|
|||||||||||||||||||||||
Käyttäjien tarpeet
Kyselyyn saatiin yli sata vastausta EU-maista runsaan kuukauden aikana. Vastausten perusteella suurimmat kulttuuriperinnön käyttäjäryhmät ovat toisaalta akateemiset tutkijat ja toisaalta laaja yleisö. Pienempiä kohdealueita olivat vapaa-aika ja turismi. Elinikäisen opiskelun edistämistä digitoinnin avulla pidettiin Iso-Britanniassa tärkeänä tekijänä. Onkin nähtävissä, että kulttuuriperinnön digitointi on merkittävä ja laajeneva resurssi koulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen käyttöön. Yli 70 prosenttia vastanneista ilmoitti ottavansa huomioon käyttäjien tarpeet jo projektisuunnitteluvaiheessa ja yli 20 prosenttia arvioi olevansa eteviä arvioimaan asiakkaiden tarpeita. Digitaalisia palveluja kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon myös haja-asutusalueiden käyttäjät. Esimerkiksi Australian kansalliskirjaston tekemässä kartoituksessa on käynyt ilmi, että 40 % tutkimuskirjastonhoitajan www-tietopalvelun (Research librarian on line) asiakkaista tulee isojen keskusten ulkopuolelta. Käyttäjät edustavat alueellisesti koko Australiaa ja kaikkia ikäryhmiä. (Cameron, 2003, s.8). Käyttäjien tasa-arvoisuutta asuinpaikan, koulutuksen ja fyysisten ominaisuuksien, kuten vammaisuuden suhteen, tähdennetään myös eri EU-ohjelmissa ja suomalaisissa tietoyhteiskuntaohjelmissa (esimerkiksi Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta, 2001; Digimaan kartta, 2002; KULDI, 2003). URN:NBN:fi-fe20031621 |
|||||||||||||||||||||||
