Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia ohjaa kirjastoja uudelle vuosituhannelle

Inkeri Salonharju

Opetusministeriö on julkistanut toukokuun alussa uuden koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiansa vuosille 2000-2004, Sitra on jo aikaisemmin keväällä julkaissut oman tietoyhteiskuntastrategiansa ja vuoden alussa myös EU:n viides tutkimuksen puiteohjelma on käynnistynyt. Tässä rakennusainekset lähivuosien kehittämistoiminnalle kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa.

Uudet ohjelmat tukevat hyvin toisiaan ja luovat synergiaa. Teknologiapainotteisuudesta on siirrytty sisältöjen suuntaan, joskin infrastruktuurin kehittäminen on edelleen voimakkaasti mukana OPM:n strategiassa. Myös aikaisemmissa kehittämisohjelmissa käynnistetyille innovaatioille etsitään jatkuvuutta. Sitran visiossa Suomi nähdään ihmisystävällisen ja kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan edelläkävijänä ja OPM:n vision mukaan Suomi on vuoteen 2004 mennessä maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu tasa-arvoiseen tietovarantojen ja koulutuspalvelujen käyttömahdollisuuteen.

Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia koostuu toimenpideohjelmasta, jonka neljä painoaluetta ovat tietoyhteiskuntavalmiudet kaikille, verkko opiskeluympäristöksi, digitaalisen tietopääoman kartuttaminen ja tietoyhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen. SITRAn kärkihankkeista löytyy hyvin samankaltaisia sisältöjä, kuten kulttuuri- ja tietotuotteet ja tietoverkkojen oppimisympäristöt. Samoja teemoja on myös EU:n uudessa IST - Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelmassa, joka jatkaa neljännen puiteohjelman Telematics Applications, IT/ESPRIT ja ACTS-ohjelmia.

Kehittämistoiminnan rahoitus on tarkoitus koota useista eri lähteistä. Opetusministeriön budjettivarojen lisäksi toimintaan tarvitaan Sitran, Tekesin sekä EU:n viidennen puiteohjelman ja rakennerahastojen varoja. EU:n ohjelmista lähinnä IST, Info2000 ja Rafael -ohjelmat tarjoavat rahoitusmahdollisuuksia muistiorganisaatioille.

Kirjastoille opetusministeriön uusi neljän vuoden toimenpideohjelma yhdessä EU:n viidennen puiteohjelman kanssa merkitsevät varsin suotuisia kehitysnäkymiä. Hankerahoitusta on tarjolla, mutta sen saaminen edellyttää kovaa työtä ja hyvää kilpailukykyä. Rahoitus jaetaan tarjouskilpailuissa, joissa vain pieni murto-osa ehdotuksista hyväksytään tuettavaksi. Osallistujilta edellytetään tavallisimmin myös omarahoitusosuutta. Lisäksi kirjastot tarvitsevat uusia yhteistyökumppaneita. Erityisesti EU-hankkeissa suositaan laajapohjaisia konsortioita, joissa on kirjastojen lisäksi arkistoja, museoita, tietotekniikkayrityksiä, kustantajia ja muita informaatioalan toimijoita. Verkostoituminen eri toimialojen kanssa on kirjastoille mahdollisuus, joka voi onnistuessaan tarjota myös uusia asiakassuhteita, toimintamalleja ja palvelutehtäviä.

Tieteellisten kirjastojen toimintavisiona opetusministeriön strategiassa on merkittävä määrä laadukasta verkkoaineistoa kansalaisten käyttöön sekä nopea ja helppo pääsy näihin aineistoihin nyt ja tulevaisuudessa. Kehittämistoimenpiteitä ovat mm. Linnea-verkon uusi kirjastojärjestelmä ja edellytykset myös muita järjestelmiä käyttäville kirjastoille liittyä Linnea-verkkoon, kansallisen elektronisen kirjaston keskitetyn rahoituksen jatkaminen, kotimaisen elektronisen julkaisutoiminnan tukeminen ja kansallisten yhteisluettelojen maksuttoman hakukäytön järjestäminen kansalaisille.

Vaikka yleiset kirjastot eivät varsinaisesti kuulu OPM:n koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian piiriin, tarkastellaan niiden kehittämistoimintaa ja koulu- ja oppilaitoskirjastot nostetaan uudeksi kehittämiskohteeksi. Visiona on, että kaikkien opettajien ja oppilaiden käytettävissä on opetusta ja oppimista tukevat ajanmukaiset kirjasto- ja tietopalvelut. Koulukirjastojen tilanteen uudelleenarviointi ja kehittämistoiminta on varsin ilahduttavaa ja on sopusoinnussa Unescon koulukirjastomanifestin kanssa, joka on tarkoitus saattaa voimaan tämän vuoden aikana.

Elektronisten palvelujen kehittymisen esteitä puretaan myös rakenteita ja säädöksiä muuttamalla. Tekijänoikeuslainsäädännön samoin kuin vapaakappalelain säännökset saatetaan vastaamaan digitaalitekniikan ja verkkoympäristön vaatimuksia. Palvelujen maksullisuutta koskevia säädöksiä tarkistettaessa huolehditaan siitä, että tiedon maksuton tai kohtuuhintainen käyttö on tulevaisuudessakin mahdollista.

Tämän Tietolinjan numeron teemana on kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti EU:n tutkimusohjelmien aikaansaama verkostoituminen. Hanke-palstalla esitellään käynnissä olevia Telematics for Libraries sektorin hankkeita, joissa suomalaiset kirjastot tai muut organisaatiot ovat keskeisessä roolissa. EU:n tutkimusohjelmilla on ollut voimakas vaikutus myös kotimaiseen tietoyhteiskunta-ajatteluun. Opetusministeriön tietoyhteiskuntaohjelman hankekilpailut ovat seurailleet pienemmässä mittakaavassa samoja teemoja. Tämän vuoden avustukset myönnettiin hankkeisiin, jotka liittyivät digitointiin, elektroniseen julkaisemiseen tai tieto- ja dokumentinvälityspalvelujen kehittämiseen.