Tiiu Valm
Kansalliskirjaston rooli Viron tietoyhteiskunnassa
Viron kansalliskirjastolla on päätehtävänsä lisäksi monta roolia parlamentin kirjastona, humanistis-yhteiskuntatieteellisenä kirjastona, kirjastoverkon tukiorganisaationa ja kulttuurikeskuksena. Artikkelissa kansalliskirjaston johtaja pohtii tulevaisuutta kymmenen vuotta maan uudelleen itsenäistymisen jälkeen ja EU jäsenyyden lähestyessä.
Kirjastossa tasavallan tulevaisuus
”Täällä, tämän katon alla elää Viron Tasavallan tulevaisuudenkuva rinnakkain Viron Tasavallan menneisyyden kanssa. Kansa päättää, kumpi valitaan. Toivon hartaasti, että kansa valitsee hyllyiltä Viron Tasavallan tulevaisuuden. Tiedän myös, että todennäköisyys tehdä oikea valinta on sitä suurempi, mitä enemmän kansa lukee erilaisia kirjoja”. Näin sanoi Viron presidentti Lennart Meri kansalliskirjaston uuden rakennuksen avajaispuheessaan 11. syyskuuta 1993.
Kymmenen vuotta myöhemmin voidaan todeta, että kirjaston 150 000 rekisteröidyn lukijan käytössä on 3,2 miljoonan erilaisen kirjan lisäksi yhä paremmat mahdollisuudet hankkia sähköistä tietoa eri puolilta maailmaa. Kansalliskirjastolain mukaan (2001) kirjastolla on mittava tehtäväkenttä. Kirjasto toimii kansalliskirjastotehtävänsä lisäksi parlamentin kirjastona, tieteellis-humanistisena kirjastona, kirjastolaitoksen tietokeskuksena ja kulttuurikeskuksena.
Kansalliskirjastolaissa on määritelty kirjastolle seuraavat ydintehtävät:
- Kansalliskirjasto kokoaa ja säilyttää kaikki Virossa ilmestyneet, viroksi tai Virosta kertovat julkaisut sekä takaa tämän tiedon saatavuuden, riippumatta siitä, missä teos on julkaistu, laatii kansallisbibliografiaa, tilastoi kirjaston toimintaa sekä toimii kansainvälisten ISSN, ISBN ja ISMN-standardien keskuksena.
- Parlamentin kirjastona kansalliskirjasto palvelee parlamenttia, hallitusta ja muita perustuslaillisia instituutioita, laatii Viron oikeusbibliografiaa, hoitaa parlamentin arkistoa ja toimii 11 kansainvälisen järjestön varastokirjastona.
- Tieteellisenä kirjastona se takaa tiedon saatavuuden humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla.
- Kirjastolaitoksen tietokeskuksena kirjasto välittää erikoistietoja, järjestää kirjastoalan täydennyskoulutusta, tekee tutkimustyötä kirjasto-, bibliografia- ja kirjatieteessä sekä julkaisee yhdessä Kirjastonhoitajien liiton kanssa Raamatukogu-aikakauslehteä.
- Kirjasto toimii näyttelyjä, konsertteja ja konferensseja järjestävänä kulttuurikeskuksena.
Kansalliskirjastolla on tieto- ja kulttuurikeskuksena merkittävä rooli Viron kulttuurielämässä. Kirjasto on myös tiedostanut asemansa tietoyhteiskunnassa ja yrittää sopeuttaa toimintansa nopeasti muuttuvaan ympäristöön. Lähiaikojen tärkein päämäärä on kirjaston muovaaminen lukijankeskeiseksi laitokseksi. Toiminnan avoimuuden ohella pyritään tyydyttämään lukijoiden erikoistarpeita, parantamaan tiedon saatavuutta, ottamaan käyttöön uusia palvelumuotoja sekä parantamaan palvelutasoa ja tiedonhakijan työympäristöä.
Strategia ohjaa
Toiminnan tavoitteellisuus on jo tuottanut tulosta. Viron ensimmäisen tietoyhteiskuntastrategian otsikkona oli Mäkeä ylös. Strateginen kehitysohjelma 1996 - 2000. Tämä ohjelma laadittiin 90-luvun alkupuoliskolla.
Viron uudet tieteen, sivistyksen ja kulttuurielämän kehitysstrategiat Tiedonkeskeinen Viro ja Oppiva Viro, vaativat kansalliskirjastolta jatkuvaa valmiutta kehittää uusia tietopalveluja. Julkisen ja tieteellisen tiedon saantia ja kansalliskirjaston roolia pidetään Viron yhteiskunnallisessa elämässä ja tiedonvälityksessä niin tärkeänä, että vuonna 2001 laadittiin Viron kansalliskirjaston kehitysstrategia vuoteen 2010 ja vuonna 2002 Viron kansalliskirjaston kehitysprojektit ja tietotekniikan kehitysprojektit sekä tietotekniikan kehitysohjelma vuosille 2002 - 2006. Molemmat asiakirjat ovat keskeisiä kirjaston vuotuista toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Koska kirjaston taloudellinen tilanne ei todennäköisesti lähivuosina merkittävästi parane, on laadittu myös toimeentulo-ohjelma vuosiksi 2002 – 2003.
Kansalliskirjaston toimintaa luonnehtivat tällä hetkellä seuraavat valmiudet:
- Kansalliskirjasto hoitaa sille määrätyt tehtävät kansainvälisten normien mukaisesti.
- Työjärjestys on asiakaskeskeinen ja kirjasto kehittää jatkuvasti valmiuksiaan antaa valtionhallinnolle tarvittavaa tietoa.
- Henkilökunta on hyvin koulutettua, innovaatiokykyistä ja valmista vastaanottamaan uusia haasteita.
- Projektijohtamismenetelmiä käytetään menestyksekkäästi kehittämistoiminnassa.
Kirjaston kehitystä jarruttavista tekijöistä mainittakoon seuraavat seikat:
- Kehitys on ollut huomattavaa vain niillä alueilla, jotka eivät vaadi oleellisia taloudellisia resursseja, kuten kirjaston sisäinen rakenne, palvelu- ja työjärjestys, työntekijöiden koulutus, tutkimustyön järjestäminen ja uuden tekniikan testaaminen.
- Tietopalvelu on muuttunut liiankin monimuotoiseksi, mistä seurauksena on kohderyhmien välisten rajojen käyminen epäselviksi.
- Digitaalikirjaston perustaminen viipyy, vaikka kyseessä onkin tietoyhteiskunnan keskeinen tekijä.
- Viron kirjastoverkon yhteistyö ei oikein suju, eikä kansalliskirjasto ole tehnyt riittävästi työtä tämän yhteistyön kehittämiseksi.
- Ristiriita henkilöresurssin (osaaminen, työvoima, halukkuus, lojaalisuus jne.) ja taloudellisten resurssien välillä on lisääntynyt.
Tavoitteet näyttävät suunnan
Kansalliskirjaston toiminnan päätavoitteet vuoteen 2010 mennessä ovat seuraavat:
- Kansalliskirjasto on avoimen tietoyhteiskunnan tärkeä toimija ja edistäjä, joka takaa toiminnallaan tiedon levikin jokaisen kansalaisen, yhteiskunnallisen ryhmän ja koko yhteiskunnan ulottuville.
- Kansalliskirjastolla on tiiviit yhteydet muuhun yhteiskuntaan. Kansalliskirjasto palvelee kirjastoverkon kehittämisen, virolaisen dokumentoidun tiedon pitkäaikaisen säilyttämisen, kansallisbibliografian laatimisen ja sähköisen tiedon yleisen saatavuuden avulla Viron koko väestöä, parlamentin jäseniä sekä humanististen- ja yhteiskuntatieteiden tutkijoita ja opiskelijoita.
- Kansalliskirjasto tarjoaa lukijoilleen joustavaa ja avointa tietopalvelua. Kirjaston toiminnassa keskeisellä sijalla on lukija. Asiakaspalvelu perustuu lukijan tarpeisiin ja palvelun on oltava helposti käytettävissä.
- Kansalliskirjasto osallistuu aktiivisesti Viron tiede- ja kulttuuripolitiikan muovaamiseen. Kirjasto tekee yhteistyötä muiden instituutioiden, kulttuurilaitosten ja järjestöjen kanssa edistääkseen luovaa itseilmaisua yhteiskunnassa sekä toimii maailmankulttuurin aktiivisena välittäjänä.
Lain mukaisesti kansalliskirjastolla on kantava rooli tietopalvelu- ja kirjastoalan uudistuksen toteuttamisessa. Kirjasto osallistuu myös tiede- ja kirjastopolitiikkaan tukemalla muun muassa korkealaatuisen tietopalvelun kehittämistä kaikilla tasoilla. Lisäksi kansalliskirjasto osallistuu julkisen hallinto-organisaation kehittämiseen niin valtiollisella kuin myös alueellisella tasolla. Kirjaston tehtävänä on myös osallistua paikallisen kirjastoverkoston kunnostamiseen sekä esille nousseiden ongelmien analysoimiseen ja ratkomiseen. Näissä yhteyksissä kirjasto tekee jatkuvasti yhteistyötä valtiovallan ja hallituksen, paikallishallinnon, korkeakoulujen sekä muiden julkishallinnon organisaatioiden kanssa.
Visio konkretisoi
Viron kansalliskirjaston tulevaisuudenvisiona on:
- jatkaa kansallisten tietovarantojen kirjastona, kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäjänä sekä sähköisen tiedon haltijana ja säilyttäjänä.
- hankkia valtionvallan edustajille tarvittavaa tietoa ja toimia Viron keskeisenä oikeusalankirjastona.
- toimia humanististen- ja yhteiskuntatieteiden johtavana keskuksena.
- toimia kirjastotieteen ja informatiikan tieteellisenä keskuksena.
- toimia maailmankulttuurin aktiivisena välittäjänä.
Seuraavassa esittelen yksityiskohtaisemmin periaatteita ja hankkeita, joiden toteuttamisesta kansalliskirjaston tulevaisuudenvision on riippuvainen. Viron kansallisen kulttuuriperinnön säilyminen ja säilytetyn tiedon saatavuus tulevia sukupolvia varten ovat mahdollisia, jos kirjaston päämäärinä ovat:
- mahdollisimman täydellisen kansallisen kokoelman hankinta.
- investointi säilytystilojen parantamiseen. Työ on käynnistetty vuonna 2003 saadun pankkilainan avulla.
- pahiten vaurioituneiden julkaisujen kartoittaminen, niiden konservointi ja korvaavien tallenteiden tekeminen. (Kansallisen kokoelman säilymisen takaaminen Virossa Thule-projektin puitteissa).
- kansalliskokoelman kortistoluetteloiden konvertoinnin jatkaminen sähköiseen ESTER-luetteloon yhteistyössä ELNET-yhtymän kanssa. Tähän mennessä on saatu valmiiksi Viron aikakausjulkaisujen uudelleenluettelointi: Eesti raamat 1945 – 1991, 1941 – 1997 ilmestyneet vironkieliset aikakauslehdet ja pikkulehdet sekä Virossa ilmestyneet aikakauslehdet, 1918 – 1944 ilmestyneet vironkieliset, 1941 – 1944 ilmestyneet vieraskieliset virolaiset tai Viroa koskevat ulkomaiset kirjat ja sarjajulkaisut, kartat, julisteet ja postikortit.
- kansallisbibliografian tietokannan perustaminen ja sen siirtäminen elektroniseen muotoon. Työ saadaan valmiiksi vuoden 2003 loppuun mennessä.
- Viron verkkojulkaisujen hankinta-, rekisteröinti- ja arkistointi- järjestelmän perustaminen (Erik@ projekti). Vuonna 2002 käynnistettiin muutosehdotusten tekeminen vapaakappalelakiin ja vuonna 2003 tavoitteena on ensimmäisten askelten ottaminen järjestelmän aikaansaamiseksi.
- Viron sanomalehtien mikrofilmien skannaus ja digitaalisen arkiston perustaminen (MIDAS-projekti). Koeprojektina vuonna 2003 on käynnistetty Postimees-lehden skannaus.
- Viron tieteellisten aikakauslehtiartikkelien sähköisen järjestelmän (ARES-projekti) perustaminen.
- vanhojen kausijulkaisuartikkelien sähköisen luettelon perustaminen.
- digitaalisen arkiston perustaminen tuhoutumisvaarassa oleville tärkeille julkaisuille (HERMES-projekti). Skannaustekniikan testaaminen ja kuvatiedostojen arkistointimenetelmän kehittäminen on käynnistetty. Resurssien niukkuuden takia projektia ei täysin ole voitu käynnistää.
- yhteistyöprojektien kehittäminen kirjastojen, museoiden ja arkistojen kanssa kansallisen tiedon digitoimiseen ja arkistoimiseen.
Kirjastolla monta roolia
Toimiessaan parlamentin kirjastona ja vastatessaan valtionhallinnon tarvitseman tiedon saatavuudesta kansalliskirjasto pitää päätehtävinään:
- valtionvallan edustajien tarvitseman oikeustieteellisen, valtio-opillisen, historiallisen ja taloustieteellisen tiedon saannin takaamista ja niin virolaisen kuin kansainvälisenkin sähköisen tiedon saatavuuden varmistamista.
- sähköisen tiedon osuuden lisäämistä 30 prosenttiin kokoelmien hankinnasta ja tiedon analysoinnin kehittämistä (tekstinerittely, taustanerittely) sekä sähköisen tietopalvelun kehittämistä, jotta kaikki tietopalvelut olisivat sähköisesti käytettävissä Riigikogun rakennuksessa. Vuodelle 2003 hyväksytty tavoite on jo saavutettu.
- Euroopan Unionia koskevan tiedon levikin lisäämistä.
Kansalliskirjasto takaa myös humanistisissa- ja yhteiskuntatieteissä riittävän tiedon olemassaolon ja saatavuuden seuraavilla periaatteilla.
- Lisätään humanistisia- ja yhteiskuntatieteitä koskevan aineiston hankintaa, jotta perustiedot olisivat saatavissa.
- Perustetaan humanististen - ja yhteiskuntatieteiden uusia lukusaleja, jotka tarjoavat spesifiä tietopalvelua. Nämä lukusalit uusittiin vuosina 2001 – 2002 ja ne toimivat nyt moitteettomasti.
- Tarjotaan lukijoille mahdollisimman helppo pääsy kansainvälisiin sähköisiin tietokantoihin. Nykyään käytettävissä on 21 tietokantaa tai tietokantajärjestelmää.
Kansalliskirjaston päämääränä kehitys- ja tutkimustoiminnassa on:
- lisätä merkittävästi kansalliskirjaston yhteydessä toimivien valtakunnallisten keskusten näkyvyyttä virolaisessa yhteiskunnassa.
- perustaa kirjasto- ja tietopalvelualan tieteellinen kehittämiskeskus. Sen tehtäväksi tulee alan uuden tiedon hankinta ja analysointi sekä kirjaston kehitysohjelmien seuranta ja uusien toimintamallien suunnittelu.
- suunnitella, koordinoida ja valmistella Viron kirjastojen, arkistojen, museoiden ja ELNET-yhtymän yhteisprojekteja sekä niiden rahoitusta.
- järjestää kirjastoalan eri sektoreiden perustutkimusta.
- osallistua kirjastolaitosta koskevan lainsäädännön ja muiden oikeusnormien laatimiseen sekä julkishallinnon tutkimus- ja kehittämisprojekteihin.
- osallistua alan standardien kehittämiseen ja käyttöönottoon.
- antaa täydennyskoulutusta kaikille kirjastoalan työntekijöille.
- osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus-ja kehitysprojekteihin.
- tehostaa kirjastojen ja yrityssektorin välistä yhteistyötä ja tiedonsaantia.
Johtaminen avainasemassa
Nykyaikainen organisaatio ja johtamisperiaatteet takaavat kansalliskirjaston tavoitteellisen kehityksen. Päätöksenteko perustuu käytännön tarpeisiin ja tarpeen vaatiessa päätösvaltaa delegoidaan alayksiköille. Kunkin tason johtajan toimivallasta ja vastuualueesta on kuitenkin sovittava etukäteen. Kehitysohjelman mukaan kirjaston jokaisella toimintayksiköllä on omat tavoitteensa, joiden saavuttamiseksi laaditaan toimintasuunnitelma ja työohjelma. Kirjaston johto puolestaan käynnistää seuraavat toimenpiteet:
- resurssien allokoinnin ja käytön analysoinnin toimintayksiköissä. Näin taataan resurssien tarkoituksenmukainen käyttö.
- työntekijöiden motivaation lisäämisen rahallisen ja ei-aineellisen palkitsemisen avulla.
- henkilökunnan valmiuksien ja osaamisen lisäämisen koulutuksen avulla. Arvioidaan hankitun koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta ja vastaavuutta kunkin toimialueen edellyttämään pätevyyteen.
- kirjaston etujen mukaisen kommunikaation kehittämisen sidosryhmäyhteistyössä sekä järjestötoiminnassa ja suhdetoiminnassa.
Kirjaston kehitysstrategian soveltaminen käytäntöön onnistuu, jos yhteiskunta täyttää seuraavat edellytykset:
- kehitetään yhteiskunnan tarpeita ja yleisiä periaatteita vastaavaa kirjastoverkkoa.
- hyväksytään kirjastojen palvelutasoa ja kehitystä takaava rahoitusjärjestelmä.
- kehitetään kohderyhmien tarpeita vastaavia tietoresursseja ja palveluja. Kirjastojen monitoimisuuden asemesta tulisi kehittää sellaista kirjastoverkkoa, jossa kullakin kirjastolla on selkeästi määritelty tehtävä ja toimialue.
- kunnostetaan Viron julkishallintoa ja määritellään julkisoikeudellisten instituutioiden (kansalliskirjasto mukaan luettuna) asema ja tehtävät tietoyhteiskunnassa.
- laaditaan tieto-, kulttuuri ja sivistyspolitiikan selkeäpohjainen perusta ja sidotaan se kirjastolaitoksen kehityssuunnitelmiin, jotta yhteiskunnalliset prosessit saisivat tasapainoisesti kehittyä ja voitaisiin välttää tätä kehitystä vahingoittavia päätöksiä sekä byrokratian ja keskusvallan vaikutuspiirin lisääntymistä.
- jatketaan julkishallinnon organisaatioiden desentralisomista, kirjastolaitos mukaan luettuna. Taataan, että julkishallintoa edustavien laitosten toiminta ja rahoitus olisivat julkisia ja että taloudellisesti olisi varmistettu näiden instituutioiden lainmukainen toiminta.
Pienten askelten taktiikka
Lähivuosina kirjaston kehitysstrategioiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole resurssien niukkuuden vuoksi täysin mahdollista, joten vuosiksi 2002 – 2003 on laadittu toimeentulo-ohjelma. Tämän ohjelman päämääränä on nykyisten henkilöresurssien, toimintamäärärahojen ja kehitysvalmiuksien säilyttäminen sekä eri asiakasryhmien hyvä palvelu. Kirjasto pitää tässä yhteydessä ensisijaisen tärkeänä:
- tietopalvelun laatutason säilyttämistä ennallaan. Rahoitusta vaativat palvelut (tiedon analysointi, median monitorointitutkimus) jäävät toistaiseksi toimintaohjelman ulkopuolelle.
- varastotilojen olosuhteiden pitämistä ainakin nykyisellä tasolla ja kansallisaineiston tallentamista mikrofilmille mahdollisuuksien mukaan.
- hankittavien julkaisujen kappalemäärän supistamista.
- Kansallisbibliografian laatimisen jatkamista mahdollisuuksien mukaan ja vastaavan tietokannan perustamista.
- henkilökunnan ammatillisten valmiuksien säilyttämistä ja kehittämistä.
Tiedonkulku avoimessa yhteiskunnassa toimii usealla eri tasolla: henkilöiden ja instituutioiden välillä, mutta myös yhteiskunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Viron kansalliskirjaston tehtävä on huolehtia tietoaineiston saatavuudesta, suojelemisesta, säilyvyydestä ja analysoimisesta. Kirjastolaitoksen on yhä suuremmassa määrin otettava huomioon yhteiskunnan muuttuminen tietoyhteiskunnaksi. Kirjastolaitos on osa valtiollista viestintäinfrastruktuuria ja yhteistoiminta tämän struktuurin muiden osien kanssa parantaisi tiedon saatavuutta ja helpottaisi sen suojelemista ja säilyttämistä. On löydettävä parhaat organisatoriset ja tekniset ratkaisut:
- kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden alan instituutioiden virtuaalisten tietoresurssien yhdistämiseksi,
- kansalliskirjaston hyväksymän asiasanoituksen ottamiseksi käyttöön myös valtionhallinnossa,
- julkisen tietopalvelun periaatteiden yhtenäistämiseksi riippumatta siitä, keneltä nämä palvelut saadaan ja miten tätä toimintaa rahoitetaan.
Tietoyhteiskuntaa voidaan vauhdittaa lainsäädännön avulla. Tästä syystä kehitteillä on uusi tietopalvelulakiesitys, joka säätäisi tietopalvelun ehdot koko maassa ja määrittelisi sovellettavat standardit. Tässä laissa tulisi käsitellä elektronista kirjastoa laajemminkin, toisin sanoen, laissa määriteltäisiin, miten tiedon haltijoiden tulee toimia julkispalvelujen yhteydessä. Tärkeänä tehtävänä on myös informaatiosektorin kehityksen harmonisointi Euroopan Unionin vastaavien alueiden kanssa, koska muutoin kanssakäyminen Eurooppa-tasolla ei oikein onnistu.
|