Itse asiassa PubliCA syntyi sattumalta. Sen taustalla ovat Croydonin (UK), Dublinin (Irlanti), Helsingin, Leuvenin (Belgia), Oeiraksen (Portugali) ja
Århusin (Tanska) kaupunginkirjastot, jotka vuonna 1995 jättivät hakemuksen yhteisestä hankkeesta EU:n kirjasto-ohjelman tarjouskierroksella.
Komissio ei koskaan hyväksynyt hanketta, mutta piti siinä olleita ajatuksia ja hakemuksen jättänyttä ryhmää, konsortiota, niin hyvänä, että lähti
kehittelemään siitä uutta projektia. Näin syntyi PubliCA ja sen alkuperäinen konsortio, joka käynnisti virallisesti toimintansa vuonna 1997, mutta joka
toimi jo vuonna 1996. PubliCA:n sihteeristö eli asioita hoitava käytännön taso on jakautunut kahtia ja toimii sekä Leuvenissä että Croydonissa.
- aktivoida yleisiä kirjastoja osallistumaan EU:n kirjasto-ohjelman tarjouskierroksille
- välittää tietoa kirjasto-ohjelman projekteista ja niiden tuloksista
- vähentää eurooppalaisten yleisten kirjastojen välisiä tasoeroja.
|
PubliCA käynnisti työnsä luomalla oman Internetiin perustuvan PubliCA.NETin ja keskustelulistan. Ennen kaikkea PubliCA on kuitenkin ihmisten verkosto.
Sen johdossa on konsortion johtoryhmä (Management Consortium), mutta tärkeän yhteistyöosapuolen muodostavat eri maissa toimivat "maayhteyshenkilöt". He ovat
yhteistyökanava omaan maahansa, mutta he voivat myös tavata keskenään, vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia sekä toimia painostusryhmänä.
Yksi PubliCA:n keskeisistä tehtävistä on ollut edistää vuonna 1997 valmistuneen, komission rahoittaman tutkimuksen Public Libraries in the Information
Society (PLIS) suositusten toteutumista eri maissa. Tutkimuksessa on raportteja tietotekniikan käytöstä eri maiden kirjastoissa, esimerkkejä hyvistä
käytännöistä sekä visio yleisten kirjastojen roolista, tehtävistä ja palveluista tietoyhteiskunnassa.
PubliCA tänään - lobbausta ja koulutusta
Vuoden 1998 aikana PubliCA:n toimintakenttä laajeni ja tehtävät painottuivat entistä enemmän tietojen vaihtamisesta aktiiviseen toimintaan. Tähän liittyi
myös konsortion ja toiminta-alueen laajentaminen.
Ensinnäkin komissio halusi vahvistaa PubliCA:n yhteyksiä Etelä-Euroopan kirjastoihin sekä laajentaa toiminta-aluetta myös Keski- ja Itä-Euroopan maihin.
Tämän seurauksena konsortion johtoryhmä laajeni kahdella uudella jäsenellä ja mukaan tulivat Verian (Kreikka) ja Clujin (Romania) kaupunginkirjastot.
Samoin toimintaan haluttiin selkeämmin kytkeä koulutus. Yhteistyökumppaniksi valittiin EfC, Education for Change, jonka edustaja myös on konsortion
johtoryhmän jäsen.
Elokuussa 1998 PubliCA järjesti Leuvenissa Belgiassa seminaarin. Siihen osallistui yli 40 kirjastonhoitajaa 23 Euroopan maasta, joista 19 maan edustaja
esitti lyhyen katsauksen oman maansa yleisten kirjastojen tilanteesta. Seminaarissa esiteltiin myös tuloksia kyselystä, jossa oli kartoitettu eri maiden
koulutustarpeita. Vastauksia oli saatu 22 eri maasta. Keskeisimpinä koulutustarpeina nähtiin tietotekniikka ja Internet-koulutus sekä johtamiskoulutus.
Seminaarin keskeisin asia oli kuitenkin vauhdittaa europarlamentaarikko Mirja Ryynäsen oma-aloiteraporttia Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa,
joka oli parhaillaan parlamentin käsiteltävänä. Seminaarin osanottajat antoivat Leuvenin julkilausuman, jossa he yksimielisesti totesivat, että raportti
tarjoaa yhtenäisen perustan Euroopan yleisten kirjastojen toimintapolitiikalle sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.
Seminaarin osanottajat vaativat julkilausumassa Euroopan parlamenttia hyväksymään oma-aloiteraportin sekä kehottivat komissiota viimeistelemään suunnitteilla
olleen Vihreän paperin kirjastojen roolista tietoyhteiskunnassa.
Lokakuussa Euroopan parlamentti hyväksyi oma-aloiteraportin Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa. Komissiossa taas valmistellaan sen pohjalta
tiedonantoa, joka on merkitykseltään painokkaampi kuin aiemmin suunniteltu vihreä kirja.
Alunperin oli tarkoitus, että PubliCA:n toimikausi olisi päättynyt kesäkuun 1999 loppuun mennessä, mutta sitä on jatkettu vuoden 1999 loppuun.
Jäljellä on vielä kaksi suurta hanketta. Toinen on koulutuksen käynnistäminen. Meneillään on koulutuskeskusten, Centres of Excellence, valinta sekä
koulutusohjelmien viimeistely. Tarjolla tulee olemaan sekä tietotekniikan käytön opetukseen että johtamiseen liittyviä kursseja. Koulutusohjelmat toteutetaan
syksyn 1999 aikana.
Toinen hanke on kirjastopoliittisen konferenssin järjestäminen
14.-15.10.1999 Kööpenhaminassa. Sen tarkoituksena on nostaa tietoisuutta yleisten kirjastojen roolista ja merkityksestä tietoyhteiskunnassa, auttaa
kehittämään kansallista kirjastopolitiikkaa ja parantaa yleisten kirjastojen yhteiskunnallista asemaa. Konferenssin osanottajat kutsutaan ja tavoitteena
on saada paikalle eri maiden ministeriöiden korkeita virkamiehiä, kirjastoseurojen edustajia, yhteistyökumppaneita kirjastoalan kansainvälisistä järjestöistä
kuten EBLIDA ja IFLA, komission edustajia sekä PubliCA:n omat maayhteyshenkilöt.
Tulevaisuus - mitä PubliCA:n jälkeen?
PubliCA:n jälkeen PubliCA...Tämä on PubliCA:ssa mukana olevien toivekuva, joka perustuu siihen olettamukseen, että PubliCA on olemassaoloaikanaan osoittanut
tarpeellisuutensa.
Kun verrataan nykytilannetta siihen, jossa PubliCA aloitti toimintansa, on moni asia muuttunut. On tosiasia, että PubliCA on kyennyt kokoamaan eurooppalaiset
kirjastonhoitajat yhteistyöhön uudella tavalla. On luotu PubliCA.Net, mutta on myös syntynyt ihmisten verkosto, joka toimii. Tämä on sitäkin tärkeämpää,
kun EU:n 5. puiteohjelmassa ei enää ole erillistä kirjasto-ohjelmaa, joka kokoaa eurooppalaisia kirjastoja.
Tulevaisuus ei myöskään näytä pelkästään valoisalta, kun on seurannut esimerkiksi Euroopan parlamentin tekijänoikeusdirektiivin käsittelyä. EBLIDA lobbaa
kirjastojen puolesta, mutta muitakin voimia tarvitaan. Ilmeistä on, että jotain PubliCA:n kaltaista toimintaa pitäisi olla tulevaisuudessakin. Suuri
kysymysmerkki kuitenkin on, miten toiminta organisoidaan ja rahoitetaan. Tämä on nykyisen PubliCA:n viimeinen suuri haaste.
Mitä menetämme, jos PubliCA häviää? Viitteitä siitä voi jokainen käydä katsomassa PubliCA:n kotisivulta http://www.croydon.gov.uk/publica/
josta löytyy tietoa PubliCA:sta, PLIS-tutkimuksesta, eri maiden "maaprofiilit", ajankohtaisia tapahtumia, artikkeleita ja esitelmiä, tietoa Itä- ja
Keski-Euroopan kirjastoista, hyödyllisiä linkkejä ja viimeisimmät uutiset.
Maija Berndtson, kirjastontoimen johtaja
Helsingin kaupunginkirjasto
email: maija.berndtson@lib.hel.fi
Tietolinja 2/1999
