Euroopassa tilanne on monimutkaisempi. Tekijänoikeusasiat luetaan EU:ssa sisämarkkinapolitiikkaan. Siksi niistä säädetään myös Euroopan Unionin tasolla. Vasta yhteisen direktiivin hyväksymisen jälkeen EU:n jäsenmaat pääsevät muuttamaan omaa lainsäädäntöään, ja silloinkin vain yhteisön tarkentamissa puitteissa - tämähän on kirjastoalankin kuuma peruna. EU:n direktiivien vaikutus ulottuu sen rajojen ulkopuolellekin. Käytännössä esim. Islannin, Norjan ja Sveitsin on seurailtava sen linjoja, puhumattakaan maista jotka ovat hakemassa EU:n jäsenyyttä.
Parhaillaan onkin meneillään kymmenen maan jäseneksiottamisprosessi Euroopan Unioniin. Nämä maat ulottuvat Baltiasta Puolan ja Unkarin kautta Romaniaan ja Bulgariaan. EU:ssa on panostettu reippaasti niiden eri ammattiryhmien valmentamiseen markkinatalouteen.
Mm. CECUP-projektissa prosessit kohtaavat. CECUP tarkoittaa Central and Eastern European Copyright User Platformia, ja sen tarkoitus on nostaa kirjastonhoitajien tekijänoikeustietoisuutta EU:n jäseniksi pyrkivissä maissa. Myöhemmin otetaan yhteyttä tekijänoikeuden haltijoihin näissä maissa yhteisten menettelytapojen löytämiseksi.
Projektin rahoittaa Euroopan Komissio 4. Tutkimus- ja kehittämispuiteohjelman osasta Telematics for Libraries, joka tunnettaneen yleisemmin Ariane Iljonin toimistona. Sen hallinnoinnista vastaa eurooppalainen kirjastojärjestömme EBLIDA. Ainoana palkattuna työntekijänä olen minä projektipäällikön nimekkeellä. Moni luulee että tällaista työtä tehdään Brysselistä, mutta se ei pidä paikkaansa: istun Helsingissä Arabianrannassa desk-share -periaatteella toimivan Työtorin tiloissa.
Malli ECUPilta
CECUPin malli on otettu tunnetusta ECUP-projektista, jota läntisessä Euroopassa pyöritettiin 1994-1998. Työtapana on järjestää tekijänoikeutta käsittelevä workshop jokaisessa 10 CECUP-maassa. Tätä varten projektissa on partnerina kunkin maan kirjastojärjestö, joka tekee työt paikan päällä. Se tarttuu myös workshopin jälkeen mahdollisiin jatkotoimiin. Projektilla on erittäin toimiva ja aktiivinen ohjausryhmä (steering group). Siinä on jäsen joka maasta ja eri typpisistä kirjastoista, mukana on myös yksi oikeusoppinut Prahan yliopistosta.
Projektiin kuuluu myös katsauksen laatiminen näiden maiden tekijänoikeuslainsäädäntöön kirjastojen kannalta. Raportti on tätä kirjoitettaessa toisessa koeluvussa ohjausryhmällä. Monenlaista työtä tehneenä voin todeta että kymmenen vaihtelevantasoiselle englannille käännetyn tekijänoikeuslain lukeminen ja analysointi on helpommin sanottu kuin tehty… Saattaa olla että alkuvuodesta julkistettava versio on vain väliraportti, ja lopullinen julkaisu annetaan ulos vasta projektin päätyttyä. Ts. kirjoituspöytätyönä ei pysty ulottumaan näiden maiden tilanteisiin tarpeeksi perusteellisesti.
Samoja ja eri elementtejä
Tyypillinen esimerkki siitä, että monet asiat saavat selityksensä ja/tai uutta ulottuvuutta vasta paikan päällä itse workshopeissa, on kopiointi
yksityisiin tarkoituksiin. Länsieurooppalainen pitää itsestään selvänä, että tällainen kopiointi on järjestetty kirjastoissa itsepalveluna, jolloin
koko prosessi säilyy selkeästi yksilön omana toimintana. Mutta Itä- ja Keski-Euroopassa mentaliteetti ei toistaiseksi suosi kopiointiautomaattien tarjoamista:
paperit varastetaan, koneet rikotaan etc. Käytännössä kirjastohenkilökunta kopioi myös silloin, kun kopio tulee yksityisiin tarkoituksiin. Tästä johtuen raja
yksityisen kopioinnin ja kirjaston kopioinnin välillä asettuu eri tavoin kuin esim. Suomessa, ja tämä pitäisi noteerata myös lakitekstissä. Joidenkin maiden
laeissa tämä onkin otettu huomioon. Mm. Romanian lain §33(1)d kuuluu: [on sallittua] …the reproduction of brief exerpts from works for information or research
within the framework of libraries, museums, film archives, sound archives, archives of cultural or scientific non-profit public institutions. [lihav. TH]
Edelläkuvatusta huolimatta kirjastonäkökulma on ollut yleisesti ottaen sivussa tekijänoikeuslakeja laadittaessa. CECUPin tekemän kyselyn
mukaan vain Latviassa on aikoinaan tekijänoikeuslaista pyydetty lausuntoa myös kirjastoilta. Unkarissa istuu parhaillaan lakiuudistustyöryhmä, jossa on
mukana kirjastojen edustaja. Yksi CECUPin tavoitteista on rohkaista kirjastojärjestöjä ja muita kirjastotoimijoita vaikuttamaan, kun tekijänoikeuslakeja
muutetaan tai kun niiden tulkinnan rajoja haetaan.
Kirjava tekijänoikeuslainsäädäntö
CECUP-maiden lait periytyvät eri vuosikymmeniltä. Eri-ikäisiä lakeja vertaamalla huomaa selvän linjamuutoksen. Sosialismin ajan lait olivat
varsin suosiollisia sekä yksityisille käyttäjille että varsinkin kirjastoille. Tämä näkyy esim. Unkarin toistaiseksi voimassaolevassa laissa. Oikeudenomistajat ovat sitä vahvemmilla, mitä uudemmasta laista on kyse. Omalaatuisuudessaan huippua edustaa Slovakiassa Meciarin aikana 1997 hyväksytty laki, jossa erikseen kielletään levitysoikeuden raukeaminen. Tästä seuraa, että kirjastojen (ja kirjakauppojen) on solmittava lisenssisopimukset myös painotuotteiden edelleen levittämisestä. Yleensä tekijänoikeuslakiin kirjoitetaan pykälä, jossa todetaan että tekijän oikeus määrätä ainakin painetun teoksensa ja sen kopioiden levittämisestä lakkaa ensimmäisessä myynnissä tai muussa luovutuksessa. Slovakian kirja-ala odottaa asiaan parannusta kun Meciarin puolue hävisi viime syksynä vaalit.
Lainsäädännön uudistushankkeita on meneillään lähes joka maassa. Merkittävä motiivi teknisen kehityksen ja EU-harmonisoinnin lisäksi on piratismin vastainen taistelu. Piratismi on suuri ja todellinen ongelma, jonka ratkaisuyrityksiä EU:kin seuraa tarkasti.
Workshopit ovat suosittuja
Kaksi CECUP-workshopia on toistaiseksi pidetty. Ne ovat osoittaneet että tiedonhalu on suuri. Vilnassa osallistujia oli 60, Ljubljanassa Sloveniassa jopa 120. Tiedon taso vaihtelee. Esim. Slovenian tekijänoikeuslaki pakottaa kirjastot lukemaan sitä ällästikun kanssa, jos haluavat olla laillisia. Liettuassa sen sijaan on vielä toistaiseksi voimassa vuoden 1994 hyvin ylimalkainen laki, jota kirjastoissa ei ole edes tunnettu. Parlamentin käsittelyssä oleva laki vastaa nykyaikaisia länsieurooppalaisia lakeja. Molemmissa paikoissa päätettiin perustaa kirjastoalan tekijänoikeustyöryhmä.
Yksi ongelma tekijänoikeusasioissa ainakin joissain CECUP-maissa on se, että lainsäädäntö saattaa olla tyylikäs ja selkeä, mutta kukaan ei tunne eikä noudata sitä, eivät kirjastonhoitajatkaan. Tämä onkin ollut yhtenä motivaationa, kun Euroopan Komissio on halunnut rahoittaa CECUPin tapaista hanketta.
CECUPin web-sivut on julkistettu äskettäin: www.eblida.org/cecup/. Ne on integroitu ECUP-sivuihin, jotka ovat euroopanlaajuinen mainio tekijänoikeuslähde kirjastonäkökulmasta.
Projektilla on yhteyksiä myös Soroksen Open Society Foundationeihin. Kansalliset projektipartnerit ovat saaneet säätiöiltä rahaa workshopien aineistojen kääntämiseen ja simultaanitulkkaukseen. Projektin ulkopuolella olen myös pitänyt vastaavan workshopin Tiranassa Albaniassa. Senkin rahoitti kansallinen Soroksen säätiö. Kokemukset Albaniasta olivat hyvin samanlaiset kuin Liettuasta ja Sloveniasta.
Ratkaiseva ammattitaito
Olen näissä tilaisuuksissa tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että motivaation lisäksi koulutustaso on kirjastotyössä ratkaisevin elementti ja resurssi. Dramaattisimmin tämä näkyi Albaniassa. Sen kirjastoihin ei ole ostettu ulkomaista kirjallisuutta tällä vuosikymmenellä (totta on!), mutta maan kirjastonhoitajat ovat ammattitaitoisia ja ammattiylpeitä. He seuraavat kansainvälistä kehitystä niiden muutaman kollegan kautta, jotka pääsevät matkustamaan. Ilmapiiri workshopissa Tiranassa oli hyvin vastaanottava, eikä kuulijoille tuottanut vaikeuksia seurata näinkään monimutkaista ja uutta asiaa. Sama näkyi Vilnassa ja Ljubljanassa, joissa kuitenkin suhteellisen monella kirjastonhoitajalla on ollut kontakteja ulkomaille ja voidaan esim. seurata kansainvälistä lehdistöä.
Tekijänoikeus on politiikkaa
Moni sijoittaa korvatulpat paikoilleen kun kuuleekin sanan tekijänoikeudet, huonon omantunnon uhalla. Minulle tekijänoikeuksista on tullut mitä mielenkiintoisin alue kun olen nähnyt, että se ei ole mitään juristeriaa vaan ihan selvää politiikkaa. Näinä aikoina ratkaistaan se, millainen tasapaino - tai tasapainottomuus - rakennetaan Euroopassa erilaisten intressiryhmien välille.
On antoisaa ja palkitsevaa olla viemässä tätä oivallusta sellaisten kollegojen pariin, jotka ovat tiedonhaluisia, mutta joiden tiedonhalua ei ole aiemmin tyydytetty.
Tuula Haavisto, CECUP Project Manager
Email: tuulah@fla.fi
Tietolinja 2/1999
