Tietolinja

Tietolinja
2/1999


PÄÄKIRJOITUS

ARTIKKELIT


Mikä on PubliCA?

Maija Berndtson


PubliCA - the Concerted Action for Public Libraries on yksi EU:n kirjasto-ohjelman projekteista, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea Euroopan yleisten kirjastojen toimintaa. Tässä artikkelissa kuvataan PubliCA:n menneisyyttä, sen nykyhetken tehtäviä ja tulevaisuutta. Kun verrataan nykytilannetta siihen, jossa PubliCA aloitti toimintansa, on moni asia muuttunut. On tosiasia, että PubliCA on kyennyt kokoamaan eurooppalaiset kirjastonhoitajat yhteistyöhön uudella tavalla. On luotu PubliCA.Net, mutta on myös syntynyt ihmisten verkosto, joka toimii. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun EU:n 5. puiteohjelmassa ei enää ole erillistä kirjasto-ohjelmaa, joka kokoaa eurooppalaisia kirjastoja.

Menneisyys - verkoston luominen ja tietojen vaihto

Itse asiassa PubliCA syntyi sattumalta. Sen taustalla ovat Croydonin (UK), Dublinin (Irlanti), Helsingin, Leuvenin (Belgia), Oeiraksen (Portugali) ja Århusin (Tanska) kaupunginkirjastot, jotka vuonna 1995 jättivät hakemuksen yhteisestä hankkeesta EU:n kirjasto-ohjelman tarjouskierroksella.

Komissio ei koskaan hyväksynyt hanketta, mutta piti siinä olleita ajatuksia ja hakemuksen jättänyttä ryhmää, konsortiota, niin hyvänä, että lähti kehittelemään siitä uutta projektia. Näin syntyi PubliCA ja sen alkuperäinen konsortio, joka käynnisti virallisesti toimintansa vuonna 1997, mutta joka toimi jo vuonna 1996. PubliCA:n sihteeristö eli asioita hoitava käytännön taso on jakautunut kahtia ja toimii sekä Leuvenissä että Croydonissa.

PubliCA:n tavoitteina olivat tällöin:

  • aktivoida yleisiä kirjastoja osallistumaan EU:n kirjasto-ohjelman tarjouskierroksille
  • välittää tietoa kirjasto-ohjelman projekteista ja niiden tuloksista
  • vähentää eurooppalaisten yleisten kirjastojen välisiä tasoeroja.

PubliCA käynnisti työnsä luomalla oman Internetiin perustuvan PubliCA.NETin ja keskustelulistan. Ennen kaikkea PubliCA on kuitenkin ihmisten verkosto. Sen johdossa on konsortion johtoryhmä (Management Consortium), mutta tärkeän yhteistyöosapuolen muodostavat eri maissa toimivat "maayhteyshenkilöt". He ovat yhteistyökanava omaan maahansa, mutta he voivat myös tavata keskenään, vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia sekä toimia painostusryhmänä.

Yksi PubliCA:n keskeisistä tehtävistä on ollut edistää vuonna 1997 valmistuneen, komission rahoittaman tutkimuksen Public Libraries in the Information Society (PLIS) suositusten toteutumista eri maissa. Tutkimuksessa on raportteja tietotekniikan käytöstä eri maiden kirjastoissa, esimerkkejä hyvistä käytännöistä sekä visio yleisten kirjastojen roolista, tehtävistä ja palveluista tietoyhteiskunnassa.

PubliCA tänään - lobbausta ja koulutusta

Vuoden 1998 aikana PubliCA:n toimintakenttä laajeni ja tehtävät painottuivat entistä enemmän tietojen vaihtamisesta aktiiviseen toimintaan. Tähän liittyi myös konsortion ja toiminta-alueen laajentaminen.

Ensinnäkin komissio halusi vahvistaa PubliCA:n yhteyksiä Etelä-Euroopan kirjastoihin sekä laajentaa toiminta-aluetta myös Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Tämän seurauksena konsortion johtoryhmä laajeni kahdella uudella jäsenellä ja mukaan tulivat Verian (Kreikka) ja Clujin (Romania) kaupunginkirjastot. Samoin toimintaan haluttiin selkeämmin kytkeä koulutus. Yhteistyökumppaniksi valittiin EfC, Education for Change, jonka edustaja myös on konsortion johtoryhmän jäsen.

Elokuussa 1998 PubliCA järjesti Leuvenissa Belgiassa seminaarin. Siihen osallistui yli 40 kirjastonhoitajaa 23 Euroopan maasta, joista 19 maan edustaja esitti lyhyen katsauksen oman maansa yleisten kirjastojen tilanteesta. Seminaarissa esiteltiin myös tuloksia kyselystä, jossa oli kartoitettu eri maiden koulutustarpeita. Vastauksia oli saatu 22 eri maasta. Keskeisimpinä koulutustarpeina nähtiin tietotekniikka ja Internet-koulutus sekä johtamiskoulutus.

Seminaarin keskeisin asia oli kuitenkin vauhdittaa europarlamentaarikko Mirja Ryynäsen oma-aloiteraporttia Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa, joka oli parhaillaan parlamentin käsiteltävänä. Seminaarin osanottajat antoivat Leuvenin julkilausuman, jossa he yksimielisesti totesivat, että raportti tarjoaa yhtenäisen perustan Euroopan yleisten kirjastojen toimintapolitiikalle sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.

Seminaarin osanottajat vaativat julkilausumassa Euroopan parlamenttia hyväksymään oma-aloiteraportin sekä kehottivat komissiota viimeistelemään suunnitteilla olleen Vihreän paperin kirjastojen roolista tietoyhteiskunnassa.

Lokakuussa Euroopan parlamentti hyväksyi oma-aloiteraportin Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa. Komissiossa taas valmistellaan sen pohjalta tiedonantoa, joka on merkitykseltään painokkaampi kuin aiemmin suunniteltu vihreä kirja.

Alunperin oli tarkoitus, että PubliCA:n toimikausi olisi päättynyt kesäkuun 1999 loppuun mennessä, mutta sitä on jatkettu vuoden 1999 loppuun.

Jäljellä on vielä kaksi suurta hanketta. Toinen on koulutuksen käynnistäminen. Meneillään on koulutuskeskusten, Centres of Excellence, valinta sekä koulutusohjelmien viimeistely. Tarjolla tulee olemaan sekä tietotekniikan käytön opetukseen että johtamiseen liittyviä kursseja. Koulutusohjelmat toteutetaan syksyn 1999 aikana.

Toinen hanke on kirjastopoliittisen konferenssin järjestäminen 14.-15.10.1999 Kööpenhaminassa. Sen tarkoituksena on nostaa tietoisuutta yleisten kirjastojen roolista ja merkityksestä tietoyhteiskunnassa, auttaa kehittämään kansallista kirjastopolitiikkaa ja parantaa yleisten kirjastojen yhteiskunnallista asemaa. Konferenssin osanottajat kutsutaan ja tavoitteena on saada paikalle eri maiden ministeriöiden korkeita virkamiehiä, kirjastoseurojen edustajia, yhteistyökumppaneita kirjastoalan kansainvälisistä järjestöistä kuten EBLIDA ja IFLA, komission edustajia sekä PubliCA:n omat maayhteyshenkilöt.

Tulevaisuus - mitä PubliCA:n jälkeen?

PubliCA:n jälkeen PubliCA...Tämä on PubliCA:ssa mukana olevien toivekuva, joka perustuu siihen olettamukseen, että PubliCA on olemassaoloaikanaan osoittanut tarpeellisuutensa.

Kun verrataan nykytilannetta siihen, jossa PubliCA aloitti toimintansa, on moni asia muuttunut. On tosiasia, että PubliCA on kyennyt kokoamaan eurooppalaiset kirjastonhoitajat yhteistyöhön uudella tavalla. On luotu PubliCA.Net, mutta on myös syntynyt ihmisten verkosto, joka toimii. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun EU:n 5. puiteohjelmassa ei enää ole erillistä kirjasto-ohjelmaa, joka kokoaa eurooppalaisia kirjastoja.

Tulevaisuus ei myöskään näytä pelkästään valoisalta, kun on seurannut esimerkiksi Euroopan parlamentin tekijänoikeusdirektiivin käsittelyä. EBLIDA lobbaa kirjastojen puolesta, mutta muitakin voimia tarvitaan. Ilmeistä on, että jotain PubliCA:n kaltaista toimintaa pitäisi olla tulevaisuudessakin. Suuri kysymysmerkki kuitenkin on, miten toiminta organisoidaan ja rahoitetaan. Tämä on nykyisen PubliCA:n viimeinen suuri haaste.

Mitä menetämme, jos PubliCA häviää? Viitteitä siitä voi jokainen käydä katsomassa PubliCA:n kotisivulta http://www.croydon.gov.uk/publica/ josta löytyy tietoa PubliCA:sta, PLIS-tutkimuksesta, eri maiden "maaprofiilit", ajankohtaisia tapahtumia, artikkeleita ja esitelmiä, tietoa Itä- ja Keski-Euroopan kirjastoista, hyödyllisiä linkkejä ja viimeisimmät uutiset.

Maija Berndtson, kirjastontoimen johtaja
Helsingin kaupunginkirjasto
email: maija.berndtson@lib.hel.fi

PubliCA - The Concerted Action for Public Libraries
Kotisivu: http://www.croydon.gov.uk/publica/
Osallistujat:9 osallistujaa
Koordinaattori:Croydonin ja Leuvenin kaupunginkirjasto
Kesto: 1/1997 - 12/1999
Yhteyshenkilö: Maija Berndtson, email: maija.berndtson@lib.hel.fi

Tietolinja 2/1999