortioon kuuluvat yliopistot liittyivät palvelun käyttäjiin. Lisenssi on voimassa vuoden 2001 loppuun saakka. Uusina käyttäjinä vuodelle 2001 mukaan ovat tulleet myös ammattikorkeakoulut ja yleisten kirjastojen laaja verkko.
 

Mitä ELEKTRAsta löytyy?

ELEKTRA-palvelun kautta oli vuoden 2001 alussa haettavissa runsaat 6500 artikkelia. Noin 40 julkaisua on muodostanut aineiston toimittajien ydinjoukon ja näistä lehdistä on saatu lähes täydelliset vuosikerrat vuoden 1995 alusta uusimpiin numeroihin saakka. Lisäksi mukana on noin 40 väitöskirjaa historian alalta. Aineisto karttuu koko ajan, joskin sen toimittamisessa kirjaston käyttöön on edelleen erilaisia käytäntöjä: toisista lehdistä artikkelit saadaan suoraan kirjapainosta tai julkaisijalta heti uuden numeron ilmestyttyä, osalta aineisto saadaan kertatoimituksena vuoden lopussa. Lehdillä on mahdollisuus myös sulkea uusimmat numerot palvelun ulkopuolelle. Näin on haluttu välttää tilaajakunnan vähentyminen.

ELEKTRAn lehtivalikoimaa on tarkoitus edelleen laajentaa ja saada mukaan erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteiden kotimaiset edustajat. Näiltä osin laajentumiseen onkin edellytyksiä, sillä lehtitarjonta on runsas ja monipuolinen. ELEKTRA voisikin näin palvella entistä laajempia lukijaryhmiä.
 

ELEKTRAn ja ARTOn yhteiselo 

ELEKTRA ja ARTO ovat eläneet tiiviistä yhteiseloa koko ajan, onhan ELEKTRAn dokumenttien haku- ja välityspalveluiden perustana ARTOn näyttöluettelotoiminnon laajennus. Alkuaikoina pidettiin tärkeänä artikkeleiden tallentamista omaksi tietokannakseen, sillä ARTOn tuhansien ja taas tuhansien viitteiden jatkona pari sataa URL-osoitetta ja artikkelia olisivat minimoituneet lähes olemattomiksi. Kriittisen massan kasvettua ja varsinkin kun tieteelliset kirjastot ovat ottamassa käyttöönsä uutta Voyager-kirjastojärjestelmää, on tullut aika arvioida tietokantojen suhdetta uudelleen. 

ELEKTRA-artikkeleiden käytön helpottamiseksi ELEKTRA-tietokannan viitteet on siirretty ARTOOn 23.2.2001. ELEKTRA-tietokantaa ylläpidetään vielä vuoden 2001 loppuun asti. Yhdistäminen ARTOon  ei muutenkaan merkitse ELEKTRAn kuolemaa, sillä erillisen tietokannan sijasta Voyager-järjestelmässä voidaan ylläpitää "virtuaali-ELEKTRAa"; haku voidaan rajata vain ELEKTRA-aineistoon. ELEKTRAan olisi näin ollen ainakin periaatteessa mahdollista tarjota jatkossakin erillisiä käyttölisenssejä, vaikka pääsy artikkeleihin tapahtuisikin ensisijaisesti ARTOn lisenssin ELEKTRA-lisällä.

ELEKTRA-projektina on loppumassa vuoden 2001 myötä. ELEKTRAlle on kaavailtu kuitenkin tulevaisuutta palveluna, jonka kautta aineistoa voitaisiin toimittaa tietokantajakeluun. ELEKTRAn tavoitteesta toteuttaa itsensä kannattava kotimaisen tieteellisen artikkeliaineiston julkaisupalvelu ei ole vielä syytä luopua, vaan pikemminkin laajentaa tavoitetta siihen suuntaan, että lopputuloksena voisi olla laajasti sekä ajallisesti että lehtivalikoimaltaan kattava humanistis-yhteiskuntatieteellinen kokotekstitietokanta.

Eeva-Liisa Aalto, julkaisupäällikkö
Tieteellisten seurain valtuuskunta 
Email: eeva-liisa.aalto@tsv.fi

Tietolinja 1/2001

 

Elektra ARTOon 

Elektra-projektissa tuotetun elektronisessa muodossa olevan kokotekstiaineiston viitetiedot ovat nyt ARTOssa haettavana. Lisätietoa Elektra-Pro:sta: http://www.lib.helsinki.fi/elektra/index.html.

Elektra-aineistoa on ARTOssa n. 6 500 artikkelitietuetta, yli 40 kausijulkaisutietuetta ja n. 40 väitöskirjatietuetta eli kaikki se aineisto, mikä tähän mennessä on pitänyt erikseen hakea Elektra-tietokannasta. ARTOssa Elektra-aineiston tunnus on Ele; tunnusta voi käyttää myös tiedonhaussa, W/Ele.  

Koska Elektran kokotekstiaineisto on  tekijänoikeuslain alaista, näihin kokoteksteihin pääsee ARTOn viitteen URL-linkistä vain, jos on lisenssisopimus Elektran käytöstä. Elektra-tietokanta on FinELib-sopimuksen perusteella käytössä Suomen yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, yleisissä kirjastoissa ja useissa tutkimuslaitoksissa. Elektra tullaan säilyttämään omana erillisenä tietokantana FinELib-sopimuskauden loppuun 31.12.2001. Lisää FinELibistä, ks. http://www.lib.helsinki.fi/finelib/.

 HYK/LS & JS 21.2.2001