Tietolinja

Tietolinja
02/2004

Triangeli - peli kovenee

Ari Rouvari
Helsingin yliopiston kirjasto

URN:NBN:fi-fe20043314


Pääkirjoitus
Artikkelit
Uutisia,
ajankohtaista


Mikä triangeli?

Triangeli on Kansalliskirjaston digitaalisten kirjastopalveluiden alusta tai pikemminkin niiden toteuttamisympäristö. Aivan liian usein Triangelin esittely painottuu teknisiin ratkaisuihin (niin tässäkin), tosin suunniteltujen palveluiden toteutuminen on paljolti kiinni myös teknologiasta ja sen toimivuudesta.

Triangeli koostuu kolmesta sovellusohjelmasta: Nelli-tiedonhakuportaalista (Metalib/SFX), Linnea-kirjastojärjestelmästä (Voyager) ja Doria-dokumenttiarkistosta (Encompass). Dokumenttiarkisto taipuu erittäin hyvin eri metatietoformaattien alustaksi, mikä tekee siitä välttämättömän tulevaisuuden kirjastopalveluissa. Kokonaisuus pysyy koossa standardirajapintojen avulla (OpenURL ja Z39.50 sekä sen kehitysversiot SRW/SRU).

Vapaakappalelakiuudistuksen myötä tehtävä Kansallinen digitaalinen musiikkikokoelma on yksi esimerkki triangelipalveluista (kuva 1). Dokumenttien kuvailutiedot ovat kirjastojärjestelmässä. Tekninen metatieto, kuten digitointitapa ja
-taso tallennetaan dokumenttiarkistoon. Myös digitaaliset dokumentit ovat siellä. Asiakkaat voivat hakea dokumentteja portaalin tai kirjastojärjestelmän kautta. Dokumenttiarkistolla voi olla myös oma käyttöliittymä, jolla voi tehdä hakuja erikoiskokoelmiin kuten kuvapankkeihin. SFX tekee OpenURL-linkit dokumenttitietueisiin. Lisäksi SFX-palvelimella rajoitetaan aineiston käyttö vapaakappalelain mukaisesti. Käytönrajoitus voidaan tehdä myös dokumettiarkistossa loogisilla kokoelmilla.

Kuva 1. Yksi skeenario triangelin toiminnasta

Erilliset järjestelmät tarjoavat laajat mahdollisuudet kehittää kansallisia kirjastopalveluita. Digitaalisten kirjastopalvelujen suunnittelussa keskitytään kokonaisuuteen, ei yksittäisten järjestelmien toiminnan parantamiseen. Moduulirakenne ja standardirajapintojen käyttö mahdollistaa järjestelmien joustavan päivittämisen ja uusien osien lisäämisen ilman, että koko Triangelia tarvitsee vaihtaa.

Laajemmin Triangeli on osa kansalliskirjaston elektronisten palveluiden arvoketjua. Siinä on neljä kokonaisuutta: elektronisen aineiston hankinta (FinELib), kulttuuriperinnön digitointi (Mikkeli), tiedonhaku (Triangeli) ja digitaalisten dokumenttien arkistointi.

Digitaalisten kirjastopalveluiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että ne tukevat hyvin opiskelua, opetusta ja tutkimusta, ja että niitä on helppo käyttää ja ne istuvat hyvin yliopistojen palveluympäristöihin. Seuraavaksi käsittelen tämän hetken suurimpia triangelihaasteita, jotka tulisi tavalla tai toisella ratkaista.

 

Kertakirjautuminen

Personoituja palveluja varten asiakkaan pitää kirjautua Nelli-portaaliin ja Linnea-kirjastojärjestelmään. Yliopistojen tulee mahdollistaa kertakirjautuminen kaikkiin kotiorganisaation tarjoamiin palveluihin. Kertaalleen tunnistetun asiakkaan ei tarvitse kirjautua uudelleen siirtyessään palvelusta toiseen, sillä kehittyneillä kirjatumisteknologioilla voidaan välittää tiedot autentikoidusta henkilöstä.

Yliopistojen ja korkeakoulujen IT-johtajat ovat suosittaneet Shibboleth-autentikointijärjestelmän käyttöä. Shibboleth on turvallinen ja se mahdollistaa kertakirjautumisen. Shibbolethin käyttö edellyttää, että kotiorganisaation käyttäjähallinto on hoidettu ryhdikkäästi ja käyttöoikeusrekisterit ovat kunnossa. Shibboleth on suunniteltu erityisesti organisaatioiden rajat ylittävän käyttäjähallinnan tarpeisiin. (Shibbolethista tarkemmin Tietolinjassa 1/2004)

Nelli-portaali on jo shibboleth-yhteensopiva, mutta Linnea-tietokantoja ei ole vielä shibboloitu, joten kaikki kirjastopalvelut eivät vielä ole kertakirjatumisen piirissä.

 

Käytettävyys

Nelli-tiedonhakuportaali on toteutettu kahdella erillisellä ExLibriksen sovelluksella: MetaLib-portaaliohjelmistolla ja SFX-linkityspalveluilla. Linkityspalvelut toimivat hyvin, mutta kauan odotettu MetaLib-versio kolme takkuilee pahasti. Portaalia ei ole voitu avata aikataulussa, sillä sen toiminnallisuus on ollut vajavaista. Se on toiminut kohtuullisesti oikeastaan vain Internet Explorer -selaimella. ExLibris on tosin jo tätä kirjoitettaessa lisännyt tuen muun muassa Netscape-, Mozilla- ja Safari-selaimille.

Käyttöliittymän toiminnallisuudesta on kuitenkin suuri osa toteutettu JavaScriptillä, mikä on jossain määrin edelleen käytettävyysongelma. Ainakin Helsingin yliopiston kirjastot ovat muokkaamassa JavaScriptitöntä käyttöliittymää. Hieno asia, mutta oikeastaan se olisi Exlibrisin tehtävä. Siitähän me olemme maksaneet.

 

Hakupulmat

Kolmen järjestelmän yhteensovittaminen on nostanut esiin muutamia hakupulmia. Nelli-portaalin kautta tehdyt Voyager-haut toteutetaan Z39.50 hakuprotokollan avulla. Aluksi ongelmaksi osoittautui Voyagerin Z39.50-toteutus, jonka pelättiin lisäävän kirjastojärjestelmän kuormaa liikaa kehnon toteutuksensa vuoksi. Ongelma ratkaistiin ottamalla käyttöön Z39.50-proxy, joka leikkaa pois sellaiset haut, joissa käytetään attribuutteja, joita Voyagerin Z39.50 toteutus ei tunne. Se myös nopeuttaa hakuja. Tämä toimikin kunnes huomattiin, että Voyagerin USEMARCON-toteutus on vaillinainen. Se konvertoi hakutulokset MARC21-FIN:stä MARC21:ksi, jotta ne voitaisiin näyttää Nelli-portaalissa. Ongelmien takia haut keskeytyvät, jos esimerkiksi 505 kenttä on liian pitkä Voyagerissa käytössä olevalle USEMARCON-konventterille. Ere Maijala (yksi portaalipojista) ratkaisi pulman tekemällä Z39.50-proxyyn paremman USEMARCON-konvertointiohjelman.

Toinen hakupulma on se, ettei Nellillä, Linnealla tai millään muullakaan voida toistaiseksi hakea mitään dokumenttiarkistosta. Ongelma ratkeaa, kun dokumenttiarkistossa otetaan järjestelmäntoimittajan lupaamat SRW/SRU palvelut käyttöön. Nelli-portaaliin kyseiset hakuparserit on jo tehty, joten toivoa on.

 

Linkityspulmat

Tiedonhakuportaalien modernein ja persoonallisin piirre on OpenURL-linkityspalvelu. Tiedonhakuportaalit eivät toimi ilman OpenURL-sovelluksia. Myös triangelisovellusten yhteistoiminta perustuu pitkälti OpenURL-linkitykseen.

OpenURL:lla tehdään linkki elektronisesta dokumentista sen toiseen olomuotoon, esimerkiksi viitteestä alkuperäiseen artikkeliin. OpenURL mahdollistaa haun toistamisen ilman uutta hakulausetta.

Teknisesti OpenURL on yksinkertainen. OpenURL-sovellus noukkii viitetietueesta dokumentin yksilöivät tiedot (ISBN, ISSN, tekijä, nimeke, vuosi jne), joista se muodostaa URL-osoitteen, jolla dokumentti löytyy. Nelli-portaalin OpenURL-linkitys toimii melko hyvin, mutta dokumenttiarkistoon sitä ei vielä ole implementoitu. Linnea-kirjastojärjestelmässä se toimii niin heikosti, että sitä ei vielä voi ottaa käyttöön.

Testeissä on huomattu, että Voyager onnistuu luomaan toimivan openURLin ainoastaan silloin, kun siinä on yksi attribuutti, esimerkiksi nimeke tai tekijä, mutta ei molempia. Tällöinkin se toimii vain siten, että istunnon ensimmäinen OpenURL-luonti toimii, mutta jos asiakas tekee uuden haun luodaan openURL istunnon ensimmäisen haun viitetiedoista. Korjaukset on luvattu Voyager versioon 5.

 

Yhteensopivuus ja käytönopetus

Kirjastosovellukset on integroitava kotiorganisaation verkkopalveluihin - yliopistoportaaleihin ja e-oppimisalustoihin. Siirtymisen palvelusta toiseen pitää olla sujuvaa, lähes näkymätöntä: asiakkaan ei tarvitse tietää kuka palvelun tarjoaa, vaan hänen on saatava tarvitsemansa dokumentit helposti ja nopeasti ajasta ja paikasta riippumatta. Kirjastopalvelut ovat oleellinen osa oppimista, mutta ne tulee tarjota asiakaslähtöisesti personoitavina, jolloin portaalit voidaan tarvittaessa häivyttää näkymättömiin.

Yliopistoportaaleissa tulisi kertakirjautumisen kautta olla saavutettavissa verkko-oppimisympäristöt, tiedonhakupalvelut, oppimateriaalipalvelut, opetusteknologiapalvelut ja muut opiskelussa tarvittavat tiedot.

Kirjastopalveluiden käytettävyyttä voidaan parantaa lisäämällä käytönopetusta. Informaatiolukutaito on perustellusti välttämätön osa opiskelua. Työelämässä hyvät tiedonhallintataidot säästävät yritysten ja yhteisöjen resursseja. Tavoitteena on lisätä informaatiolukutaidonopetus osaksi tutkintovaatimuksia. Joissakin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa siinä on onnistuttu.

Triangelin tärkeimmät ominaisuudet ovat laadukkaiden sisältöjen ja palvelujen tarjoaminen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkko-opetuspalvelut sekä kirjastojen tiedonhakupalvelut muodostavat yhdessä toimivan elektronisia palveluja hyödyntävän oppimisympäristön.

 

Triangeli on kuin Antoni Gaudin La Sagrada Familia: tavoitteet on asetettu erittäin korkealle, lähes saavuttamattomiin, mutta se on toisaalta keskeneräisenäkin kaunis. Seuraavassa Tietolinjassa selviää koveneeko peli edelleen.

 


Tietolinja 02/2004

Ari Rouvari, pääsuunnittelija
Helsingin yliopiston kirjasto, Kansallisen elektronisen kirjaston palvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Email: ari.rouvari(at)helsinki.fi