Hanke onnistui erinomaisesti: jopa Yhdysvalloissa on otettu käyttöön joitakin sen tuottamia välineitä. Euroopassa on suuri joukko järjestelmiä (esimerkiksi Bibsys,
Danbib, Libris ja Pica) jotka käyttävät ONE:n Z39.50-palvelinsovelluksen ohella muitakin ONE-työkaluja, kuten MARC-konvertteria.
ONE-hankkeen menestyksen ansiosta sen tuottamien ohjelmistojen jatkuva kehitys haluttiin taata. Tätä varten käynnistettiin ONE-2 -projekti. Siinä on mukana suuri osa
ONE:n projektiryhmästä. Hanketta vetää Dansk BiblioteksCenter (http://www.dbc.dk), ja muita partnereita ovat muun muassa Bibsys, British Library, Helsingin yliopiston
kirjasto, ICCU (Italian kansallisen yhteisluettelon ylläpito-organisaatio), Kungliga biblioteket, Unkarin kansalliskirjasto sekä ohjelmistokehittäjänä Crossnet Systems
Ltd.
- Z39.50 Extended Services Item Order -palvelun tuki
- Z39.50 OPAC/Holdings -profiilin tuki
- Z39.50 Union Catalogue -profiilin tuki
- Z39.50 Extended Services Export Specification & Export Invocation -palvelujen tuki (elektroninen dokumenttien välitys)
|
ONE:n rakentama Z39.50-sovellus on useimpiin kaupallisiin ohjelmiiin verrattuna erittäin monipuolinen. Se sisältää esimerkiksi Explain-opastetoiminnon tuen, joka on
toistaiseksi varsin harvinainen. Yllä mainitut neljä ominaisuutta ONE-sovelluksesta kuitenkin puuttuu. Selvitän seuraavaksi, mitä etuja niiden lisääminen käytännössä antaa.
Z39.50 Extended Services Item order -palvelun avulla Z39.50-asiakasohjelma voi lähettää ISO ILL -standardin mukaisen kaukopalvelutilauspyynnön ISO ILL -palvelimelle.
Asiakasohjelma ei kuitenkaan pysty ottamaan vastaan palvelimelta tulevia viestejä.
OPAC/Holdings -profiili määrittelee sen, miten nidetiedot tai kausijulkaisujen varastotiedot voidaan siirtää Z39.50-palvelimelta asiakasohjelmalle. Oletusarvoisesti
Z39.50-sovellukset siirtävät vain bibliografisia tietueita. Asiakkaille tämä ei kuitenkaan riitä - he haluavat viitetiedon ohella tietää, onko julkaisu lainattavissa
vai ei. Tämä ONE-projektin testausvaiheessa selväksi tullut ongelma korjataan ONE-2:ssa. ONE-1 ei voinut tehdä asialle mitään, koska Z39.50:n OPAC/Holdings-profiilia
alettiin kirjoittaa vasta ONE-1:n päättymisen jälkeen.
Z39.50 Union Catalogue -profiilia tukeva asiakasohjelma voi päivittää bibliografisia tietueita samanaikaisesti useisiin tietokantoihin. Ne voivat olla tavallisia
näyttöluetteloita tai yhteisluetteloita; profiilin nimi viittaa yhteisluetteloihin vain siksi, että ne vaativat erityisominaisuuksia - esimerkiksi tuplatietueiden poisto -
joita näyttöluettelossa ei normaalisti tarvita.
Suomessa yhteisluetteloprofiilin tuki on keskeinen osa Linnea-2 -järjestelmävalintahankkeen teknisiä vaatimuksia, koska ottamalla käyttöön profiilia
tukevia sovelluksia voidaan yhteisluetteloiden ylläpitoon vaativaa työtä vähentää, ja samalla ulottaa tallentajakirjastojen piiriä muiden kirjastojärjestelmien käyttäjiin.
Z39.50 Extended Services Export Specification ja Invocation palvelujen avulla voidaan määritellä minne, millä menetelmällä (esimerkiksi fax, FTP tai sähköposti) ja kuinka
usein jonkin säännöllisesti tehtävän haun tulokset lähetetään. Tekniikka mahdollistaa esimerkiksi kansallisbibliografiaan tehtyjen päivityksen siirtämisen automaattisesti
sovituin väliajoin vastaanottajien koneille. Tietueiden ohella tai asemesta voidaan periaatteessa siirtää kaikkea mitä Z39.50-sovellukset ylipäätään voivat toisilleen
lähettää, eli esimerkiksi nidetietoja tai haun tuloksena löydettyjä dokumentteja.
Kaikki ONE-2:ssa tuotetut sovellukset tulevat ONE-ohjelmien tavoin olemaan vapaasti kaikkien käytettävissä. Suomen kannalta projekti on hyvin mielenkiintoinen, koska se
toteuttaa sellaisia Z39.50-standardin piirteitä, jotka ovat meidän kannaltamme oleellisia. Kotimaisille järjestelmätoimittajille ONE-ohjelmien hyödyntäminen tarjoaa
oikotien rakentaa Linnea-2 -määritysten kanssa yhteensopivia ohjelmia. Toisaalta, kun pohjoismaiset yhteisluettelot päivitetään ONE-2:n tasalle, niiden käyttö esimerkiksi
kaukopalvelutarkistuksiin sekä kaukopalvelupyyntöjen jättö helpottuu nykyisestä.
ONE-2 on käynnistynyt vuoden 1999 alussa. Projektin kesto on kaksi vuotta.
Juha Hakala,
kehittämisjohtaja
Helsingin yliopiston kirjasto
email: juha.hakala@helsinki.fi
Tietolinja 2/1999