Tietolinja
01/2003

Gabriel – uudistunut portti Euroopan kansalliskirjastoihin

Marit Olander
Helsingin yliopiston kirjasto

URN:NBN:fi-fe20031005

Kuusi vuotta sitten avattu Gabriel-palvelu on uudistettu rakenteeltaan ja ulkoasultaan käyttäjää paremmin palvelevaksi. Tämän monikielisen palvelun kautta voi helposti hakea tietoa Euroopan kansalliskirjastoista, niiden painetuista ja digitaalisista kokoelmista sekä saada yhteyden niiden tarjoamiin palveluihin. Tiedot on jaoteltu sekä maittain että aiheittain. Käyttö on runsasta, yli kaksi ja puoli miljoonaa käyntiä kuukaudessa. Tulevaisuudessa Gabrielia pyritään kehittämään yhä paremmin palvelevaksi Euroopan kansalliskirjastojen yhteiseksi kirjastoportaaliksi. TEL (The European Library) -hanke tuonee Gabrieliin uusia piirteitä.

Kirjoitus perustuu osittain Peter Dalen (British Library) artikkeliin: 
Gabriel - a history and a new beginning (2002).

Johdanto

Gabriel, Euroopan kansalliskirjastojen yhteinen www-sivusto, perustettiin vuonna 1997 ja siitä lähtien se on toiminut CENL:n (Conference of European National Librarians) virallisena verkkopalveluna. Gabriel on yhä edelleen ainoa yhteiseurooppalainen kirjastopalvelu Internetissä.

Nykyään Gabrielissa on edustettuina 41 kirjastoa 39 Euroopan maasta. Gabrielin kautta yhä kasvavalla maailmanlaajuisella Internetin käyttäjäjoukolla on pääsy erilaisiin Euroopan kansalliskirjastojen tarjoamiin tiedonlähteisiin ja lukuisiin verkkoluetteloihin ja -palveluihin. Gabrielin vuonna 1997 tapahtuneen virallisen julkistamisen jälkeen verkkotietotaito ja -palvelut ovat kehittyneet nopeasti ja niiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti. Lähes kaikilla Euroopan kansalliskirjastoilla on nykyään julkisia verkkopalveluja. Myös Gabrielin käyttö on lisääntynyt nopeasti, vuosina 2001-2002 oli Gabriel sivuilla keskimäärin 2,6 miljoonaa käyntiä kuukaudessa.

Nyt kun julkistamisesta on kulunut jo kuusi vuotta Gabriel on saanut uuden modernimman ulkoasun ja palvelun rakenne on muokattu käyttäjälle mahdollisimman helpoksi. Se tarjoaa englanniksi, saksaksi ja ranskaksi tietoa lähes kaikista eurooppalaisista kansalliskirjastoista ja niiden palveluista, sekä pääsyn niiden verkkoluetteloihin ja digitaalisiin kokoelmiin. Uutissivuilta voi seurata Euroopan kansalliskirjastojen tärkeimpiä tapahtumia (joskin uutispalvelun kattavuus ei ole ollut kovin hyvä). Erityisen houkutteleva osasto Gabrielissa on virtuaalinäyttely "Treasures from Europe's National Libraries", jossa esitellään valittuja aarteita eri kansalliskirjastojen kokoelmista. Jotkut näistä ovat peräisin jopa viidenneltä vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua ja niistä syntyy vaikuttava kuva eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä vuosisatojen aikana.

Gabrielin missio on tarjota tietoa Euroopan kansalliskirjastoista, niiden kokoelmista ja palveluista ja pääsy niihin verkon kautta sekä kehittää uusia palveluita, jotka perustuvat yhteiseen infrastruktuuriin.

Tämän mission toteuttamiseksi on määritelty seuraavat yleiset tavoitteet: 

• Opastus - Gabriel toimii kattavana ja ajantasaisena oppaana Euroopan kansalliskirjastojen toimintaan, kokoelmiin ja palveluihin; 
• Markkinointi - Gabriel pyrkii markkinoimaan Euroopan kansalliskirjastoja kaikin mahdollisin tavoin; 
• Yhteistyö - Gabriel tukee verkottumista rakentamalla yhteyksiä Euroopan kansalliskirjastojen välille 
• Esimerkki - Gabriel toimii esimerkkinä muille yhteisille kirjastoalan verkostoille sekä Euroopassa että muualla.

Gabrielin synty

Monet kansalliskirjastoista olivat ensimmäisiä World Wide Webin käyttäjiä, joten on varsin luonnollista, että myös idea yhteisten web-palvelujen luomisesta esitettiin melko varhain. Jo vuonna 1994 Euroopan kansalliskirjastojen johtajat kokouksessaan Oslossa päättivät, että jonkinlainen sähköinen ilmoitustaulu auttaisi huomattavasti pysymään ajan tasalla siinä, mitä eri kirjastoissa on tapahtumassa. Internet tarjosi erilaisia mahdollisuuksia tähän. Kun tätä alkuperäistä ajatusta kehiteltiin edelleen todettiin, että CENL:n jäsenten yhteinen www-sivusto ei palvelisi vain kirjastoja vaan tarjoaisi samalla nopeasti kasvavalle Internetin käyttäjäjoukolle verkko-oppaan ja yhteisen etusivun eri kansalliskirjastojen verkkopalveluihin.

Tämän ajatuksen toteuttamiseksi Suomen, Ranskan, Saksan, Alankomaiden, Britannian ja Puolan kansalliskirjastot tuottivat yhteisvoimin pilottiversion, jolle ne antoivat nimen Gabriel, Gateway to Europe's National Libraries. Gabrielin oli tarkoitus sekä sisältää tietoa laajasti koko Euroopan tasolla (yhteishankkeita, kansainvälisiä tapahtumia), kansallisella tasolla (kirjastojen ja niiden toiminnan ja kokoelmien esittelyjä), että tarjota kirjastojen yksittäisiä verkkopalveluita (esim. kokoelmaluetteloita, kansallisbibliografioita ja artikkelihakemistoja).

Gabrielin pilottiversio rakennettiin ja asennettiin British Libraryssä ja peilattiin eri puolille Eurooppaa neljälle palvelimelle, joista yksi oli HYK:ssa. Pilottiversio osoittautui heti onnistuneeksi ja CENL:n vuosikokouksessa 1996 kansalliskirjastojen johtajat päättivät julkistaa Gabrielin CENL:n virallisena www-palveluna 1.1.1997.

Palveluja

Palveluita ja yhteistyötä on kehitetty workshopeissa, joista ensimmäinen pidettiin Varsovassa syksyllä 1997. Tuloksena annettiin kansalliskirjastojen johtajille suosituksia, joissa korostettiin WWW:n tarjoamia mahdollisuuksia. 

Vuosien aikana Gabrielin palveluiksi ovat kiteytyneet: 

• yhtenäisessä muodossa olevat esittelytiedot kansalliskirjastoista kolmella kielellä 
• opastus kansalliskirjastojen palveluihin 
• kokoelmien aarteiden esittely 
• yhteinen hakukone kansalliskirjastojen www-palveluihin 
• ilmoitustaulu kansalliskirjastoja koskevia uutisia varten 
• kartoitus hankkeista, joissa kansalliskirjastot ovat mukana 

Gabriel tarjoaa myös "kodin" CENL:lle ja Bibliotheca Universalis -projektille. 

Vaikka kolmikielisyys (englanti, saksa ja ranska) ei ole täysin toteutunut ja uutistarjontakaan ei ole aina ollut riittävää, on Gabriel kuitenkin paras ja ajan tasaisin tietolähde Euroopan kansalliskirjastoista. Samoin Gabriel tukee mukana olevien kirjastojen ja niiden työntekijöiden välistä yhteistyötä.

Gabrielin toimijat

Palvelua hallinnoimaan perustettiin Gabrielin johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat viiden kansalliskirjaston johtajat, ja puheenjohtajana toimii Saksan kansalliskirjaston johtaja Elisabeth Niggemann. Palvelun päivittäisestä ylläpidosta vastaamaan muodostettiin pieni työryhmä, toimituskunta. Alankomaiden kansalliskirjasto, Koninklijke Bibliotheek, tarjoutui vastaamaan keskitetystä toimitustyöstä. Gabrielin pääsivusto sijaitsee Koninklijke Bibliotheekin palvelimella, ja sen lisäksi se peilataan the British Libraryn, Die Deutsche Bibliothekin, Helsingin yliopiston kirjaston ja Narodna in Universzitetna Knjiznica v Ljubljanin (Slovenia) palvelimille.

Vaikkakin varsinaisessa toimituskunnassa (the Gabriel Team) on vain muutaman maan (Alankomaiden, Englannin, Ranskan, Saksan, Slovenian ja Suomen ) edustajat, Gabriel on silti kaikkien CENL:n jäsenkirjastojen yhteinen hanke. Tämä onkin yksi Gabrielin uraauurtavimmista piirteistä: sitä kehittää ja ylläpitää yhteisvoimin suuri joukko kollegoja yli kansallisuusrajojen. Gabrielia voidaan siis syystä pitää aitona yhteiseurooppalaisena kirjastopalveluna. Jokainen jäsenkirjasto on nimennyt henkilön (the local Gabriel Contact) jonka tehtävänä on toimittaa tiedot verkkoon sekä toimia johtoryhmän ja toimituskunnan paikallisena yhdyshenkilönä. Gabrielin palveluiden onnistuminen riippuu hyvin pitkälle näiden yhdyshenkilöiden tekemistä säännöllisistä päivityksistä. He vastaavat mm. siitä että tiedot heidän kirjastoistaan ovat oikein ja ajan tasalla. Useimmat heistä vastaavat muutenkin omien kirjastojensa verkkopalveluista. Gabrielin osapäiväisenä toimittajana ja teknisen puolen vastuuhenkilönä toimii Olaf Jansen Alankomaiden kansalliskirjastosta. HYK:n Gabriel-yhteyshenkilö on Marit Olander.

Muutoksen aika

Jo pari vuotta palvelun avaamisen jälkeen palvelu alkoi toimituskunnan mielestä näyttää vanhanaikaiselta, sillä rakenne ja ulkoasu olivat säilyneet samanlaisena. Lisäksi tietojen muokkaus ja päivitys oli kömpelöä verrattuna uusien Web-tekniikoiden tarjoamiin menetelmiin. Oli aika aloittaa perusteellinen uudistustyö. Vuoden 2001 alkupuolella rakennettiin pilottiversio uudistetuksi Gabrieliksi. 

Uudistamiseen liittyen järjestettiin workshop Ljubljanassa Sloveniassa kesäkuussa 2001. Kaikki Gabriel-yhdyshenkilöt oli kutsuttu, ja suurin osa heistä (40 henkeä 27 maasta) osallistui kokoukseen. Pilottiversiota esiteltiin, ja demon pohjalta saatiin kokousvierailta paljon hyviä kommentteja ja korjausehdotuksia. 

Workshopissa laadittiin myös suosituksia, jotka eivät koskettaneet pelkästään Gabrielia, vaan laajemmin Euroopan kirjastoportaaleja: 

1. Käyttäjien tavoittaminen 

• Osallistujat uskovat vakaasti että kansalliskirjastojen tärkein anti eurooppalaiselle yhteisölle on ammattitaitoisesti suunniteltu yhteinen portaali kaikkiin niiden kokoelmiin. 
• Kuitenkin, jotta erityisryhmien ja yksittäisten käyttäjien tarpeet tulisivat otetuksi huomioon, tämän portaalin tulisi tarjota myös erilaisia lähestymistapoja: käyttäjän tiedontarve saattaa olla yhtä hyvin kansainvälinen, kansallinen, alueellinen tai henkilökohtainen. 
• Nyt kun kansalliskirjastojen verkkopalvelut alkavat olla todella ammattitaitoisesti toteutettuja, on tärkeää että kirjastoissa kiinnitetään enemmän huomiota eri käyttäjäryhmiin ja niiden tarpeisiin. 
• Sekä kirjastot että niiden käyttäjät hyötyisivät nykyistä ammattitaitoisemmasta markkinoinnista: monet käyttäjät eivät lainkaan tiedä kaikista niistä palveluista joita kansalliskirjastot nykyään tarjoavat. 

2. Sisällön tarjonta 

• Yksi tärkeimmistä syistä, miksi internetin käyttäjä käyttää kansalliskirjaston eikä muita verkkopalveluja, on tietojen luotettavuus. Kansalliskirjastoilla on aivan erityinen velvollisuus taata tiedon korkealaatuisuus. 
• Koska monet kansalliskirjastojen aineistoista ovat ainutlaatuisia, kirjastojen tulisi investoida lisäarvon luomiseen digitoiduille dokumenteilleen: monissa tapauksissa kansalliskirjastot ovat käyttäjälle ainoa mahdollinen tiedonlähde. 
• Metadatan integroiminen ja jakaminen on oikea lähestymistapa tarjottaessa samoja aineistoja eri yhteyksissä. Tästä syystä kansalliskirjastojen pitäisi olla valmiita jakamaan metadatansa. 

3. Soveliaan teknisen ympäristön luominen 

• CENL:n yhteisten tietopalvelujen pitäisi kaikkien tukea kansainvälisiä ja avoimia tieto- ja viestintätekniikan standardeja. 
• Tärkeä parannus kansalliskirjastojen yhteistyöhön olisi keskitetyn standardeihin ja ammatilliseen erityisosaamiseen erikoistuneen asiantuntijakeskuksen perustaminen. 
• Pienemmässä mittakaavassa kirjastojen pitäisi kaikkien kiinnittää huomiota siihen, että niiden verkkosivujen metadata olisi mahdollisimman täydellistä.  

4. Eurooppalaisten kulttuuriarvojen huomioon ottaminen 

• CENL:n yhteisten tietopalvelujen pitäisi kaikkien olla monikielisiä. 
• CENL:n yhteisten tietopalvelujen pitäisi tukea kaikkia niitä erilaisia merkistöjä, joita CENL:n jäsenkirjastoissa on käytössä. 
• Kansalliskirjastojen pitäisi olla tietoisia siitä, että niiden kokoelmilla ei ole vain kansallista vaan myös eurooppalaista merkitystä. 

Uusi Gabriel muotoutuu

Workshopissa esitetyt mielipiteet, johtopäätökset ja suositukset pyrittiin ottamaan jatkokehittelyssä huomioon ja korjattu Gabriel-versio esiteltiin CENL:n kokouksessa syksyllä 2001. Myös workshopin esittämät suositukset hyväksyttiin sekä Gabrielin että kansalliskirjastojen paikallisten WWW-palveluissa edistettäviksi. Kun periaatteet palvelun uudistamiseksi oli hyväksytty alkoi viimeistelyvaihe.

Myös Gabrielin tietojen editointi ja päivitys uudistettiin täysin. Gabriel-editoria kuormittivat editointi- ja päivitystyö, kun kirjastojen yhdyshenkilöt eivät päässeet päivittämään tietoja suoraan. Uudella DIT (Database Input Tool) -työkalulla yhdyshenkilöt voivat itse päivittää tietokantaan omien kirjastojensa tiedot. Kielenhuoltoa on kehitetty nimeämällä kolme kielitoimittajaa. Näin varmistetaan, että englantia, saksaa tai ranskaa äidinkielenään puhuva kirjastoalan asiantuntija käy läpi sivut ennen kuin ne julkaistaan.

Gabriel "ilmestyy" edelleen noin kerran kuussa päivitettynä versiona, joka peilataan yleensä samana päivänä neljälle peilipalvelimelle. Hakukonetta varten British Library indeksoi kerran kuussa kaikkien 41 kansalliskirjaston omien WWW-palvelimien sivut.

Katse tulevaisuuteen: TEL, käyttäjätutkimus, workshop

Tulevaisuudessa Gabrielin sisältöön ja palveluihin voi vaikuttaa Euroopan kansalliskirjastojen ja CENL:n hanke TEL (The European Library, ks. http://www.europeanlibrary.org), joka on osittain EU:n rahoittama. TEL:n tarkoituksena on rakentaa perustaa kansalliskirjastojen kokoelmien yhtenäiselle haulle ja käytölle. Osana tätä projektia Gabriel voi tarjota mahdollisesti testiympäristön. Vaikka vielä ei ole näköpiirissä, miten TEL-hankkeen tulokset vaikuttavat Gabrieliin, on kuitenkin päästy yhteisymmärrykseen, että TEL:n myötä lisättävät elementit eivät korvaa Gabrielin palveluja, vaan ne ovat lisäyksiä: nykyiset palvelut tulevat säilymään.

Ensimmäinen Gabriel-käyttäjäkysely tehdään tammi-helmikuussa 2003.

Seuraava Gabriel-workshop järjestetään Lissabonissa Portugalissa kesäkuussa 2003. Jo valmisteilla olevan kokouksen aiheena ovat mm. kirjastoportaalit.

Lopuksi

Helsingin yliopiston kirjasto /Suomen kansalliskirjasto on osallistunut Gabrieliin jo ensimmäisestä suunnitelmasta alkaen. Gabrielin toimituskunnassa meillä on ollut jatkuva edustus ja peilaamme Gabrielin omalle palvelimellemme. Kansallisen tiedonhakuportaalin hankinnan yhteydessä on pohdittu samoja käytettävyysasioita kuin Gabrielin uudistamisenkin yhteydessä.

Gabrielin uusitun version julkaiseminen on jälleen uuden vaiheen haastava alku. Gabriel on ollut uraa uurtava ja erittäin hyödyllinen palvelu eurooppalaisille kansalliskirjastoille, ja sillä on myös ollut runsaasti käyttäjiä Euroopan ulkopuolella. Se on omalta osaltaan edistänyt kansalliskirjastojen näkyvyyttä muissakin maissa ja on luonut yhteistyön henkeä eri kansalliskirjastojen välille. Gabriel on rohkaissut kirjastoja kokeilemaan uusia ratkaisuja tietotekniikan ja verkostoitumisen saroilla. Se on ollut yhteiseurooppalaisten tietopalvelujen todellinen edelläkävijä ja sen menestys on herättänyt paljon ansaittua huomiota maailmalla.

Gabriel-palvelu on toiminut myös organisaatiomallina museopuolella: EUROMUSE avattiin lokakuussa 2001. Keskustelu mahdollisesta yhteistyöstä on jo aloitettu Gabrielin ja EUROMUSEn välillä.

Gabriel-portaaliin pääsee kätevimmin osoitteesta: http://www.lib.helsinki.fi/gabriel/