Uutisia ja ajankohtaista
Pääkirjoitus
Artikkelit
Uutisia,
ajankohtaista
Kirjastokonsortioiden yhteinen laitteistohankinta sai rahoituksen
Kirjastokonsortioiden yhteinen laitteistohankinta oli yksi niistä tiukan seulan läpäisseistä hankkeista, jotka saivat rahoituksen opetusministeriön rakenteellisen kehittämisen rahoista ensi vuodelle.
CSC:n suojissa Otaniemessä on tällä hetkellä useita kirjastokonsortioille kuuluvia järeitä palvelimia, joilla pyöritetään digitaalisen kirjaston eri sovelluksia. Osa näistä on jo ikänsä vuoksi syytä vaihtaa uusiin, osalla tulevat kapasiteetin rajat vastaan. Palvelinteknologian kehittyessä on avautunut myös aivan uudenlaisia ratkaisumalleja. Uusin tekniikka mahdollistaa sen, että kaikki sovellukset sopivat sulassa sovussa yhdelle ja samalle palvelimelle.
Tässä tilanteessa kirjastokonsortiot päättivät hakea keskitettyä rahoitusta yhteiselle laitteistohankinnalle. Vaikka uuden palvelimen hankintahinta oli arvioitu melko korkeaksi, säästöjä syntyy silti verrattuna siihen, että kaikki nykyiset palvelimet vaihdettaisiin uusiin. Esityksen laskelmien mukaan CSC:n palveluhinnoista, laitetoimittajan tukimaksuista ja kirjastojen työaikakustannuksista säästöä kertyy huomattava summa. Yleensä palvelimien yhdistämis- eli konsolidointihankkeissa ylläpitokustannusten leikkaaminen onkin yksi keskeinen tavoite, ja onnistuneissa hankkeissa säästöt voivat olla merkittäviä.
Hankintaprosessi käynnistyy heti vuoden 2007 alussa, ja tavoitteena on, että uusi palvelin otetaan käyttöön ensi kesänä.
Uutta on myös se, että tällä kertaa itse hankinnan kilpailutuksineen hoitaa CSC. Se toimittaa palvelun kirjastokonsortioille "avaimet käteen" -periaatteella.
Aiheesta lisää Tietolinjan seuraavassa numerossa.
Kirjastojen järjestelmiä toimittavat Endeavor ja Ex Libris yhdistyvät
21.11.2007 julkaistun tiedotteen mukaan Elsevier myy Endeavor Information Systemsin sijoitusyhtiö Francisco Partnersille, joka omistaa myös Ex Libriksen. Endeavor ja Ex Libris yhdistyvät ja muodostavat Ex Libris Groupin.
Molemmat yritykset kuuluvat jo ennestään maailman johtaviin kirjastosovelluksia toimittaviin yrityksiin. Endeavorin tuotteista Suomessa on käytössä kirjastojärjestelmä Voyager (yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastot sekä muutamat erikoiskirjastot) sekä digitaalisten aineistojen hallintajärjestelmä ENCompass (Doria), ja Ex Libriksen tuotteista portaalisovellus MetaLib ja linkitysohjelmisto SFX (Nelli-portaali). Muita tunnettuja Ex Libriksen tuotteita ovat mm. kirjastojärjestelmä Aleph sekä ERM-sovellus Verde.
Molempien yritysten tuotteiden kehitystyö jatkuu edelleen ja vuoden 2007 versiopäivitykset toteutetaan alkuperäisen aikataulun mukaan.
Lisätietoja Elsevierin sivuilta:
http://www.elsevier.com/wps/find/authored_newsitem.cws_home/companynews05_00567
sekä Endeavorin sivuilta:
http://endinfosys.com/cgi-bin/news/viewer.cgi?ID=134
sekä Ex Libriksen sivuilta:
http://www.exlibrisgroup.com/
ISBN-tunnus uudistuu 1.1.2007
Kaikissa vuonna 2007 ilmestyvissä julkaisuissa käytetään vain 13-merkkisiä ISBN-tunnuksia. Uudistunut ISBN-tunnus on samanlainen kuin julkaisun takakannen viivakoodiin liittyvä 13-merkkinen EAN-tunnus (EAN-13).
10-merkkinen ISBN-tunnus muuntuu 13-merkkiseksi, kun tunnuksen eteen
liitetään EAN-tunnuksen etuliite 978 ja tunnuksen lopussa oleva tarkistusmerkki
lasketaan uudelleen muunto-ohjelman avulla
(http://www.isbn-international.org/converter/converter.html?lang=fi).
Uuden ISBN-tunnuksen tarkistusmerkki ei enää voi olla iso X-kirjain. Ainoastaan
valmiiksi lasketut, jo olemassa olevat mutta käyttämättömät 10-merkkiset
ISBN-tunnukset voidaan muuntaa muunto-ohjelmilla 13-merkkisiksi.
ISBN 10: 951-98548-9-4 > ISBN 13: 978-951-98548-9-2
Miksi ISBN-uudistus tarvitaan?
Uudistuksella taataan ISBN-tunnusten riittävyys eri maissa myös tulevaisuudessa. Suomessa jatketaan 978- etuliitteen yhteydessä vanhojen maatunnusten 951 ja 952 käyttöä, koska käyttämättömiä yksittäisiä ISBN-tunnuksia ja vapaita kustantajatunnuksia on vielä runsaasti jäljellä.
Kun käyttämättömät 10-merkkiset ISBN-tunnukset on käytetty loppuun EAN-tunnuksen 978-etuliitteen kanssa, otetaan käyttöön uusi etuliite 979. Se sisältyy jo nuottijulkaisujen ISMN-tunnusten viivakoodeihin. Kun sekä etuliite 978 että 979 tulevat käytetyiksi loppuun, tarvitaan uusi 3-merkkinen etuliite. Uusien etuliitteiden yhteydessä muuttuvat erittäin todennäköisesti sekä maa- ja kielialueen tunnukset että kustantajatunnukset.
ISBN-uudistus tapahtuu useammassa vaiheessa ja jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Sitä miten kauan kukin vaihe kestää missäkin maassa ei pystytä tarkasti arvioimaan. Tästä johtuen kirja-alalla on samanaikaisesti käytössä sekä vanhoja 10-merkkisiä ISBN-tunnuksia että myös eri etuliitteillä (978, 979 jne.) varustettuja 13-merkkisiä ISBN-tunnuksia, joiden tarkistusmerkin laskukaavat eroavat toisistaan.
Ketä muutos koskee?
Muutos koskee koko kirja-alaa kirjastosta kirjapainoon. Kaikkien ISBN-tunnuksia järjestelmissään käyttävien julkaisualan toimijoiden tulee varmistaa, että heidän järjestelmänsä ovat valmiita käsittelemään 13-merkkisiä ISBN-tunnuksia viimeistään 1.1.2007 alkaen. Aikataulujen yhteen sovittaminen ja eri toimijoiden yhteistyö koko kirja-alalla varmistaa sujuvan siirtymisen 13-merkkisen ISBN-tunnuksen käyttöön ja vähentää oleellisesti virheellisiä tunnuksia.
Siirtymävaihe ennen 1.1.2007
Kustantaja voi alkaa käyttää uutta ISBN-tunnusta ennen 1.1.2007, mutta tällöin on merkittävä sekä uusi että vanha ISBN-tunnus allekkain julkaisun nimiösivun kääntöpuolelle. Lisäksi tunnuksen eteen merkitään lyhenne ISBN-13 ja ISBN-10. Näin varmistetaan julkaisujen löytyvyys myös siirtymävaiheessa. Viivakoodin yhteydessä oleva ISBN-tunnus jää siirtymävaiheessa 10-merkkiseksi.
ISBN-13: 978-951-98548-9-2
ISBN-10: 951-98548-9-4
Muutos 1.1.2007 jälkeen
Vuoden 2007 alusta alkaen kirjoihin merkitään vain 13-merkkisiä ISBN-tunnuksia. Tällöin viivakoodi ja EAN-tunnus kirjan takakannessa pysyvät muuttumattomina, mutta silmin luettava, viivakoodin yläpuolella oleva ISBN-tunnus pitää muuntaa 13-merkkiseksi tunnukseksi, jota edeltää kirjainlyhenne ISBN ja jossa numerosarjat on erotettu toisistaan väliviivoin.
Standardit ja ohjeistus Suomenkielistä standardia SFS-ISO 2108 Tieto ja dokumentointi. Kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälinen standarditunnus (ISBN) myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, puh. (09) 149 9331, sähköposti sales@sfs.fi.
Lisätietoja:
Suomen ISBN-keskuksen kotisivulta http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala
Mahdolliset lisäkysymykset: maarit.huttunen(at)helsinki.fi
Kansalliskirjasto kysyy tietosuojasta
Kansalliskirjasto on tietosuojavaltuutetun kehotuksesta selkeyttämässä henkilötietojen suojaa kirjastotietokannoissaan. Oikeusministeriön alaiselle tietosuojalautakunnalle lähetettävässä kirjeessä Kansalliskirjasto pyytää lautakunnalta lausuntoa siitä, onko tekijän elinvuosia koskevien tietojen käsittely tarpeen kirjastolle laissa määriteltyjen velvoitteiden täyttämiseksi.
Mikäli lautakunta päätyisi siihen, ettei näin ole, Kansalliskirjasto pyytää toissijaisesti, että lautakunta antaisi sille henkilötietolaissa määritellyn luvan tällaisten tietojen käsittelyyn. Lupa voidaan myöntää, jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi.
Kansalliskirjastossa oli aiemmin käytössä menettely, jossa teosten kuvailu perustui tekijän syntymävuoteen tai elinvuosiin. Tästä kuitenkin luovuttiin yksittäisen asiakkaan tehtyä vuonna 1999 menettelystä valituksen tietosuojavaltuutetulle.
Oikeudellinen tilanne on tämän jälkeen muuttunut mm. EU:n henkilötietodirektiivin myötä, joten Kansalliskirjasto pyysi keväällä 2005 tietosuojavaltuutetulta uutta kannanottoa asiassa. Kesäkuussa 2006 antamassaan vastauksessa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio katsoi, ettei hänellä ole syytä muuttaa aiemmin antamaansa ohjausta asiassa. Kysymys on kaikkiaan kuitenkin sekä tulkinnanvarainen että periaatteellisesti tärkeä. Tämän vuoksi valtuutettu neuvoi Kansalliskirjastoa kääntymään asiassa vielä tietosuojalautakunnan puoleen.
Lautakunnan ratkaisu asiaan saataneen loppuvuodesta.
Lisätietoja:
Pekka Heikkinen
Kansalliskirjasto
pekka.heikkinen(at)helsinki.fi
Puh: 191 44334
Merkittävä panostus suomalaisen semanttisen webin kehittämiseen
Kansallinen tutkimushanke Suomalaiset semanttisen webin ontologiat (FinnONTO) 2003-2007 on saanut noin 1,1 miljoonan euron rahoituksen Tekesin FENIX-ohjelmalta ja poikkeuksellisen laajalta, 36 yrityksen ja julkisen organisaation tutkimuskonsortiolta. Rahoitus kattaa hankkeen viimeisen jakson 1.10.2006-31.12.2007.
FinnONTO:ssa kehitetään suomalaisen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuria ja pilotoidaan käytännön sovelluksia. FinnONTO:ssa kehitettävä teknologia luo perustan, eräänlaisen sisältöinfrastruktuurin, suomen kieleen perustuvalle semanttiselle webille. Tuloksena valmistuvat semanttiset portaalit demonstroivat teknologian käytännön mahdollisuuksia eCulture-, eHealth-, eLearning -alueilla sekä infrastruktuuripalveluissa.
Semanttisen webin infrastruktuurin keskeiset elementit ovat kansalliset ontologiat, näitä hyödyntävät metadata-standardit sekä työkalut ja ontologiapalvelimet, joiden kautta ontologioita voidaan käyttää verkossa. FinnONTO:ssa on valmistumassa muun muassa yli 20 000 käsitteen Yleinen suomalainen ontologia YSO Kansalliskirjaston Yleisen suomalaisen asiasanaston YSA pohjalta sekä lukuisia muita YSO:aan eri tavoin liittyviä alakohtaisia ontologioita. Ontologiat julkaistaan ja niitä voidaan käyttää verkon kautta ONKI-ontologiapalvelinten avulla.
Kulttuurialalla keskeinen pilotti on "KultuuriSampo - suomalainen kulttuuri semanttisessa webissä", joka linkittää älykkäästi toisiinsa kaikenlaista suomalaista kulttuurisisältöä ja visualisoi tuloksia.
eHealth-alueella kehitetään prototyyppi kansallisesta terveyden edistämisen semanttisesta portaalista Tervesuomi.fi osana Kansanterveyslaitoksen koordinoimaa laajaa kansallista hanketta.
eLearning-alueella ollaan kehittämässä kansallista Opintie-pilottia oppisisältöjen semanttisesta julkaisukanavasta. Järjestelmä rakentuu FinnONTO:ssa kehitetyn, video- ja ääniteoppimateriaaleja sisältävän Orava-portaalin ja KulttuuriSammon luomalle pohjalle.
Hanke toteutetaan pääosin Otaniemessä Teknillisen korkeakoulun viestintätekniikan laboratorion ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen Semanttisen laskennan tutkimusryhmässä professori Eero Hyvösen johdolla.
Mukana tutkimuskonsortiossa ovat myös Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos, TKK:n geoinformatiikan ja kartografian laboratorio ja Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitos. FinnONTO-hankkeen tulokset tullaan julkaisemaan pääosin vapaana lähdekoodina.
Lisätietoja:
Tietolinja 02/2006