|
|||||||||||||||||||
Verkot välittävät
Lähdeaineistoille, joiden julkaiseminen painetussa muodossa olisi taloudellisesti hyvin raskasta, merkitsee sähköinen julkaiseminen keinoa alentaa kustannuksia ja saada aineisto käyttöön asteittain jo tuotannon alkuvaiheesta lähtien. Aineistot digitoidaan ja saatetaan tietokantamuodossa verkkokäyttöön. Kohteina on sekä käsikirjoituksia ja painettuja aineistoja että myös ääninäytteitä. Yhdysvaltain Kongressin kirjaston American Memory -hanke kulttuuriperinnön saattamiseksi verkkokäyttöön on ollut ensimmäisiä ja on uraauurtava myös mittavuudessaan ja monipuolisuudessaan. Meillä laajoja hankkeita, jotka perustuvat aineistojen digitointiin, on muun muassa vanhan sanomalehdistömme saattaminen sähköisenä internet-käyttöön. Helsingin yliopiston kirjaston Suomen historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1890 on sekä saavutettavuuden että käytettävyyden kannalta aivan oleellisesti toisenlainen tiedonlähde kuin entiset mikrofilmit. Kansallisarkiston Diplomatarium Fennicum, Suomen keskiajan lähteiden tietokanta ja digitaaliarkisto, on toinen merkittävä käynnissä oleva aineistojen digitointihanke, joka korvaa ja täydentää alun perin painettuna 1900-luvun alkupuolella ilmestyneen teossarjan Finlands medeltidsurkunder. Huomattavaa on, että tietoverkkokokonaisuus on osa meidän nykykulttuuriamme ja sinällään lähde nykypäivän tutkimukseen. Internet on tavallaan uusi maailma, joka heijastaa yhteiskunnan ja kulttuurin tilaa. Sen merkitys lähdeaineistona tulee kasvamaan, kun sen kattama aikajakso pitenee. Sähköiseen muotoon tuotetaan takautuvasti myös aikakauslehtiä ja muuta painettua aineistoa. Esimerkkinä on Helsingin yliopiston kirjaston Elektra- projekti, ja ulkomaisista voidaan mainita laaja tieteellisten aikakauslehtien arkisto JSTOR, The Scholarly Journal Archive, sekä Project MUSE, joiden molempien lehdet ovat myös Helsingin yliopiston kirjaston välityksellä käytettävissä. Kuvallisen digitoidun aineiston ensimmäisiä vapaassa internet-käytössä olevia tietokantoja edustavat 1990-luvun loppupuolella tuotetut Åbo Akademin kirjaston Bildarvet-tietokannat sekä arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteishankkeen Muistin yhteydessä kehitetyt kuvatietokannat, muun muassa Helsingin yliopiston kirjaston Helmi. Muisti-yhteistietokanta on esimerkki myös instituutioiden rajojen madaltumisesta ja mahdollisuudesta tuottaa yhteiskäyttöön digitoituja tiedonlähteitä niiden fyysisestä sijainnista riippumatta. Eräs merkittävä internetin luonteesta johtuva ilmiö liittyy sähköisiin tiedonlähteisiin: ilmaiseksi käytettävissä olevaa uutta aineistoa tuotetaan verkkokäyttöön runsaasti. Julkishallinnon, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja myös yksityisten henkilöiden julkaisuja, raportteja, luetteloita, ym. on vapaasti käytettävissä kuten myös sanakirjoja, hakuteoksia, tietosanakirjoja. Kaupallisten kustantajien maksullinen tieteellinen julkaisutuotanto verkkokäyttöön lisääntyy nopeaa tahtia. Kirjastojen tarjoaman kirjojen, tieteellisten lehtien ja hakuteosten lainauksen sijaan on tullut verkkoaineistojen keskitetty hankinta ja välitys. Yksittäiset kirjastot eivät enää välttämättä tilaa painettuja julkaisuja, vaan rakentavat konsortioita sähköisten aineistojen saamiseksi yhteiskäyttöön. Esimerkkinä on kansallinen elektroninen kirjastomme, FinElib. URN:NBN:fi-fe20031615 |
|||||||||||||||||||
