- TILKE - tieteellisten kirjastojen etusivu avattu
TILKE täyttää sen aukon, joka tieteellisten kirjastojen henkilökunnalla on ollut www-palveluissa. Oma kotisivu on puuttunut. Nyt yhdeltä sivulta pääsee kaikkiin keskeisiin palveluihin. TILKEttä ylläpitää Helsingin yliopiston kirjasto ja kaikki kommentit ja ehdotukset uusiksi linkeiksi ovat tervetulleita. Pienen kehittelykauden jälkeen tarjolla on toivottavasti työkalu, joka säästää aikaa ja pitää ammattikunnan ajantasalla.
Osoite: http://www.lib.helsinki.fi/tilke/index.html
- Nimitys- ja henkilöstöuutisia
Kirjaston kehittämisjohtajan virkaan on nimitetty YK Juha Hakala 1.10.1998 lähtien. Juha on toiminut aikaisemmin kirjaston atk-erikoistutkijana ja hoitanut kehittämisjohtajan tehtävää määräaikaisella nimityksellä 1.8.-31.9.98.
FK Annikki Hyvärinen on palannut 1.8.1998 hoitovapaalta yhteisyösihteeristön suunnittelijan tehtävään. 1.10.- 31.11.98 Annikki toimii suunnittelijana FinELibin kehittämishankkeissa ja hänen sijaisuuttaan hoitaa suunnittelija Katri Tuori. FK Marit Olander hoitaa 1.9.1998 lähtien yhteistyösihteeristön suunnittelijan tehtäviä alueenaan tilastot, standardit ja EU-tiedotus.
Uudeksi sovellussuunnittelijaksi on nimitetty 1.9.1998 alkaen FM Jari Kleemola. Sovellussuunnittelija Thomas Roos on hoitovapaalla 1.9.1998 - 31.3.1999 ja hänen sijaisuuttaan hoitaa sovellussuunnittelija Ari Ahlqvist.
Kehittämishankkeissa on myös uusia kasvoja, suunnittelija Timo Hellgren Helsingin yliopiston julkaisupankkihankkeessa ja projektisihteeri Jani Stenvall EVAssa.
Uusi VTLS-tukihenkilö
Uutena Suomen VTLS-tukihenkilönä on aloittanut 1.9.1998 Sinikka Luokkanen. Sinikka on aikaisemmin toiminut Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen kirjastossa ja on ollut mukana aktiivisesti VTLS-käyttäjäryhmässä. Trina Winant VTLS INC:istä jatkaa myös Suomen tukipisteessä toistaiseksi.
Yhteystiedot:
Sinikka Luokkanen, VTLS of Finland Oy
Teollisuuskatu 23-25
00510 HELSINKI
puhelin (09)puh. 708 44479
fax (09) 701 3173
sähköposti: Sinikka.Luokkanen@helsinki.fi
-
USMARC-formaattiseminaari Helsingissä 18.-20.5.1998
Helsingin yliopiston kirjaston Linnea-palvelut järjesti opetusministeriön tuella USMARC Format ja USMARC Authority Format -seminaarit Helsingissä 18.-20.5.1998. Seminaarin pääesiintyjäksi saatiin USMARC formaattien todellinen asiantuntija, Sally McCallum Kongressin kirjastosta, Washingtonista. Seminaarin suunnittelun ja itse seminaarin aikana luotuja hyviä suhteita tohtori McCallumiin tullaan varmasti hyödyntämään jatkossakin. USMARC Format Seminar'iin osallistui 83 henkeä ja USMARC Authority Seminar'iin 36 henkeä. Molemmissa oli viisi edustajaa Ruotsista, kaksi Tanskasta ja Eestistä, yksi Unkarista ja loput Suomesta.
USMARC Seminar'in teemoja olivat:
-
MARC basics
-
USMARC overview
-
USMARC and other MARCs
-
USMARC support and maintenance
-
Multipart/Multilevel description in USMARC
-
MARC developments
-
MARC SGML DTD
-
Z39.50 protocoll
Osana seminaarin esivalmistelua seminaariin ilmoittautuneet saivat etukäteen esittää kysymyksiä Sally McCallumille. Kysymyksiä tuli sekä Suomesta että pohjoismaisilta kollegoiltamme. Esitettyjä kysymyksiä tohtori McCallum käytti apuna valmistellessaan päivien ohjelmaa. Kunkin päivän sisältö vielä täsmentyi edellisen päivän aikana nousseiden keskustelujen perusteella.
Keskeiset ennalta esitetyt kysymykset liittyivät USMARCin ja toisaalta FINMARCin, LIBRIS-formaatin sekä DANMARCin erilaisiin tapoihin käsitellä bibliografisen kuvailun välimerkkejä ja moniosaisten teosten luettelointia. Pohjoismaiset MARCit nojautuvat enemmän tai vähemmän UKMARCiin, jossa bibliografisen kuvailun välimerkkejä ei tallenneta itse dataan. Samoin pohjoismaiset MARCit sisältävät erityisen kentän moniosaisen teoksen osan kuvailulle. Em. pohjoismaisista MARCeista oli myös erilliset esitykset (FINMARC: Arne Hedman, LIBRIS-formaatti/LIBMARC: Christer Larsson ja DANMARC: Susanne Thorborg). LIBMARC (kehitteillä olevan formaatin työnimi) on LIBRIS-formaatin uusi versio, joka aiempaa enemmän lähestyy USMARCin rakennetta - em. UKMARCin piirteet säilyttäen.
Määrällisesti eniten kysymyksiä esitettiin auktoriteettiformaatista, josta tähän mennessä on Suomessa käytetty hyvin suppeata kotimaista sovellusta. Auktoriteettivalvonnan "kuuma" kysymys oli monikielisten termien käsittely.
Seminaarin osallistujat olivat kiitettävän aktiivisia kysymyksineen ja kommentteineen. Samalla vaihdettiin myös tietoa pohjoismaisella tasolla yhteistyön hengessä. Pois lähtiessään useat näyttivät siltä, että formaatit jäivät pyörimään päässä - konkreettisia vaikutuksia seminaari tulee Christer Larssonin mukaan aiheuttamaan ainakin kehitteillä olevaan LIBMARC-formaattiin. Nähtäväksi jää, mitkä ovat vaikutukset meillä Suomessa.
USMARCista, FINMARCista ja MARCien kansainvälisistä trendeistä lisää
Arne Hedmanin ja Liisa Stenin artikkelissa FINMARC ja USMARC: kehitysnäkymiä .
Etusivulle
-
VTLS-käyttäjäryhmän kokous Tampereella
Suomen VTLS-käyttäjäryhmän kokous pidettiin Tampereen yliopistossa 5.-6.5.1998. Paikalle oli saapunut 30 osanottajaa eri puolilta Suomea.
Perinteiseen tapaan työryhmät raportoivat toiminnastaan kuluneen vuoden aikana. Työryhmät ovat toimineet nykyisessä kokoonpanossaan kaksi vuotta, mikä oli aiemmin sovittu ryhmien toimikauden pituudeksi. Viime keväänä kuitenkin VTLS-kirjastojen johtajat sopivat, että toimikautta jatketaan tässä tapauksessa vuodella, jotta samat, yhdessä toimimaan tottuneet ryhmät, voisivat osallistua Linnea2-hankkeessa arvioitavana olevien kirjastojärjestelmien vertailuun. Entisten työryhmien lisäksi perustettiin kaksi uutta ryhmää, systeeminhoito- ja tilastointityöryhmät, joiden toimikaudeksi sovittiin yksi vuosi.
Ryhmien kokoonpano on nähtävissä Suomen VTLS-käyttäjäryhmän sivuilla. Jokaisella ryhmällä on oman sisäisen listansa lisäksi keskustelulista, jolla ko. toimintoalueeseen liittyvistä asioista voidaan keskustella ja jolle kaikki kiinnostuneet, VTLS-kirjastoissa työskentelevät voivat tulla mukaan. Managereiden lista on toiminut ns. yleisenä listana, mutta nyt päätettiin rajata sen alue vain teknisiin asioihin, ja perustaa uusi yleinen keskustelulista, linnea-k@helsinki.fi. Listalle voi liittyä kuka tahansa, joka on töissä suomalaisessa VTLS-kirjastossa. Lisätietoja Annu Jauhiaiselta (annu.jauhiainen@helsinki.fi). VTLS Inc on myöskin uudistanut listojaan ja perustanut kaikille käyttäjille avoimia Special Interest-listoja. Niistä lisätietoja VTLS:n kotisivujen Customers Only-osasta.
Kirjastojen, Linnea-palveluiden, VTLS of Finlandin ja VTLS Incin sekä kansainvälisten käyttäjäryhmien kuulumisten ohella keskusteltiin mm. nykyisiin ja tuleviin VTLS-versioihin liittyvistä asioista. Liisa Sten kertoi VTLS-97/98:n uusista ja muuttuneista piirteistä ja ohjelman testauksesta HYK:issä. Kirsti Tainio esitteli VTLS-94:n uutta tilastointia Statistics by Command, jota on käytetty Helka-kirjastoissa tämän vuoden alusta alkaen. Lopuksi Annu Jauhiainen kertoi Linnea2-kirjastojärjestelmähankkeesta ja sen aikatauluista.
Ohjelman lomassa VTLS-käyttäjillä oli tilaisuus tutustua VTLS of Finlandin uuteen tukihenkilöön Trina Winantiin, joka saapui kokoukseen suoraan Blacksburgista (Virginia, USA).
Seuraava kokous pidetään ensi keväänä Rovaniemellä, Lapin yliopiston kirjastossa.
Kokouksen pöytäkirja on luettavissa Suomen VTLS-käyttäjäryhmän sivuilla.
Etusivulle
-
Kirjastonjohtajien kokous Lappeenrannassa 7. -8.5.1998
Kirjastonjohtajia yleisistä kirjastoista, yliopistokirjastoista, erikoiskirjastoista ja ammattikorkeakoulukirjastoista eri puolilta Suomea kokoontui neuvottelupäiville keväiseen Lappeenrantaan. Päivien aiheet keskittyivät kansainvälistymiseen ja työssä jaksamiseen.
Kansainvälisyyteen liittyivät niin tiedon välittyminen Suomen lähialueiden siirtymätalouksista ja Viron kirjastojen asema kuin muutoksen tuulet Euroopan kirjastomaailmassa. Euroopan ulkopuolellakin käytiin afrikkalaisin ajatuksin ja Helsingin kaupunginkirjaston ulkomaalaiskirjaston uudet www-sivut esiteltiin. Kotimaisista ajankohtaisista asioista käsiteltiin mm. vapaakappalelain muutoksia ja formaatin kehittämisasioita.
Neuvottelupäivien yhteydessä järjestettiin myös yliopistokirjastojen johtajien kokous, jonka tehtävänä oli LINNEA2-hankkeen valintakriteereistä päättäminen. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin tilastoasioita ja VTLS-tukea. Ks. yliopistokirjastojen johtajien kokouksen muistio.
- Suomen yliopistokirjastojen neuvosto huolestunut tieteellisten kirjastojen toimintaedellytysten nopeasta heikentymisestä
Yliopistokirjastojen neuvosto on ilmaissut huolensa tieteellisten kirjastojen toimintaedellytyksistä Suomessa lähettämällä 16.6. kirjeet opetusministeriölle ja Rehtorien neuvostolle.
Samansisältöisissä kirjeissä neuvosto ilmoittaa pitävänsä välttämättömänä, että yliopistokirjastojen toimintaedellytyksiä kohennetaan nopeasti ja että kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämistä varten laaditaan koko kirjastoverkon käsittävä toimintastrategia. Neuvosto esittää opetusministeriön ja yliopistojen vastuualueille joukon toimenpide-ehdotuksia, joilla tilanne olennaisesti paranisi:
- Nykyistä budjetointikäytäntöä ja vastuunjakoa olisi tarkistettava ja kirjastoverkkoa kehitettävä kokonaisuutena.
- Myös painetulle kirjallisuudelle on laadittava kansallinen hankintaohjelma.
- Suoran budjettirahoituksen lisäksi yliopistojen tulee saada riittävä yleiskustannusosuus kaikesta ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta.
Siitä osa (esimerkiksi 3 %) tulee osoittaa kirjastojen toimintaan, jotta ulkopuolisen rahoituksen synnyttämä palvelukysyntä maksaisi osuutensa kirjastojen toimintakustannuksista.
Yliopistokirjastojen neuvosto korostaa, että yliopistojen tulisi huolehtia siitä, että ulkopuolisella rahoituksella hankittu aineisto asetetaan kirjastojen välityksellä yleiseen käyttöön. (Ks. Opetusministeriölle osoitettu kirje.)
Etusivulle
- Linnea-tietokantapalvelujen käyttäjäkyselyn tuloksia
Linnea-tietokantojen ja palvelujen kehittämistä selvitettiin syksyllä -97
kyselyllä. Se lähetettiin kaikille Linnea-tietokantojen tuottajille, yhteensä 67 kirjastolle. Vastauksia saatiin 49 kirjastosta.
Kiitos kaikille vastanneille, joista monet olivat nähneet todella vaivaa kokoamalla vastauksiinsa eri toimintojen asiantuntijoiden kokemukset ja toiveet. Kyselyn tuloksena saatiin arvokasta tietoa Linnea-palveluiden kehittämistyötä varten. Ohessa yhteenveto kyselyn tärkeimmistä tuloksista.
LINNEA-tietokantaperhettä pidettiin onnistuneena kokonaisuutena. Nykyisiä tietokantoja toivottiin kehitettävän
sekä ajalliselta että sisällölliseltä katteeltaan ja tietokantojen laatua toivottiin parannettavan.
- LINDAn kattavuus on parantunut mm. takautuvan Fennica-aineiston myötä. Ns. vanha Fennica lisätään LINDAan lähiaikoina.
Ulkopuolisten kirjastojen kausijulkaisujen varastotietoja on voitu vuoden -98 alusta päivittää sännöllisesti.
- MANDAn suorapäivitys tulee teknisesti mahdolliseksi uuden sukupolven kirjastojärjestelmien
käyttöönoton myötä.
- Uusien tiedonalojen saamiseksi ARTOon käydään neuvotteluja mahdollisten tiedontuottajien kanssa.
- VIOLAn tiedontallentajiksi on lähiaikoina liittynyt useita musiikkialan erikoiskirjastoja. HYK on myös käynnistänyt vuoden 1998 alussa vapaakappaleäänitteiden
luetteloinnin.
Tietokantojen laatua parannetaan yhteistyössä kirjastojen kanssa sekä päivittäisellä huollolla että lisäämällä
tallennettavien tietueiden yhdenmukaisuutta (työryhmät ja tallennusoppaat ja -ohjeistot).
LINDA- ja MANDA-tietokantojen yhdistämistä ehdotettiin useassa vastauksessa.
Tietokantojen yhdistämisen hyödyt ovat saavutettavissa tietokantojen yhteishaussa. Tätä ominaisuutta edellytetään
uudelta järjestelmältä (Linnea2-hanke).
Nykyisten tietokantojen rinnalle tai osaksi toivottiin mm. aputietokantoja ja suurten ulkomaisten tietokantojen käyttöyhteyttä Linnea-palvelujen kautta.
Auktorit-projektissa (1997) selvitettiin, voitaisiinko ohjeelliset tiedostot ylläpitää erillisessä auktoriteettitietokannassa. Projektissa perustettiin testitietokanta, jossa ylläpidetään Yleistä suomalaista asiasanastoa. Online-käyttöisen auktoriteettitietokannan toteuttaminen nivoutuu Linnea2 -hankkeeseen. Vuoden 1998 aikana tuotetaan YSA:n ja sen ruotsinkielisen version Allärsin sisältävä CD-ROM Assi.
Uuden järjestelmän client-ohjelmiston edellytetään helpottavan ulkoisten tietokantojen käyttöä. Kansallinen elektroninen kirjasto tulee niinikään tarjoamaan monipuolista tietoaineistoa tutkimuksen ja opetuksen käyttöön.
Ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmia toivottiin yhteistietokantaan.
Myös ammattikorkeakoulukirjastojen tarpeita kartoittaneen tutkimuksen tulokset ovat Linnea-palveluiden käytettävissä.
Yliopisto- ja amk-kirjastojen yhteistyöryhmä AMYLI on selvittänyt yhteistyömahdollisuuksia laajemminkin.
Linnea-tietokantojen käyttöominaisuuksia toivottiin kehitettävän
Linnea-tietokannat ovat syksystä -97 alkaen olleet haettavissa myös www-käyttöliittymällä, jota kehitetään edelleen VTLS:n uusien versioiden ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti.
Useimmat käyttöominaisuuksiin ehdotetut parannukset edellyttävät uutta kirjastojärjestelmää. Uuden järjestelmän vaatimuksissa on otettu huomioon myös kyselyssä esille nousseet asiat ja lisäksi kunkin toiminnon asiantuntijaryhmät osallistuvat järjestelmäprojektiin.
Kirjastot olivat kiinnostuneita kaikista kyselyssä tarjotuista palveluista, mutta eniten toivottiin linkkejä elektronisiin julkaisuihin ja käyttöliittymää kansainvälisiin tietokantoihin.
Linnea-tietokantojen www-käyttöliittymä tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää elektronisia julkaisuja suoraan Linnea-tietokannoista. HYKin toimesta on kevään aikana luetteloitu LINDA-tietokantaan Academic Pressin tarjoamat elektroniset lehdet, joiden käytöstä on kansallinen lisenssi. Tietueista on suora linkki itse julkaisuihin. Luettelointitietueet ovat myös yliopistokirjastojen poimittavissa tiedostona omaan tietokantaan.
Elektronisen aineiston tullessa vapaakappalelain piiriin tullaan sitä tallentamaan kattavasti Fennicaan ja siten myös LINDAan. (Elektronisen aineiston jakelu järjestetään erikseen.)
ELEKTRA-projektin tulokset hyödynnetään myös Linnea-tietokantojen kehittämisessä.
Kansainvälisten tietokantojen kansallinen käyttöliittymä on toteutettavissa Linnea2-hankkeen myötä. Uuden kirjastojärjestelmän perusedellytys on, että se tulee tarjoamaan Z39.50-standardiin perustuvan helppokäyttöisen yhteyden muihin tietokantoihin.
Useimmat kirjastot ilmoittivat olevansa kiinnostuneita sekä luettelointi- että auktoriteettitietueiden poimimismahdollisuudesta.
Helsingin yliopiston kirjaston kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten mukaisesti BTJ Kirjastopalvelu
ja Kirjavälitys Oy välittävät kotimaisen kirja-aineiston luettelointitietueita asiakaskirjastoilleen. HYK tarjoaa tietuepoimintaa
maksullisena palveluna asiakkaiden tarpeiden mukaan joko eräpoimintana tai suorakäyttöisenä VTLS Easy-ohjelmia käyttäen.
Z39.50-palvelin tulee tarjoamaan monipuolisemmat mahdollisuudet tietuepoimintapalvelun toteuttamiseksi.
Kirjastot toivoivat nykyisen kaltaisen koulutuksen jatkamista ja esittivät uusia koulutusaiheita.
Koulutustoiveisiin vastataan koko Kirjastotoimen verkkopalvelujen osaamisalueen yhteistyönä.
Ajankohtaisista asioista tiedotetaan kirjaston uudessa tiedotuslehdessä, Tietolinjassa.Sen tilaajaksi voivat kaikki halukkaat ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen
Majordomo@helsinki.fi.
Tiedotusta tehostetaan myös Linnea-palvelujen kotisivun
kautta, osoite http://www.lib.helsinki.fi/index.html.
Etusivulle
-
Linnea2-tarjouskilpailu
Linnea2-kirjastojärjestelmähankkeen tarjouskilpailu on edennyt siihen vaiheeseen, että tarjoukset on vastaanotettu ja avattu. Määräaikaan mennessä saapui seitsemän tarjousta maailman johtavilta kirjastojärjestelmätoimittajilta, markkinoiden parhaista kirjastojärjestelmistä. Tarjoukset avattiin Linnean päivänä 3.8.1998.
Tarjouksia saatiin seuraavista järjestelmistä:
ALEPH 500
AMICUS
HORIZON
INNOPAC
TAOS (DRA)
VIRTUA
VOYAGER
Tarjousten vertailu ja järjestelmiin tutustuminen käynnistyi elokuussa. Lokakuun loppuun mennessä on tarkoitus rajata tutkittavien järjestelmien määrä kolmeen.
Tarjoukset on pyydetty nykyisten Linnea-kirjastojen lisäksi myös Arkistolaitoksen kirjastoille. Ammattikorkeakoulukirjastoja sekä Tilastokirjastoa varten tarjouspyyntöön sisällytettiin optio, jotta ne voivat myös halutessaan hankkia saman kirjastojärjestelmän.
Tavoitteena on tehdä hankintapäätös viimeistään syksyllä 1999. Uuden järjestelmän installointi ajoittuisi vuodenvaihteeseen 2000-2001.
Etusivulle
-
Yhteistyösopimus Kirjavälitys OY:n kanssa
Helsingin yliopiston kirjasto on solminut yhteistyösopimuksen Kirjavälitys Oy:n kanssa tietueiden välityksestä kirjastoille ja kirjakaupoille. Sopimuksen piirin kuuluva aineisto on kansallisbibliografian mukaisia tietueita. Se kattaa kaupallisesti saatavana olevaa kotimaista aineistoa. Kirjavälitys lisää tietueisiin kirja-alan tarvitsemia kaupallisia tietoja, kuten hinta, saatavuus, näytevarasto tai ennakkotietoja.
-
Käyttäjäkysely elektronisista aineistoista
Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin käyttäjäkysely elektronisista aineistoista suunnattiin Helsingin
yliopiston, Oulun yliopiston, Taideteolliseen korkeakoulun sekä
ammattikorkeakoulujen kirjastoille. Kyselyyn saatiin yhteensä 294 vastausta. Ks. kooste. Kiitos kaikille vastanneille!
Etusivulle
-
Academic Pressin tiedotustilaisuus
Academic Pressin tiedotus- ja koulutustilaisuus pidettiin Helsingissä
20.5.1998. Tilaisuudessa puhuivat Vincent Cassidy ( Academic Press)
ja Kristiina Hormia (Helsingin yliopiston kirjasto, Kansallinen
elektroninen kirjasto-ohjelma).
Vincent Cassidy esitteli Academic Pressin palveluita. Uutena palveluna markkinoidaan uutuuspalvelua, IDEAL- Alert. Uutuuspalvelun
avulla käyttäjä voi saada uusimpien AP- lehtien sisällysluettelot
sähköpostitse luettavaksi. Sekä uutuspalveluun että muihin
Academic
Pressin palveluihin pääsee palvelun kotisivun kautta.
Kristiina Hormia kertoi Suomen Academic Press konsortion tilanteesta.
Konsortio on kasvanut vuoden 1998 aikana 18 organisaatiolla. Uudet
organisaatiot ovat ammattikorkeakouluja ja tutkimuslaitoksia.
Konsortion osapuolet on lueteltu Kansallisen elektronisen kirjaston
kotisivulla. Konsortio laajennee vielä lisää tämän vuoden aikana.
Academic Press sopimuskautta on jatkettu vuoden 1999 loppuun.
Sopimusneuvottelujen on mahdollista saada aiempaa parempia tilastotietoja
palvelun käytöstä sekä käyttää vuoden 1996 aineistoa maksutta vuonna 1998.
Lisäksi sopimustekstiin tulee joitakin pieniä muutoksia.
Tilaisuuteen osallistui 50 henkilöä. Osallistujia oli erityisesti
niistä organisaatioista, jotka olivat juuri liittyneet konsortioon
tai suunnittelevat liittymistä.
Kristiina Hormian 'diaesitys' aiheesta löytyy FinELibin kotisivuilta.
Etusivulle
-
EBSCO-koulutustilaisuus
EBSCO-koulutustilaisuus järjestettiin 15.9. Helsingin yliopiston kirjaston uusissa tiloissa Fabianian auditoriossa. Kaksituntiseen tilaisuuteen saapui 26 kuulijaa mm. Tampereen ja Joensuun yliopiston kirjastoista, Jyväskylän ja Helsingin ammattikorkeakouluista sekä Maatalouden tutkimuskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kirjastoista.
EBSCOsta paikalla olivat yhdyshenkilönä toimiva Skandinavian myyntijohtaja Per Terjesen, Euroopan osaston myyntijohtaja Paul Donovan ja tekninen asiantuntija Steve Williams. Paul Donovan kertoi aluksi taustaa EBSCOsta sekä EBSCOn tarjoamista aineistoista. Tämän jälkeen Per Terjesen esitteli Academic Search FullTEXT Elite-tietokannan neljää eri hakumahdollisuutta. Lopuksi EBSCOn edustajat esittelivät yleisesti EBSCOhost 3.0-betaversiota. Versio on tarkoitus julkistaa lokakuussa 1998.
EBSCO-koulutustilaisuudesta julkaistaan lähitulevaisuudessa tarkempi kooste Kansallisen elektronisen kirjaston
kotisivuilla www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html.
Etusivulle
- Uusia julkaisuja
KIRJASTOT - Suomen tieteellisten kirjastojen opas ja tietokanta päivitetty
Suomen tieteellisten kirjastojen opas on ilmestynyt uutena, täydennettynä painoksena. Se on käytettävissä myös ajantasaisena tietokantana KIRJASTOT. Uutena kirjastoryhmänä mukana ovat ammattikorkeakoulukirjastot. Helsingin yliopiston kirjasto ja Suomen tieteellinen kirjastoseura ovat uudistaneet yhteistyösopimuksensa, jonka mukaisesti kirjasto vastaa tietokannan ylläpidosta ja kirjastojen yhteystietojen ajantasaisuudesta. Seura vastaa muista painettua julkaisua varten tarvittavista tiedoista. Jotta KIRJASTOT-tietokanta voidaan pitää jatkuvasti ajantasaisena, pyydetään kirjastoja ilmoittamaan yhteystietoihinsa liittyvistä muutoksista sähköpostitse osoitteella eija.niemela@helsinki.fi
Painettua julkaisua jakelee BTJ Kirjastopalvelu Oy
Tietokanta on käytettävissä osoitteessa http://www-db.helsinki.fi/triphome/kirjastot/Welcome.html
Kirjastot 1997 - Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto ilmestynyt
Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto vuodelta 1997 on ilmestynyt yhdessä yleisten kirjastojen tilastojen kanssa BTJ Kirjastopalvelun julkaisemana. Tilastoon sisältyy tiedot 341 tieteellisen kirjaston toiminnasta. Kirjastojen tilastotietoja löytyy myös Helsingin yliopiston kirjaston kotisivuilta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto97.html
Muisti
Muisti-projektin kaksivuotisen toiminnan tuloksista ja projektin toteuttamista ratkaisuista on valmistunut loppuraportti. Raportti saadaan syys-lokakuun vaihteessa projektin www-sivuille, osoite http://www.lib.helsinki.fi/memory/. Myytävää paperiversiota voi tilata osoitteesta
Helsingin yliopiston kirjasto / Sisko Vuorikari
PL 15 (Unioninkatu 36), 00014 Helsingin yliopisto
Puh. (09) 191 22671, email: Sisko.Vuorikari@helsinki.fi
Nordic Metadata
Nordic Metadata-projektin I-vaiheen projektin tuloksia ovat
tallennusalusta, jonka avulla elektronisten dokumenttien kustantajat ja
kirjoittajat voivat laatia teksteilleen Dublin Core-muotoisia
kuvailuja; metadatan haravointi- ja indeksointisovellus sekä ohjelma
kuvailujen konvertoimiseksi Dublin Core-formaatista Finmarciin.
Projektin loppuraportti on luettavissa osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/meta/nmfinal.htm
Jatkohanke Nordic metadata II käynnistyy tammikuussa 1999.
Etusivulle
-
Uusia standardeja
SFS, Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin
Uusi kansallinen standardi "Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin " (SFS 5831) on vahvistettu 30.3.1998. Standardi vastaa asiasisällöltään ISO 690-2-standardia "Information and documentation - Bibliographic references Part 2:Electronic documents or parts of thereof".
Standardi määrittelee, mitä tietoja lähdeviitteeseen
tulee merkitä ja mitkä tiedot ovat eri tapauksissa pakollisia, mitkä valinnaisia sekä missä järjestyksessä tiedot esitetään. Tunnistetiedot ovat enimmäkseen samoja, joita
käytetään viitattaessa perinteisiin painettuihin julkaisuihin. Uusia tietoja on esim. viestintyypi, joka kertoo, onko kyseessä esim. online- tai CD-ROM-julkaisu. Jos lähdeviitteenä on verkkodokumentti, siihen
kuuluvat oleellisina tietoina käytetyn version nimi, dokumentin
päivitys/muuttamisaika, viittaamisen ajankohta sekä dokumentin
verkko-osoite.
Käsikirja
SFS-käsikirja 131 , joka sisältää yli 30 tärkeintä tietohuollon standardia, on ilmestynyt uutena painoksena. Hinta on 550 mk, toimituskulut
55 mk.
Standardit ovat myynnissä Suomen Standardisoimisliiton SFS:n
julkaisumyynnissä.
ISO, Performance indicators
ISO:n standardi "Information and
documentation. Library performance indicators" (ISO 11620)
valmistui huhtikuun alussa.
2/1998
