Elektronisen aineiston hankinta
Ensimmäiset elektronisen aineiston käyttösopimukset solmittiin syksyllä 1998. Ennen sopimusneuvottelujen aktiivista käynnistämistä
oli määriteltävä keskeiset työkalut kuten käyttäjämäärien ilmoitustapa ja lisenssipolitiikka, luotava rahoitusmalli aineistojen
hankinnalle. Oli myös tärkeää sitoa yliopistokirjastot aineistohankintojen valmisteluun aloittamalla työryhmätyöskentely.
Vuoden
1998 toimintakertomuksessa on kuvattu näitä työn aloitusvaiheita. FinELib on saanut myös kansainvälistä huomiota
ja kiitosta työn hyvästä organisoinnista.
Hyvän pohjatyön jälkeen lisenssisopimuksia on solmittu varsin tiuhaan tahtiin. Tällä hetkellä käytettävissä on noin 3000
elektronista lehteä ja 80 tietokantaa, sanakirjoja ja lakiaineistoja sekä maksutta käytettävissä olevaa aineistoa osoitteessa
http://www.lib.helsinki.fi/finelib/lisens.html.
Vuodenvaihteen 1999/2000 tienoilla on solmittu uusia sopimuksia (MCB, JSTOR, Highwire, NetMot sanakirjat, Suomen laki).
Vuoden 2000 alkupuolella allekirjoitettaneen vielä Ulrichs-, FINP-, SCIMA ja Art Bibliographies Modern-sopimukset.
Vuoden 2000 päämääränä on aikaistaa aineistohankintojen aikataulua siten, että se paremmin vastaisi yliopistokirjastojen
lehtitilausten aikataulua. Uudet sopimukset pyritään vahvistamaan alkusyksyn aikana.
Kansallisen elektronisen kirjaston rahoittamia kehittämishankkeita
Kansallisen elektronisen kirjaston toiminta hahmotetaan usein pelkästään elektronisen aineiston hankintaan liittyväksi työksi.
Kuitenkin jo opetusministeriön työryhmämuistiossa (1997) korostetaan myös kehittämishankkeiden merkitystä. Ohjelmakaudella 1997-1999
on edistetty erityisesti elektronisen aineiston tuotantoon, löytyvyyteen ja käyttöön liittyviä kehittämishankkeita.
Suomi on Iso-Britannian ohella edelläkävijä maailmassa aihehakemistojen tuottamisessa. Missään maassa ei ole kuvattu maksutta verkossa
käytettävissä olevia tietoresursseja niin monelta tieteenalalta ja niin laajalla yhteistyöverkostolla kuin Suomessa. Jotta aihehakemistotyö
edelleen kehittyisi, FinELib on tukenut aihehakemiston rakentajan oppaan tuottamista Jyväskylän yliopiston kirjaston koordinoimassa hankkeessa.
Opas löytyy verkosta suoraan
PDF-linkin kautta
tai sivun
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/opastus.html hakulaatikon linkistä Uutisia.
Elektronisen julkaisemisen hankkeita on käynnistynyt useissa yliopistoissa. Monissa organisaatioissa suunnitellaan elektronisen
julkaisemisen käynnistämistä. Tämän työn tueksi tehtiin kesällä 1999 yliopistojen elektronisen julkaisemisen kartoitus
(http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/opastus.html).
Kartoituksen suositusten pohjalta on käynnistynyt elektronisen
julkaisemisen teknisten ohjeiden laatiminen neljän yliopiston yhteishankkeena. Työ valmistuu maaliskuun lopussa 2000.
Verkkoaineiston tiedonhaun tueksi on toteutettu Yleisen Suomalaisen Asiasanaston verkkoversio
VESA.
VESA on käytettävissä maksutta verkossa. VESA toteutettiin Helsingin yliopiston kirjaston ja CSC:n yhteishankkeena. Toinen tiedonhakua tukeva
hanke on Jyväskylän yliopiston kirjaston koordinoima tiedonhaun opastuspalvelu. Opastuspalvelussa kuvataan FinELib-aineistot ja tiedonhaun
kulku sekä opastetaan käyttäjiä FinELib-aineistojen käytöön mm. tiedonhaun esimerkkien avulla. Opastuspalvelun toteutuksessa hyödynnetään
multimedian tarjoamia mahdollisuuksia. Opas valmistuu tammikuussa 2000.
Verkkoaineiston löytyvyyttä on pyritty parantamaan kehittämällä Nordic Web Indexin (NWI) tiedonhakuominaisuuksia. Kieliteknologisen
kehittämistyön tuloksena NWI "ymmärtää" tällä hetkellä aiempaa paremmin suomenkieltä.
Keskeisten verkkostandardien z39.50 ja ISO ILL soveltamisohjeet laaditaan Helsingin yliopiston kirjaston ja Oulun yliopiston kirjaston
yhteishankkeessa.
Mitä mieltä käyttäjät ovat FinELib-palveluista
Tutkijat ja opiskelijat on otettu mukaan elektronisen kirjaston tietosisällön suunnitteluun alusta lähtien. Käyttäjät saavat äänensä
kuuluviin asiantuntijaryhmien ja erityisesti käyttäjäkyselyjen kautta. Ensimmäinen
käyttäjäkysely järjestettiin keväällä 1998. Tällöin haluttiin saada selville,
minkä tyyppinen aineisto parhaiten tukisi tutkimusta
ja opetusta. Vastaus oli varsin selvä. Kolme merkittävintä aineistoryhmää olivat tärkeysjärjestyksessä lueteltuna ulkomaiset tieteelliset
lehdet, ulkomaiset viitetietokannat sekä kotimaiset tieteelliset lehdet.
Syksyllä 1999 järjestettiin uusi käyttäjäkysely, jossa pyydettiin palautetta nykyisestä palvelusta ja ideoita jatkosuunnittelua varten.
Kyselyyn saatiin yhteensä 917 vastausta eri yliopistoista. Kyselyn perusteella elektronisen kirjaston tyypillinen käyttäjä tällä hetkellä
on nuorehko tutkija, joka käyttää aineistoja omasta työhuoneestaan käsin. Miehet ja naiset käyttävät palveluita jotakuinkin yhtä paljon.
Vastanneista yli 60% toimii tutkijana tai opettajana yliopistolla ja 23% on opiskelijoita. On mielenkiintoista seurata kuinka nopeasti
opiskelijoiden osuus käyttäjistä nousee. Yliopistokirjastot ovat tiedottaneet ja järjestäneet koulutustilaisuuksia opiskelijoille
erityisesti syksyn 1999 aikana.
Peräti 60% vastanneista löysi erittäin hyvin tai hyvin oman alansa aineistoa. Aineistoja myös käytetään melko usein. Viikoittain tai
pari kertaa kuukaudessa aineistoja käyttää 56% vastanneista.
Kirjastojen suuri merkitys sekä tiedottamisessa että koulutuksen tarjoajana näkyy vastauksista selvästi. 48,8 % vastanneista oli saanut
tietää palvelusta kirjaston kautta. Tutkijat ja opiskelijat kaipaavat myös koulutusta tietosisällöistä ja tiedonhausta.
Tulevaisuudessa palveluun toivotaan lisää ulkomaisia tieteellisiä lehtiä, kotimaisten yliopistojen julkaisuja sekä ulkomaisia
viitetietokantoja.
Hej kehittäjät!
FinELib on aivan erinomainen palvelu. Tutkimukseni on tämän palvelun johdosta edennyt huomattavista odotettua nopeammin, sillä
aineiston etsimiseen ja kopioimiseen ei enää mene paljon aikaa sillä artikkelit löytyvät elektronisessa muodossa todella hyvin.
Palvelu on ehdottomasti säilytettävä ja sitä tulisi yhä edelleen kehittää. Kiitos teille hyvästä työstä!
(Palautetta suoraan käyttäjiltä -Svenska handelshögskolan)
Uusia tuulia uudella vuosituhannella
Kansallisen elektronisen kirjaston toiminta vakinaistetaan osaksi kansalliskirjaston toimintaa vuonna 2000.
Vakinaistamista on valmisteltu kansalliskirjaston, kansallisen elektronisen kirjaston ohjausryhmän ja opetusministeriön
välisenä yhteistyönä. Valmisteluprosessin aikana keskusteltiin erityisesti siitä, miten konsortion jäsenten osallistuminen
päätöksentekoon voidaan turvata myös jatkossa. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että toimintaa tulee ohjaamaan sidosryhmien
edustajista koostuva ohjausryhmä. On myös nähty tarpeelliseksi nostaa toiminnan asemaa Helsingin yliopiston kirjaston organisaatiossa.
Yhteistoimintaan perustuva toimintatapa on ollut ohjelmakaudella keskeinen menestystekijä. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa uudella
vuosituhannella.
Kristiina Hormia, suunnittelija
Kansallinen elektroninen kirjasto
email: Kristiina.Hormia@helsinki.fi
Tietolinja 4/1999
