|
Helsinki 26.9.2000
Helsingin yliopiston kirjaston verkko-osoitteet ovat muuttuneet
Helsingin yliopiston kirjaston pääsivu on muuttanut osoitteseen http://www.lib.helsinki.fi/
Osoite http://www.lib.helsinki.fi/hyk/
on myös käytössä toistaiseksi.
Linnea-palvelujen sivut ovat muuttaneet osoitteseen http://www.lib.helsinki.fi/linnea/
ja FinELibin sivut osoitteeseen
http://www.lib.helsinki.fi/finelib/
Osoitteet http://www.lib.helsinki.fi/, http://renki.lib.helsinki.fi/, http://www.lib.helsinki.fi/, http://linnea.lib.helsinki.fi/ ja
http://hul.helsinki.fi/ on korvattu osoitteella http://www.lib.helsinki.fi/ ja sivut on
pääosin siirretty uudelle palvelimelle. Alkuvaiheessa osoitteissa saattaa olla
virheitä, jotka pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti.
Virheilmoitukset pyydetään lähettämään osoitteseen hyk-webm@helsinki.fi.
Olkaa hyvä ja tarkistakaa omilla sivuillanne olevat, Helsingin yliopiston kirjaston sivuille johtavat
linkit.
Suoria linkkejä:
Fennican www-käyttöliittymä tuo Kansallisbibliografian jokaisen ulottuville
FENNICA, Suomen kansallisbibliografia, on vapaasti kaikkien käytettävissä www-käyttöliittymän kautta seitsemänä päivänä viikossa.
Tietokantaa täydennetään päivittäin uusilla viitteillä.
Tietosisältö
FENNICA sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta
ja elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisäksi tietokannassa on tietoja
ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat sisällöltään Suomea.
- FENNICA-tietokannan koko 31.7.2000: 665 161 nimekeviitettä. Vuosikasvuksi arvioidaan n. 20 000 viitettä.
- Kirja-aineisto ja kausijulkaisut vuodesta 1488 (Huom.! 1800-luvun tietojen tallennus on vielä kesken).
- Kartta-aineistoa vuosilta 1967-1976 ja vuodesta 1987 lähtien. Vanhempaa aineistoa satunnaisesti.
- Audiovisuaalinen aineisto vuodesta 1981 lähtien.
- Elektronisia tallenteita muutama sata, verkkojulkaisuja jonkin verran.
Luettelointi ja sisällönkuvailu
Luetteloinnissa noudatetaan Suomalaisia luettelointisääntöjä ja Finmarc-formaattia. Sisällönkuvailussa käytetään
Yleistä suomalaista asiasanastoa (YSA), UDK-luokitusta ja Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL).
Haku
Hakuja voidaan tehdä esim. tekijän, teoksen, julkaisutunnuksen, asiasanojen ja vapaahakusanojen avulla. Hakutermien
yhdistäminen on myös mahdollista.
Painettujen nuottien ja musiikkiaineistojen viitteet löytyvät Viola-tietokannasta ja artikkeliviitteet Arto-tietokannasta.
FENNICA löytyy osoitteesta: http://fennicaw.lib.helsinki.fi/
Lisätietoja antaa Tuula Haapamäki (sähköposti: tuula.haapamaki@helsinki.fi), puh (09) 191 44389.
Fennica CD-ROM on paikkansa ansainnut
FENNICA-CD-ROM ilmestyy ensi vuonnakin neljänä levynä vuodessa. Kansallisbibliografian ilmestyminen CD-ROM-muodossa verkkoversion
rinnalla on tarpeen sen oivallisten ominaisuuksien vuoksi.
FENNICA-CD-ROMissa on erikseen kehitetyn ohjelmiston ansiosta yli 30 erilaista hakumahdollisuutta. Käytössä on sekä sanahaku
että selailu. Hakuja voidaan yhdistää toisiinsa ja muodostaa jatkohakuja aiemman hakutuloksen pohjalta. Hakusanoja on mahdollista myös katkaista.
Uusimpana hakumahdollisuutena 1999:1 alkaen on voitu hakea edellisen tietolevyn jälkeen tietokantaan tallennetut nimekkeet
komennolla un=u. Haun voi rajata julkaisuvuoden mukaan esim. un=u ja vu=1998.
Yksittäisen julkaisun tiedot saa CD-ROMilta näytölle usealla eri tavalla, esim. korttinäyttönä tai Finmarc-muodossa.
Lisäksi käyttäjä voi itse määritellä näyttöön haluamansa tiedot.
FENNICA-CD-ROMilta voi myös poimia luettelointitietueita sekä DOS- että Windows-ympäristössä. Tietueet ovat kansallisbibliografian
perustietueita Finmarc-vaihtomuodossa.
VESA -verkkosanasto täydentyy - nyt myös Allärs ja Musa/Cilla verkossa
VESA on Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä, vapaasti kaikkien käytettävissä oleva asiasanastosivusto. Asiasanastot ovat
apuvälineitä sekä painetun että elektronisen aineiston sisältöjen kuvailuun ja aiheenmukaiseen tiedonhakuun. Ne auttavat
tiedontallentajia ja -hakijoita käyttämään yhteistä kieltä. Sanastoja käytetään ennen kaikkea kirjastojen, arkistojen ja
museoiden tietokannoissa.
VESA sisältää seuraavat sanastot:
- YSA (Yleinen suomalainen asiasanasto)
- Allärs (Allmän tesaurus på svenska)
- Musa (Musiikin asiasanasto)
- Cilla (Specialtesaurus för musik)
Haku
Asiasanahaku kohdistuu yhteen sanastoon kerrallaan. Kunkin sanaston asiasanoihin on linkitetty myös ko.
termin suomen/ruotsinkielinen vastine. YSAn ja Allärsin sanoja voidaan hakea myös alan mukaan.
VESAn osoite: http://vesa.lib.helsinki.fi/
Lisätietoja antaa Eeva Kärki (sähköposti: eeva.karki@helsinki.fi), puh. (09) 191 44332
Nordic
Web Archive
Nordunet2-hanke (http://www.nordunet2.org/) on päättänyt
tukea Pohjoismaiden kansalliskirjastojen yhteistä Nordic Web Archive -hanketta.
NWA kehittää verkkojulkaisujen haravointiin, arkistointiin ja indeksointiin
tarvittavia sovelluksia. Indeksointisovellusta ei kehitetä itse, vaan
tavoitteena on muokata yhdessä ohjelmistotoimittajan kanssa jotakin nykyistä
WWW-hakukonetta niin, että se soveltuu verkkoarkiston rakentamiseen.
Lisätietoja antaa
Petri Heliniemi (sähköposti: petri.heliniemi@helsinki.fi).
Henkilöstöuutisia
Tuija Sonkkila on aloittanut työt pääsuunnittelijana
1.9.2000. Hänen vastuullaan on elektronisten julkaisujen käsittelymenetelmien
kehittäminen ja tämän alan hankkeiden koordinointi. Elektra-hankkeessa
pitkään työskennellyt Petri Heliniemi on siirtynyt 1.7.2000 lähtien
verkkojulkaisujen haravoinnin ja arkistoinnin pariin. Hänen työnsä Elektran
parissa hoitaa Jyrki Ilva, jonka vastuulla oli aiemmin E-thesis -projekti.
Uusia julkaisuja
Uudet FINMARC-formaatit ovat nyt saatavissa verkossa
FINMARC Auktoriteettiformaatti, FINMARC-yhtenäisformaatti, FINMARC(H) Varastotietojen
luettelointiformaatti ja FINMARC Bibliographic Format ovat nyt
vapaasti saatavissa verkossa sekä PDF- että RTF-muodossa.
FINMARC-formaattien uusiin versioihin tehdyt muutokset johtuvat varautumisesta tuleviin
tarpeisiin, pyrkimyksestä kopioluetteloinnin helpottamiseen ja halusta yhdenmukaistua MARC21:n
kanssa kohdissa, joissa poikkeava ratkaisu ei ole perusteltua.
Tietoverkko tiivistää yliopistokirjastojen yhteistyötä
Uuutinen lisätty 28.9.2000.
Muistionsa
opetusministeriölle 21.6.2000 luovuttanut yliopistokirjastojen
rakenteellisen kehittämisen työryhmä ehdottaa, että yliopistokirjastot
hyödyntäisivät enemmän tietoverkkoa, laatisivat yliopistokirjastojen
neuvoston kanssa yliopistokirjastoverkon strategian sekä lisäisivät yhdessä
muiden toimijoiden kanssa elektronista sisältöä verkkoon.
Yliopistokirjastojen verkkopalvelujen tulisi olla joustavasti kaikkien
saatavilla ja suuntautua yhä suoremmin yksityisille käyttäjille.
Työryhmä
ehdottaa, että yliopistojen perusrahoituksen kasvusta osoitettaisiin tarpeita
vastaava osuus kirjastoille. Painetun aineiston kokoelmien puutteet voitaisiin
korjata kertaluonteisella lisärahoituksella. Työryhmän mukaan määrärahojen
riittämättömyys ja siitä johtuva kokoelmien köyhtyminen on kirjastojen
vakavimpia uhkia.
Yliopistokirjastot muodostavat Suomen tieteellisen tietopalvelun rungon ja
niiden kokoelmat sekä verkkopalvelut palvelevat yliopistojen lisäksi koko
yhteiskuntaa. Yliopistojen siirtyminen uuteen budjettikäytäntöön,
tietoaineiston päätyminen laitoskokoelmiin sekä 1990-luvun lama ovat heikentäneet
aineiston julkista saatavuutta.
Työryhmän muistion
kuulemistilaisuus pidetään
3.10.2000 Kansallisarkiston luentosalissa
(Rauhankatu 17, Helsinki). Tilaisuuteen on ilmoittauduttava ennakolta. Muistio on luettavissa
opetusministeriön sivuilla osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/tyoryhmamuistiot.html
Lisätietoja:
Luettelointipäivät Helsingissä 28.-29.8.2000
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjesti perinteiset luettelointipäivät Valtiotieteellisen tiedekunnan auditoriossa elokuun lopussa.
Uutistorilla Arne Hedman esitteli Linnea-tietokantaa ja formaattien nykytilaa, Tuula Haapamäki kertoi kansallisbibliografiasta ja asiasanastoista.
Vanhaan tapaan luettelointiklinikka oli avoinna visaisia luettelointipulmia varten.
Päivien muita aiheita olivat:
- Arne Hedman: Mitä uusi järjestelmä merkitsee luetteloijan kannalta ja miksi standardeissa kannattaa pysyä?
- Eeva Murtomaa: Elektronisen aineiston mukanaan tuomat muutokset käsitteisiin.
-
Esitys Power Point-tiedostona.
- Marit Olander: Dublin Core, crosswalk-konversiot
- Riitta Mattila: Uusi vapaakappalelaki
- Desiree Räsänen: Pienpainatteet kansallisbibliografiassa.
- Esitys RTF-muodossa | PDF-muodossa
- Poimintaluetteloinnin järjestäminen, caset:
Yleiset kirjastot, Turun AMKn kirjasto (Marja Anttonen),
Oulun AMKn kirjasto (Pirkko Pietiläinen), Ulkomaisen aineiston poiminta (Katri Kananen)
- Marit Olander: Miten Z39.50 mahdollistaa monihaut?
- Eeva Murtomaa: Visio tulevaisuuteen - miten luettelointi kehittyy lähivuosina
Etusivulle | Sivun alkuun
EVUG, European Voyager User Group 11.-13.9.2000
Toinen eurooppalainen Voyager-käyttäjäryhmän kokous pidettiin University of Hertfordshiren Hatfieldin kampuksen tiloissa 11.-13.9.2000.
Ryhmän perustava kokous oli Edinburghissa viime vuoden marraskuussa.
Osallistujia oli n. 90 Englannista, Walesista, Skotlannista, Ruotsista, Ranskasta ja Suomesta. Meitä suomalaisia oli kaksitoista ja edustimme
sekä alueellisesti Suomea että kirjastojärjestelmän eri toimintoja.
Ohjelma oli rakenteeltaan tuttu esim. VTLS-käyttäjäryhmän kokouksissa käyneille. Varsinaisen käyttäjäkokouksen lisäksi siihen kuului
- tutustumista paikalliseen järjestelmään,
- maa- ja osittain kirjastokohtaiset raportit, "missä mennään" Voyager-kirjastoissa,
- järjestelmätoimittajan esityksiä Voyagerin toiminnoista ja kehittämisestä,
- kirjastojärjestelmän toimintokohtaiset (mm. OPAC, ILL, hankinta, luettelointi, lainaus, järjestelmän implementointi ja toiminta konsortioissa)
melko vapaamuotoiset ryhmäkokoukset ja
- järjestelmätoimittajan maksullisena tarjoamaa varsinaista koulutusta (mm. Unix for librarians)
Kuten varmasti muissakin kokouksissa, varsinaisen ohjelman ulkopuoliset käytävä- ja illalliskeskustelut olivat vähintään yhtä antoisia kuin itse ohjelma.
VTLS:n eurooppalaisen käyttäjäryhmän mallin mukaisesti meillä suomalaisilla on alusta asti ollut aktiivinen rooli myös Voyagerin eurooppalaisessa
käyttäjäryhmässä. Annu Jauhiainen osallistui jo perustamiskokoukseen Edinburghissa. Koska itse emme vielä varsinaisesti käytä Voyageria, emme kovin
paljoa voineet tässä vaiheessa olla antavana osapuolena järjestelmän toimintokohtaisissa asioissa. Maakohtaisen raportin lisäksi Annu Jauhiainen piti esityksen Linnea2-konsortiosta.
Meidän tekninen ja hallinnollinen mallimme herätti kovasti kiinnostusta ja joudumme varmasti jatkossakin kertomaan muille Voyager-käyttäjille kuinka olemme onnistuneet.
Lisäksi Annu Jauhiainen ja Liisa Sten vetivät keskusteluryhmää, jossa keskusteltiin kirjastojen Voyager-järjestelmän käyttöönottoprojektien kokemuksista.
Tämä istunto oli meille itsellemme todella hyödyllinen.
Kokouksen varsinaiset esitykset tulevat aikanaan Endeavorin SupportWebin käyttäjäryhmien sivuille.
Tietolinjan seuraavassa numerossa voimme kertoa enemmän kokouksen annista ja Voyager-käyttäjäryhmien toiminnasta. Lisäksi tulemme käsittelemään kokouksessa saatuja tietoja Linnea2-projektin työryhmien seuraavissa kokouksissa.
Tukholman yliopiston kirjasto (Euroopan ensimmäinen Voyager-käyttäjä) on tarjonnut seuraavan kokouksen pitopaikaksi Tukholmaa, jossa EVUG pidettäneen kesäkuun 2001 alkupuolella.
Etusivulle | Sivun alkuun
Copyright: Helsingin yliopiston kirjasto. Aineistoa lainattaessa lähde on mainittava.
|
