Kansallinen elektroninen kirjasto - FinElib

Kristiina Hormia-Poutanen

Kansallinen elektroninen kirjasto on opetusministeriön käynnistämä ohjelma, jonka tavoitteena on tutkimus- ja koulutusedellytysten parantaminen Suomessa. Tutkimus- ja koulutusedellytyksiä parannetaan lisäämällä elektronisessa muodossa olevan aineiston määrää, tehostamalla verkkoaineiston löytyvyyttä ja luomalla yhtenäinen käyttöliittymä tarjolla oleviin aineistoihin ja palveluihin.

Taustaa

Kansallinen elektroninen kirjasto -hankkeen kannalta keskeisiä tapahtumia ovat opetusministeriön asettaman työryhmän muistion luovutus opetusministerille 12.5.1997, hankkeen ohjausryhmän nimeäminen ja sen tehtävien määrittely 7.11.1997 ( http://www.lib.helsinki.fi/finelib/organ.html) sekä suunnittelijan palkkaaminen Kansalliskirjastoon 17.11.1997 alkaen. Projektin rahoitus tulee tutkimuksen lisärahoitusohjelmasta, jonka tavoitteena on tutkimusedellytysten parantaminen Suomessa.

Opetusministeriön asettama ohjausryhmä on vastuussa ohjelman periaatteellisista linjauksista. Kansalliskirjasto vastaa ohjelmaan liittyvien toimenpiteiden valmistelusta ja toimeenpanosta.

Elektronisen kirjaston kehittämishankkeita on vireillä muissa maissa esim. Tanskassa
( http://www.kum.dk/publ/def/hovedrapport/) ja Englannissa ( http://www.ukoln.ac.uk/services/elib/). Ajatustenvaihto Tanskan ja Englannin projektien edustajien kanssa on käynnistynyt.

Toiminta vuonna 1998

Ohjelman budjetti vuosille 1997 ja 1998 on yhteensä 9 miljoonaa markkaa. Vuotta 1999 koskeva budjettiesitys opetusministeriölle on valmisteltu 20 miljoonan markan mukaan.

Ohjelman toimintasuunnitelma ( http://www.lib.helsinki.fi/finelib/Tosu98.html) vuodelle 1998 sisältää seuraavat pääkohdat:

1. Rakenne-elementtien määrittely eli mistä osista elektroninen kirjasto koostuu
2. Elektronisen aineiston hankinnan suunnittelu ja periaatteellisten linjausten teko
3. Aineiston löytyvyyden parantaminen
4. Elektronisen kirjaston käyttöliittymän suunnittelu ( Kuva 1.)
5. Ohjeistuspalvelun toteutus
6. Tiedottaminen
7. Yhteistyö
8. Arviointi ja seuranta

   Keskeistä projektin alkuvaiheessa on periaatteellisten linjausten teko. On määriteltävä minkälaisista palveluista ja aineistoista elektroninen kirjasto koostuu. Samoin on tehtävä linjaukset elektronisen kirjaston tietoaineistoista. Mitä monitieteellisiä ja/tai tieteenalakohtaisia aineistoja hankitaan? Mikä on kansainvälisen ja kansallisen aineiston välinen suhde? On syytä myös määritellä millä ehdoilla aineistoja hankitaan.

   Periaatteellisia linjauksia valmistelee ohjausryhmän jäsenistä koottu työryhmä. Valmistelussa toimitaan yhteistyössä kansalliskirjaston kanssa. Tieteenaloittaisen aineiston hankinnassa pyydetään valinta- ja priorisointiapua alojen asiantuntijoilta. Molempien työryhmien työ on käynnistynyt. Lisätietoja löytyy kotisivulta.

   Hankkeen puitteissa rahoitetaan verkkoaineiston löytyvyyteen liittyvää kehittämistyötä. Elektronisen aineiston välitykseen, käyttöön ja säilytykseen liittyy kuitenkin runsaasti avoinna olevia kysymyksiä, joita selvitetään monissa projekteissa. Keskeistä hankkeen kannalta on yhteistyö niiden projektien kanssa, jotka työskentelevät kansallisen elektronisen kirjaston kannalta ajankohtaisten kysymysten parissa. Eri projekteissa kehitettyjä välineitä ja tietämystä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan elektronisen kirjaston toteutuksessa laajan käyttäjäkunnan eduksi.

   Projektin kannalta kiinnostavia muita hankkeita ovat:

   AIHE	PROJEKTI
   Aihehakemistot	Virtuaalikirjastoprojekti  SOSIG  ROADS
   Elektroninen julkaiseminen	ELEKTRA  RAJU
   Elektronisen aineiston arkistointi	EVA  NEDLIB
   Käyttäjien tunnistus	Henkilön sähköinen identiteetti ja henkilökortti
   Metadata	Nordic Metadata
   Tekijänoikeudet	ELEKTRA  TECUP   Uusi kirjatalous
   Elektroniset kirjastot	Electronic Libraries programme eLib   Danmarks elektroniske forskningsbibliotek - hovedrapport

   Lisenssisopimukset

   Elektronisen aineiston hankinnassa solmittiin ensimmäinen kansallinen käyttösopimus 14.7.1997. Tällöin Academic Press ja Helsingin yliopiston kirjasto allekirjoittivat sopimuksen, jonka suomalaisena osapuolena on laaja yhteenliittymä: kaikki yliopistot ja korkeakoulut, seitsemän ammattikorkeakoulua sekä VTT:n tietopalvelu. Vuonna 1998 sopimukseen liittyy vielä suuri joukko ammattikorkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Tällä hetkellä tiedot 18 uudesta organisaatiosta on toimitettu Academic Pressin edustajille.

   Academic Press tarjoaa sopimuskirjastojen ja niiden kehysorganisaatioiden henkilökunnalle, opiskelijoille ja tutkijoille pääsyn julkaisemansa 176 elektronisen lehden vuosien (1996), 1997 ja 1998 artikkeleihin. Academic Pressin sopimusmalli takaa tiedeyhteisöille laajat aineiston hyödyntämismahdollisuudet. Tutkijat voivat lähettää artikkelita kollegoilleeen ”tieteellisen kommunikoinnin” merkeissä, samoin aineistosta voidaan koota oppimateriaaleja. Kaukopalvelu on kiellettyä.

   Academic Pressin lisenssisopimus ja vastuu tiedotuksesta on siirtynyt Kansallinen elektroninen kirjasto -hankkeelle.

   Tietoa Academic Pressin IDEAL-palvelusta löytyy kotisivultamme: http://www.lib.helsinki.fi/finelib/lisens.html.

   Uusia lisenssisopimuksia valmistellaan. Mikäli asiat etenevät toivotulla tavalla uusia sopimuksia syntynee viimeistään syksyllä 1998.

   Kristiina Hormia-Poutanen, suunnittelija
   Kansallinen elektroninen kirjasto/Helsingin yliopiston kirjasto
   Email: Kristiina.Hormia@helsinki.fi

   Tietolinja 1/1998