Neljännen puiteohjelman ensimmäinen kirjasto-ohjelman tarjouskilpailu
umpeutui 15 kesäkuuta.
Hakemuksia jätettiin yhteensä 114, joista 94 täytti muodolliset
kriteerit ja arvioitiin kirjasto-ohjelmassa.
Arvioinnit suoritti asiantuntijapaneeli, jossa oli edustajat kaikista
jäsenmaista. Kuhunkin hankkeeseen paneutui kolme riippumatonta
arvioijaa ja tulokset käsiteltiin vielä toimintalinjakohtaisissa
paneeleissa ja lopuksi kaikkien arvioijien yhteispaneelissa. Arviointi
vaikutti erittäin laadukkaalta kireistä aikatauluista
huolimatta. Varsinainen arviointityö tehtiin pohjoismaalaisten
harmiksi juhannusviikolla juhlapäiviä huomioimatta.
Vaikka arvioinnin tulokset olivat valmiit jo alkukesällä, kesti
varsinainen päätöksenteko komiteoissa syyskuun puoliväliin saakka.
Tämän jälkeen komissio on käynnistänyt verkkaisesti neuvottelut
hyväksyttyjen tarjoajien kanssa, mutta kaikille tarjouskilpailun
osallistujille ei vieläkään ole tiedotettu tuloksista. Tästä syystä
myöskään yhteistyösihteeristö ei ole voinut kiirehtiä tiedottamisessa.
Komission budjetti hakukierroksella oli 15 MECU:a ja hakemusten
yhteinen tukitarve oli 126 MECU:a, eli budjettikehys ylittyi
kahdeksankertaisesti. Tarjouksista hyväksyttiin varsinaisiksi
tutkimushankkeiksi 14 (15%), tukihankkeiksi 6 (6%) ja varattiin
toteutettavaksi 10 (11%), mikäli varoja on käytettävissä,
esimerkiksi jonkun tutkimushankkeen sopimusneuvottelujen kariuduttua.
Hyväksymisprosentti oli 32%.
Kaikkien hankkeiden budjetteja karsittiin erittäin raskaasti,
keskimäärin puoleen anotusta summasta.
Suomalaisia oli mukana 9 tarjouksessa (9%), joista hyväksyttiin
tutkimusprojektiksi 1, tukihankkeeksi 1 ja varauslistalle 2 hanketta.
Yhteensä siis suomalaisosallistujia oli neljässä sijoittuneessa
hankkeessa ja onnistumisprosentti oli näin 44%, mikä on hyvä.
Neuvottelut kuitenkin vasta ratkaisevat, ketkä ovat mukana
lopullisissa hankkeissa.
Suomalaishankkeet
Suomalaisten käyntiin panema hanke ILIAS, Improving library and
information skills of young users, menestyi arvioinneissa hyvin, mutta
päätettiin yhdistää toiseen, saksalaisvetoiseen lasten
kirjastopalveluihin liittyvään projektiin, CHILLYyn. Projektin uusi
nimi, European Virtual Children's Library kuvaa myös hankkeen
sisällöllisten painopisteiden muutosta. Neuvotteluihin osallistuvat
suomalaisosapuolet ovat Helsingin yliopisto/Koulun
tietotekniikkakeskus, Vantaan kaupunginkirjasto, EVITech ja
Kuntaliitto.
Yleisten kirjastojen osallistumisaktiivisuutta eikä tarjousten tasoa
pidetty tarjouskierroksella riittävän hyvänä, ja tästä syystä on
käynnistetty yhteistyö forum PubliCA, The Concerted Action for Public
Libraries. Tavoitteena on parantaa yleisten kirjastojen
yhteistyömahdollisuuksia telematiikan hyväksikäytössä Euroopan
tasolla. Mukana on yleisiä kirjastoja eri EU-maista ja Suomen edustaja
on Helsingin kaupunginkirjasto. Suomelta odotetaan hankkeessa
aktiivista panosta, koska yleisten kirjastojemme automaatiotaso on
kansainvälisestikin arvioituna korkea.
Käynnissä oleva kansalliskirjastojen tukihanke, CoBRA, Computerised
Bibliographic Record Actions sai kahden vuoden jatkorahoituksen ja
sitä on laajennettu elektronisen julkaisemisen edistämiseen. Suomen
edustaja on Helsingin yliopiston kirjasto.
Varauslistalle päätyneet hankkeet olivat VTT:n koordinoima
BALTICSEAWEB, Geographical user interface network-based Baltic marine
environment information system, jonka tavoitteena on luoda
graafinen käyttöliittymä alueellisen tietokannan käyttäjille. Toinen
hanke oli SELENIUM, Superhighway education for libraries in electronic
networking of information using multimedia. Sisältönä on
verkkokäyttöinen koulutuspaketti kirjastonhoitajille. Koordinoija on
Englannista ja suomalaiskumppanit Tampereen yliopisto, Tampereen
kaupunginkirjasto sekä Vaasan yliopiston kirjasto ja Vaasan
kaupunginkirjasto. Varauslistalla olevien hankkeiden
toteutusmahdollisuudet ovat kuitenkin pienet.
Uusi haku - uudet mahdollisuudet
Joulukuuksi suunniteltu kirjasto-ohjelman rajoitettu haku on peruttu,
ja ensi vuoden tarjouskilpailun aikataulu on vielä päättämättä. Haku
avautuu joko kesä- tai syyskuussa. Nyt hankkeilla, jotka eivät
edellisellä kierroksella läpäisseet, on hyvät mahdollisuudet korjata
evaluoinnin esiintuomat puutteet, ja osallistua seuraavaan hakuun.
Myös uudet hankkeet kannattaa käynnistää mahdollisimman ajoissa, koska
saatujen kokemusten mukaan projektiehdotuksen tekeminen ja
yhteistyökumppaneiden etsiminen vaativat
lähes aina ennakoitua enemmän resursseja ja aikaa.
Lisätietoja kirjasto-ohjelmasta: Yhteistyösihteeristö, puhelin (90)
7084 4396, sähköposti
Inkeri.Salonharju@Helsinki.fi. Uutisia http://www.cordis.lu ja
http://www.echo.lu.
tietolinja 4/95 8.12.1995