Itämeri-bibliografia
Merellisen ympäristön tilaa käsitteleviä artikkeleita ja julkaisuja ilmestyy jatkuvasti kaikissa Itämeren ympärysvaltioissa.
Itämeren suojelukomissio, HELCOM, on 1970-luvulta lähtien koordinoinut viitetietojen keruuta yhteiseen, Itämeren ympärysvaltioissa kerättävään ja
VTT Tietopalvelun kokoamaan Itämeri-bibliografiaan. Aineistosta on tuotettu myös tietokantoja, ja viitteet ovat nykyään haettavissa
VINTTI-tietopankista Web-osoitteesta http://trip.hut.fi/vtt/baltic/intro.html.
Baltic Marine Bibliography kuuluu maailman harvojen meritietoon keskittyneiden tietokantojen joukkoon ja on tutkijoille tärkeä tiedonlähde.
BALTIC-tietokanta sisältää yli 11 000 viitettä tutkimusraportteihin, lehtiartikkeleihin ja kokousesitelmiin vuodesta 1970 lähtien, aloina mm.
ekologia, ekotoksikologia, meribiologia ja kalastus.
Ongelmana käyttöliittymä
Perinteisillä viitetietokannoilla on kuitenkin ongelmansa: käyttöliittymä ja itse viitteet. Internet-selaimen avulla tehtävät tiedonhaut ovat
tosin tuoneet mullistuksia tiedonhakuun, mutta käyttöliittymät ovat paljolti entisenlaisia - tekstiä haetaan tekstillä. Viitteiden ongelma taas
on siinä, että tiedonhakija ei ole yleensä kiinnostunut niistä, vaan alkuperäisestä tiedosta: julkaisusta, raportista tai artikkelista.
Ratkaisuna Balticseaweb
Vuoden 1997 alussa käynnistynyt, ja viime vuoden syksyllä päättynyt, VTT Tietopalvelun koordinoima Balticseaweb-projekti haki uusia ratkaisuja
Itämeri-tiedon ongelmiin. Balticseaweb-projekti oli yksi EU:n telematiikkaohjelman kirjastosektorin projekteista ja se toteutettiin yhteistyönä -
VTT Tietopalvelun kumppanit tulivat Itämeren eri puolilta: ruotsalainen Statens naturvårdsverk sekä saksalaiset Bundesamt für Seeschiffahrt und
Hydrographie ja Bundesforschungsanstalt für Fischerei.
Ihminen hahmottaa monia asioita visuaalisesti, ja tätä taipumusta hyödynnettiin projektissa. Ensisijaisena käyttöliittymänä Balticseawebissä ei
ollut tiedonhakulomake, vaan kartta. Kartan avulla tiedonhakija navigoi sekä elektronisiin julkaisuihin että perinteisiin kirjallisuusviitteisiin.
Kartta on luonteva käyttöliittymä Itämeren suojelua ja -tutkimusta käsittelevän tiedon haussa jo tiedon luonteenkin vuoksi - onhan maantieteellä
aineistossa usein keskeinen merkitys.
Elektronisiin julkaisuihin liittyvät ongelmat ovat monialaisia ja edellyttivät projektilta erityispanostusta. Toisin kuin viitetietokannoissa,
tässä oli kysymyksessä koko tiedonjulkaisemisen kulttuuri, ei niinkään pelkkä tekniikka. Balticseaweb-hanke ei pyrkinyt mahdottomaan - esimerkiksi
ratkaisemaan elektronisen julkaisemisen copyright-ongelmia - vaan yritti osaltaan luoda entistä joustavampaa ja avoimempaa suhtautumista
tieteellisen tiedon levittämiseen.
Anssi Neuvonen, suunnittelija
VTT Tietopalvelu
email: anssi.neuvonen@vtt.fi
Tietolinja 2/1999
