Tietolinja
02/2004

MARC21-Fin vai MARC21

Nanna Hakala
Helsingin yliopiston kirjasto

URN:NBN:fi-fe20042325

Suomen kirjastoluetteloinnissa on tällä hetkellä käytössä kolme erilaista MARC-formaattia. Vielä muutama vuosi sitten käytännössä lähes kaikki suomalaiset kirjastot käyttivät luettelointiin FINMARC-formaattia. Nykyisin

• valtaosalla yleisistä kirjastoista on käytössään FINMARC-formaatin versio vuodelta 1998, ns. FINMARC(98),
• Voyager-kirjastoilla (AMKIT- ja Linnea2-kirjastot) on käytössä MARC21-Fin, jota ei oikeastaan voida pitää edes virallisena MARC-formaattina, vaan Voyagerin suomalaisena, sisäisenä tallennusmuotona ja
• pääkaupunkiseudun Millennium-kirjastojen sekä muutamien muiden yleisten kirjastojen formaattina on kansainvälinen MARC21.

Voidaan sanoa, että suomalaiset Voyager-kirjastot ovat tällä hetkellä formaatin suhteen välitilassa. On siirrytty pois kansallisesta formaatista (FINMARC) kohti kansainvälistä MARC21-formaattia, mutta kuitenkin säilytetty kansallisia piirteitä (MARC21-Fin). Tämä ei ole hyvä tilanne.

Linnea2-projektin alkuvaiheissa vallitsi pitkään se käsitys, että voisimme edelleen käyttää FINMARC-formaattia myöskin Voyager-järjestelmässä. Kun väärinkäsitys oikeni, oli vain muutama kuukausi aikaa päättää mitä tehdään. Linnea2-kirjastojen kesken päätettiin luoda MARC21-Fin, josta voitiin tehdä häviötön konversio takaisin FINMARCiin. Perustelu oli osittain myös poliittinen, sillä kansallisen formaatin säilyttäminen merkitsi amerikkalaisten järjestelmien ylivallan vastustamista, jollaista henkeä oli liikkeellä myös muualla Euroopassa. Nyt kuitenkin esimerkiksi britit ja ruotsalaiset ovat siirtyneet MARC21-formaattiin, baltit ja osin myös venäläiset käyttävät sitä (UNIMARCin lisäksi) ja esim. Saksassa amerikkalaiset luettelointisäännöt (AACR2) on käännetty saksaksi.

Suomessa on keittynyt formaattisoppa, jota ei luultavasti kovin kauan enää jakseta hämmentää. On alettava miettiä vaihtoehtoja asioiden yksinkertaistamiseksi, sillä hajanainen formaattikäytäntö maan sisällä ei ole kenenkään etu. Vaihtoehtoja on lähdetty miettimään Kansalliskirjastossa ja muissa Suomen Voyager-kirjastoissa.

Selvää on, että FINMARC-formaattiin Voyager-kirjastoilla ei ole enää paluuta, jo amerikkalaisen järjestelmämme ja kansainvälisen formaattikehityksen vuoksi. FINMARCin ylläpito ja kehittäminen, eli uusien kenttien lisääminen, on lopetettu Kansalliskirjastossa jo vuonna 2000, kun siirryttiin käyttämään uutta järjestelmää ja uutta tallennusmuotoa. Myös FINMARC-formaatin tuki on vuonna 2000 tehdyn päätöksen mukaisesti päätetty lopettaa vuoden 2005 loppuun mennessä. Tukemisella tarkoitetaan sitä, että Kansalliskirjasto on sitoutunut tuottamaan tietueita FINMARC(98)-muodossa, ylläpitämään FINMARC(98)-konversion vaatimia konversiotauluja ja tarjoamaan FINMARC(98)-koulutusta vuoden 2005 loppuun asti. 2006 alusta Kansalliskirjaston tarjoama tuki loppuu, joka tarkoittaa sitä, että ainakin koulutusvastuu siirtyy muualle – FINMARC(98)-muotoisia tietueita voidaan tuottaa ja FINMARC(98)-konversion vaatimia konversiotauluja ylläpitää tuon ajankohdan jälkeenkin niin pitkään kuin Kansalliskirjaston tallennusmuotona on MARC21-Fin.

Kun jatketaan vaihtoehtojen miettimistä moninaisuuden vähentämiseksi, MARC21-Fin ei ole sellainen. On enemmän kuin epätodennäköistä, että muut kuin Suomen Voyager-kirjastot koskaan ottaisivat sitä käyttöön. Kotimaiset järjestelmätoimittajat eivät ole olleet halukkaita muuntamaan järjestelmiään tukemaan tätä epävirallista tallennusmuotoa. Jos formaattia lähdettäisiin Voyager-kirjastoissa vaihtamaan, MARC21 olisi ainoa todellinen vaihtoehto. Tässäkin olisi tietysti valo- ja varjopuolensa.

Formaatin vaihtaminen MARC21:een teettäisi kirjastoilla paljon töitä ja vaikuttaisi lähes kaikkeen. Luettelointi ja sen käytännöt menisivät uusiksi formaatin käytön periaatteiden määrittelyä myöden. Vaadittaisiin kattavaa uudelleenkoulutusta, erityisesti luetteloijille, muulle kirjastohenkilökunnalle, asiakkaille ja tiedonhakijoille. Myös kotimaiset ja ulkomaiset yhteistyökumppanit tulisi informoida hyvin formaatin vaihtamisen vaikutuksista. Formaatin vaihtamisella olisi tietenkin suuri vaikutus siihen, millaisia konversioita jatkossa tarvittaisiin ja voitaisiin tehdä. Voyager-järjestelmän määritykset, kuten indeksointi ja hakukäyttöliittymä tulisi monilta osin suunnitella uudelleen. Myös Voyager-tietokantojen tilastointi muuttuisi jonkin verran, tai mahdollisesti paljonkin.

Seuraavassa luetellaan joitakin mahdollisen formaatin vaihtamisen mukanaan tuomia etuja ja haittoja, jotka eivät oikeastaan ole missään järjestyksessä. Monet näistä seikoista voi nähdä sekä negatiivisina että positiivisina, näkökulmasta riippuen.

Mahdollisia hyötyjä:

• Musiikkiaineiston yhtenäistettyjen nimekkeiden haku helpottuisi – toisaalta luetteloijien pitäisi omaksua täysin uusi ajattelutapa, eli tarvittaisiin paljon koulutusta.
• Sekä bibliografisten että auktoriteettitietueiden kopioluettelointi yksinkertaistuisi, kun ei enää tarvittaisi erillisiä konversioita MARC21-tietokannoista.
• Ylläpidettävien konversioiden määrä vähenisi.
• 248 on ollut ongelmallinen Voyagerissa, esim. koska osien tiedot eivät näy nimekelistauksessa. Formaattimuutoksessa voisimme ratkaista kaksitasoisen kuvailun MARC21:n mukaan.
• MARC21:n kehittämisorganisaatio on vahva ja dynaaminen.
• Maailmassa on paljon MARC21-käyttäjiä, jotka koko ajan tekevät kehitystyötä sen parissa, esim. konversioita muihin kuin MARC-metadataformaatteihin. Saman formaatin käyttäjinä pääsisimme entistä paremmin hyödyntämään muualla valmiiksi tehtyä työtä. Ylipäätään kansainvälinen yhtenäisyys olisi suuri etu.
• Olemassa oleva MARCXML sopisi meille sellaisenaan bibliografisen datan XML-vaihtomuodoksi.

Mahdollisia haittoja:

• Siirtymävaihe olisi työläs, mm. konversioiden ja isojen uudelleenkoulutusten vuoksi.
• Konversio olisi melko haasteellinen; esim. mihin laitettaisiin ne kiinteämittaiset koodit tai kentät ja osakentät joita nykyisin käytämme, mutta joita ei ole MARC21:ssa? Kaikissa formaatista toiseen konversioissa häviää yleensä jotakin dataa.
• Musiikin nimekeauktoriteettien rakenteen muutos vaatisi paljon manuaalista työtä. Niistä suurin osa muuttuisi tekijä-nimeke -auktoriteeteiksi eikä täysin yksiselitteistä konversiota voitaisi tehdä automaattisesti. Käsityötä jouduttaisiin tekemään ehkä puolessa tietueista, mikä esim. VIOLAssa tarkoittaisi noin 9 000 tietuetta.
• Häviötöntä konversiota FINMARCiin ei voitaisi enää tehdä, koska osa FINMARC(98)-formaatin mukaisesta datasta katoaisi kokonaan ja osa upotettaisiin muun dataan joukkoon siten, ettei sitä pystyttäisi ainakaan kokonaan palauttamaan. Esimerkiksi lajitteluosakentät jäisivät puuttumaan, eikä kaksitasoista kuvailua saataisi enää takaisin, kun 248 upotettaisiin kenttään 245 ja kaikki koko teosta koskevat kentät (mm. 021, 260, 300, 500 jne.) korvattaisiin/täydennettäisiin osaa koskevilla vastineillaan ja kaksitasoisuutta ilmaisevat indikaattorit hävitettäisiin. Lisäksi musiikkiaineiston yhtenäistetyn nimekkeen (130, 240, 630, 730) kenttien osakenttäjako muuttuisi siten, ettei sitä pystyttäisi palauttamaan.
• Välimerkit tallennettaisiin jatkossa dataan.
• Emme voisi enää käyttää kansallisia kenttiä ja voisi olla vaikeaa vaikuttaa formaatin kehitykseen.

Jos Suomen Voyager-kirjastot siirtyisivät MARC21-formaattiin, siihen pitäisi siirtyä puhtaasti. Ei kannattaisi tehdä kansallisia muutoksia tai lisäyksiä, koska niistä koituisi hankaluuksia kansainvälisessä yhteistyössä. Lisäksi kaikkien suomalaisten Voyager-tietokantojen tulisi siirtyä uuteen formaattiin mahdollisimman pienellä aikavälillä, eikä kukaan voisi jäädä pois joukosta. On ajateltu, että Voyager-kirjastot voisivat suoriutua konversioista omalla työpanoksella, Kansalliskirjaston avustuksella.

Mahdollisesta formaatin vaihtamisesta on avattu keskustelu Voyager-kirjastojen kesken toukokuussa 2004. Koska Kansalliskirjasto on sitoutunut toimittamaan FINMARC(98)-muotoisia tietueita vuoden 2005 loppuun saakka, vaihtoa ei voitaisi tehdä ennen sitä, sillä kuten sanottu, MARC21-formaattiin siirtymisen jälkeen puhtaita FINMARC(98)-tietueita ei voitaisi enää tuottaa. Alustavasti on suunniteltu, että asiasta päätettäisiin syksyllä 2005 Linnea2- ja AMKIT-konsortioiden yleiskokouksissa äänestämällä. Ennen sitä Kansalliskirjasto toimittaa Voyager-kirjastoille materiaalia keskustelun pohjaksi ja aiheesta on tarkoitus järjestää myös kirjastojen keskustelutilaisuus.

Keskustelu myös kansallisesta formaatista olisi niin ikään hyvä avata lähitulevaisuudessa, ja ainakin viimeistään sitten, kun Voyager-kirjastot ovat tehneet päätöksensä. Mikäli MARC21-Fin vaihtuisi MARC21-formaattiin, Suomeen jäisi silti jäljelle kaksi eri formaattia: se ja FINMARC. Koska kansalliskirjaston tuki FINMARC-formaatille päättyy vuoden 2005 lopussa, sitä käyttävien kirjastojen ja kirjastojärjestelmätoimittajien olisi myös hyvä alkaa miettiä vaihtoehtojaan.

Nanna Hakala, sovellussuunnittelija
Helsingin yliopiston kirjasto / Tietokantapalvelut
PL 26, 00014 Helsingin yliopisto
Email: nanna.hakala(at)helsinki.fi