Neljännen puiteohjelman kunniakas päätös
EU:n neljäs puiteohjelma umpeutui vuoden 1998 lopussa. Nelivuotiskauden aikana kirjasto-ohjelmassa järjestettiin kaksi tarjouskilpailua ja käynnistettiin suuri määrä uusia tutkimushankkeita. Vuoden 1997 keväällä umpeutuneen jälkimmäisen tarjouskilpailun hankkeista pääosa käynnistyi vuoden 1998 alkupuolella, mutta joidenkin hankkeiden sopimusneuvottelut venyivät vuoden loppuun saakka. Hankkeet ovat kolmivuotisia ja jatkuvat siis aina vuoteen 2001, eli pitkälle viidennen puiteohjelman aikaan.
Kirjastosektori tuli mukaan tutkimusohjelmiin kolmannessa puiteohjelmassa ja vuosien 1990-1994 aikana saatiin hanketoiminta käyntiin. Kolmannen puiteohjelman keskeiset teemat olivat:
Muutos kirjastoissa
- Bibliografisten tietojen vaihto
- Kirjastojärjestelmien yhteiskäyttö
- Innovatiiviset palvelut
- Uudet työkalut ja tuotteet
|
Ohjelman aikana käynnistettiin 51 tutkimushanketta ja 22 tilaustutkimusta. Verkostojen luomiseksi perustettiin 3 käyttäjäryhmää ja järjestettiin 10 seminaaria. Suomi pääsi ETA-maana mukaan yhteen tutkimushankkeeseen, ONE - OPAC Network in Europe. Kyseessä oli alunperin Nordinfon rahoituksella käynnistynyt yhteispohjoismainen SR-projekti, jossa Suomen edustajana toimi Helsingin yliopiston kirjasto. Yhteistyöpohjaa laajentamalla syntyi ONE, jonka tavoitteena oli Euroopan laajuisen virtuaalikirjaston kehittäminen Z39.50 standardin avulla.
Neljäs puiteohjelma vuosina 1994-1998 oli sisällöllisesti jatkoa kolmannelle. Suomi tuli EU:n jäsenmaaksi vuoden 1995 alussa ja pääsi mukaan uuteen puiteohjelmaan aktiivisesti heti alusta. Ohjelman teemat olivat:
Uusi Eurooppalainen kirjastoinfrastruktuuri
- Verkkopohjaiset paikalliset palvelut
- Kirjastojärjestelmien väliset yhteispalvelut
- Verkkotiedon hyväksikäyttö
|
Kahden tarjouskilpailun tuloksena käynnistettiin 32 tutkimushanketta ja lukuisia tilaustutkimuksia. Verkostoja kehitettiin kuuden käyttäjäryhmän sekä lukuisten asiantuntijaseminaarien ja konferenssien avulla. Yhteistyö Itä-Euroopan maiden kanssa käynnistettiin ja lukuisia selvityksiä tehtiin mm. alueen kirjastojen taloudesta ja tietojärjestelmistä. Itä-Euroopan maiden kirjastoja otettiin myös mukaan tutkimushankkeisiin erillisellä INCO-rahoituksella.
Neljäs puiteohjelma oli suomalaisten kirjastojen kannalta suuri menestys.
Ensimmäisessä tarjouskilpailussa vuonna 1995 suomalaisia osallistujia pääsi mukaan jo neljään tutkimushankkeeseen, jotka olivat:
- CHILIAS - lapset elektronisen kirjaston käyttäjinä.
- BALTICSEAWEB - graafinen käyttöliittymä Itämeritietoon.
- CoBRA - kansalliskirjastojen yleistyön aktivoija elektronisen aineiston käsittelyssä ja käytössä.
- PUBLICA - yleisten kirjastojen yhteistyöforum.
|
Varsinaisen läpimurron suomalaiset osallistujat tekivät neljännen puiteohjelman toisessa tarjouskilpailussa syksyllä 1997. Tarjouskilpailussa arvioiduista 75 hanke-ehdotuksesta 16 sisälsi yhteensä 27 suomalaista osapuolta. Toteutettavaksi hyväksyttiin 24 hanketta, joista kymmenessä hankkeessa oli yhteensä 16 suomalaista osallistujaorganisaatiota. Suomalaisten menestys oli merkittävä ja se ohitti kaikki muut Pohjoismaat samoin kuin muut uudet EU:n jäsenmaat.
Yhteenveto kirjasto-ohjelman hankkeista, joissa on suomalaisia osallistujia
| Akronyymi | Nimi | Suomalaiset osallistujat |
| CHILIAS | Children in Libraries: improving multimedia virtual library access and information skills | Akateeminen tietopalvelu, Kuntaliitto, Vantaan kaupunki - Koulun tietokeskus, ICL Data oy, Helsingin yliopisto |
| BALTICSEAWEB | Geographical user interface for network-based Baltic Marine Environment Information System | VTT Tietopalvelu |
| CoBRA | Computerised Bibliographic Record Actions | Helsingin yliopiston kirjasto |
| PUBLICA | Public Libraries Concerted Action | Helsingin kaupungin kirjast |
| NEDLIB | Networked European Deposit Library | Helsingin yliopiston kirjasto |
| DIEPER | Digitised European Periodicals | Helsingin yiopiston kirjasto |
| EULER | European Libraries and Electronic Resources in Mathematical Science | European Mathematical Society |
| TECUP | Test-Bed Implementation of the ECUP Framework | Helsingin yliopiston kirjasto, Kopiosto |
| ONE-2 | OPAC Network in Europe | Helsingin yliopiston kirjasto |
| VERITY | Virtual and Electronic Resources for Information Skills Training for Young People | Akateeminen tietopalvelu, Kuntaliitto, Vantaan kaupunki - Koulun tietokeskus, ICL Data oy, Helsingin yliopisto |
| DEDICATE | Distance Education Information Cources through Networks | Teknillinen korkeakoulu |
| EXPLOIT | Pan-European Exploitation of the Results of the Library Programme | Nordinfo |
| PUBLICA II | Public Libraries Concerted Action II | Helsingin kaupunginkirjasto |
| CECUP | Cenral and Eastern European Copyright User Platform | Tuula Haavisto |
Hankkeiden tarkempi esittely on tämän lehden EU-hankkeet-palstalla
Viidennessä puiteohjelmassa kirjastoille ei enää omaa sektoria
Viiden puiteohjelma käynnistyi vuoden 1998 lopussa. Puiteohjelman kokonaisbudjetti on 16.300 mecua, josta pääosa tulee EU rahoituksena ja
pieni lisäosuus Euratom-rahoituksena. Ohjelma jatkuu vuoteen 2002.
Temaattiset ohjelmat ovat:
|
1. Elämänlaatu ja luonnonvarojen hallinta
2. Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta
3. Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu
4. Ekosysteemin suojelu
|
Kirjastojen kannalta keskeinen on Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelma, joka jakautuu neljään avaintoimeen:
|
1. Kansalaisille tarkoitetut järjestelmät ja palvelut
2. Uudet työtavat ja kaupankäynti verkossa
3. Multimedian sisältötuotanto ja työkalut
4. Keskeiset teknologiat ja perusrakenteet
|
Multimedian sisältötuotanto kattaa laajan alueen, johon kuuluvat kulttuurin, opetuksen ja kielen tutkimus, multimedia- ja audiovisuaalinen
julkaisutuotanto sekä sisältötuotannon teknologioiden ja työkalujen kehittäminen. Itse sisältötuotantoa sinänsä ei rahoiteta, vain alueen
innovatiivista kehittämistä.
Multimedian sisältötuotanto jakautuu neljään päälinjaan:
|
1. Interaktiivinen elektroninen julkaiseminen
2. Opetus ja koulutus
3. Uudet kieliteknologiat
4. Tiedon hakuun, suodattamiseen ja analysointiin tarkoitetut kehittyneet teknologiat
|
Kirjastojen kannalta päälinjoista innovatiivinen elektroninen julkaiseminen on keskeinen. Se kattaa menetelmät multimediajulkaisujen luomiseen
ja strukturointiin, vastaanottajakohtaisen informaation jakelun sekä tieteellisen- ja kulttuuriaineiston verkkotiedonhaun kirjastojen,
arkistojen ja museoiden kokoelmista.
Interaktiivinen elektroninen julkaiseminen ja digitaalinen kulttuuriperintö keskittyvät tulevaisuuden julkaisujärjestelmin ja erilaisten
sisältöjen tuottamisen. Kirjastot, museot ja arkistot aktivoidaan kehittämään kansalaisille uudenlaisia palveluja. Painopistealueita ovat
luovuus sisältötuotannossa, sisältöjen räätälöitävyys ja digitaalisen informaation innovatiivinen käyttö.
Organisaatio ja yhteyshenkilöt
EU:n komissiossa yhteystahona on DGXIII, jonka uusi nimi on Information Society: Telecommunications, Markets, Technologies - Innovation and
Exploitation of Research (Televiestintä, tietotekniikan markkinat ja tutkimuksen hyödyntäminen). Pääosaston johtajana toimii Robert Verrue ja
pääosasto jakautuu seitsemään alaosastoon. Osaston E, Information Society Technologies: Content, Multimedia Tools and Markets johtajana toimii
Frans de Bruine. Avaintoiminnon DGXIII-E2, Cultural Heritage Applications Unit johtajaa ei ole vielä nimitetty, vaan tehtävää hoitaa toistaiseksi
Axel Szauer. Monille suomalaisille tuttu kirjastosektorin edellinen johtaja Arione Iljon toimii de Bruinen asiantuntijana. Kirjastojen,
arkistojen ja museoiden käytännön yhteyshenkilö on Concha Fernandez de la Puente.
Viidennen puiteohjelman avaintoimintoja varten on perustettu neuvoa-antavat ryhmät, jotka toimivat asiantuntija- ja ohjauseliminä sekä pitävät
yhteyttä komissioon, muihin ohjelmakomiteoihin sekä neuvoa-antaviin elimiin. Neuvoa-antavat ryhmät muodostetaan 15-20 jäsenestä, jotka ovat
komission tai jäsenmaiden edustajia tai ulkopuolisia sisältöasiatuntijoita. Kaikkia avaintoimia varten ei ole omaa neuvoa-antavaa ryhmää, vaan
esim. koko Käyttäjäystävällistä tietoyhteiskunta-ohjelmaa hallinnoi yksi ainoa ryhmä. Suomen edustajina siinä ovat Janne Kuusi Nokialta ja Tarja
Grönberg Oslon yliopistosta.
Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelman komitean suomalaiset jäsenet ovat Petri Peltonen Tekesistä ja Matti Lähdeoja opetusministeriöstä.
Komitean pysyvänä asiantuntijana toimii Annu Jylhä-Pyykönen opetusministeriöstä. Kullakin avaintoiminnolla on lisäksi yhteyshenkilönsä ja
avaintoiminnon kolme, Multimedian sisältötuotanto ja työkalut, vastuut jakautuvat seuraavasti: Multimedian sisältötuotannosta vastaa Annu
Jylhä-Pyykönen ja multimedian työkaluista Jouko Salo Tekesistä.
Edellisten puiteohjelmien aikana käynnistettyjen kansallisten tiedotusyksikköjen, National Focal Pointien toiminta jatkuu, mutta toimiala
kattaa nyt myös arkisto- ja museolaitoksen. Kotimaisena yhteysorganisaationa toimii Helsingin yliopiston kirjasto ja yhteyshenkilö on Inkeri
Salonharju.
Tarjouskilpailu avautunut 16.3.1999
Viidennen puiteohjelman ensimmäinen tarjouskilpailu Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelman osalta on avautunut 19.3.1999 ja se
umpeutuu 15.6.1999. Kirjastojen, arkistojen ja museoiden toimialaan liittyy kaksi toimintalinjaa:
III.2.3: Access to scientific and cultural heritage, tarjouskilpailu avautunut 19.3.1999
III.2.4: Digital preservation of cultural heritage,
tarjouskilpailu avautuu ennakkotiedon mukaan 15.9.1999.
Tarjouskilpailun säännöt ovat yhteiset koko Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelmalle. Osallistujana voi olla mikä tahansa
oikeudellisesti toimikelpoinen taho EU-jäsenmaista tai muista erillisen sopimuksen tehneistä valtioista. Oikeustoimikelpoinen taho tarkoittaa
tässä yhteydessä esimerkiksi yksityishenkilöä, kaupallista tai teollisuusyritystä, yliopistoa tai tutkimuslaitosta. Neljännestä puiteohjelmasta
eroten kirjastot ovat menettäneet oman kiintiönsä, jonka mukaan hakkeessa tuli olla mukana ainakin yksi kirjasto. Tätä rajoitusta kirjastojen
hyväksi ei ohjelmassa enää ole.
Tutkimusohjelmaan voivat osallistua EU-jäsenmaiden lisäksi täysillä oikeuksilla EU-jäsenyyttä hakeneet maat (Bulgaria, Kypros, Tšekki, Viro,
Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia), erillissopimuksella EFTA ja ETA-maat (Islanti, Liechtenstein ja Norja) sekä
Sveitsi. Komission harkinnan mukaan hankkeisiin voi osallistua minkä tahansa maan tai kansainvälisen organisaation jäsen omalla rahoituksellaan.
Erillissopimukset omarahoitteisesta osallistumisesta on tehty Etelä-Afrikan, USAn, Kanadan, Kiinan, Australian, Argentiinan ja Venäjän kanssa.
INCO2 ohjelma jatkaa yhteistyön rahoittamista kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Työohjelma ja tarjouksen tekemiseen tarvittavat asiakirjat löytyvät osoitteesta
http://www.cordis.lu/ist/wp.htm
Tieteellisen- ja kulttuuriperinnön käyttö
Toimintalinjan III.2.3 tavoitteena on ohjelman mukaan:
|
To improve access by citizens and professionals to Europe's fastgrowing science and culture knowledge base, through developing advanced
systems and services supporting large-scale distributed, multi-disciplinary collections of cultural and scientific multi-media resources.
The technological focus is on rich representations of the resources, powerful immersive features such as 3-D visualisations, real-time visual
object manipulation and group interactivity, whether for multimedia retrieval, virtual galleries, mass media events or audio-visual
distribution. Work is expected to develop new mixed-economy models for exploitation, repackaging and re-use. Work should also address
interoperable access to distributed resources, weather through cross-domain resource discovery, interfaces or new architectures and standards,
or whether through digital archives integrating library and museum objects.
|
Kulttuuriperinnön säilyttäminen digitaalisessa muodossa
Toimintalinjan III.2.4 tavoitteina on:
|
To address new ways of representing, analysing, manipulating and managing different kinds of digital cultural objects from different
media sources, with special attention given to surrogates of fragile physical objects. The work should focus on the sustainable development
of valuable digital repositories in Europe's libraries, museums and archves. It should address the technical and organical problems surrounding
the viability of scaleble digital repositories, e.g. through testbed creation for: long-term preservation and content management in
distributed heterogeneous collections (e.g. provenance, authencity, identification and links). Particular attention should be paid to long-term
accessibility, both by citizens and for scientific abalysis, and to quality, affordability and acceptability.
|
Toimintalinjojen määrittely vaikuttaa edelleen keskeneräiseltä. Erillisistä hakuajoista huolimatta ohjelmassa on päällekkäisyyksiä ja jako
toimintalinjoihin tuntuu mielivaltaiselta. Tarjouskilpailuun osallistuvien on parasta kysyä tapauskohtaisesti neuvoa komissiosta, mihin
toimintalinjaan ja tarjouskilpailuun hanke-ehdotus kannattaa jättää.
Inkeri Salonharju, osastonjohtaja
Helsingin yliopisto, Kirjastotoimen verkkopalvelut
email: Inkeri.Salonharju@helsinki.fi
Yhteysosoitteita
- EU DGXIII, Cultural Heritage Applications, http://www.echo.lu/digicult/
- EU DGXIII, Telematics for Libraries, FP4 home page, http://www2.echo.lu/libraries/en/libraries.html
- EU DGXIII, IST Call for proposals, March 1999, http://www2.echo.lu/digicult/en/fp5/mrchcall.html
- IST, Information Desk, http://www.cordis.lu/ist/
- IST Programme, työ-ohjelma, http://www.cordis.lu/ist/wp.htm
- HYKin EU-sivu, http://www.lib.helsinki.fi/eu/
- TEKES, Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta, http://www.tekes.fi/eu/ist
Vastuuhenkilöitä
Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta (IST)
Komiteanjäsenet
Petri Peltonen, Tekes, petri.peltonen@tekes.fi
Matti Lähdeoja, OPM, matti.lahdeoja@minedu.fi
Pysyvä asiantuntija
Annu Jylhä-Pyykönen, OPM, annu.jylha-pyykonen@minedu.fi
Avaintoimintokohtainen yhteyshenkilö
Avaintoiminto 3: Multimedian sisältötuotanto
Annu Jylhä-Pyykönen, OPM, annu.jylha-pyykonen@minedu.fi
Kansallinen tukipiste, NFP
Inkeri Salonharju, Helsingin yliopiston kirjasto,
Inkeri.Salonharju@helsinki.fiS
EU DGXIII, Cultural Heritage Applications
Axel Szauer, Director, axel.szauer@dg13.cec.be
Concha Fernandez de la Puente, contact, concha.fpuente@lux.dg13.cec.be
Tietolinja 2/1999
|
|
