Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto
Tampereen kaupunginkirjaston aineistorekisteritiedot vietiin MANDA-
tietokantaan alkuvuodesta 1995. Rekisteritietoja on täydennetty
kahteen kertaan: keväällä ja syksyllä.
Kaukopalvelu on ollut suorastaan innoissaan MANDAn tulosta. Tulleiden
kaukopalvelutilausten tarkistustyö on muuttunut olennaisesti
paremmaksi. Voi vain kauhulla muistella 18 mikrokorttisarjaa, joita
päivät pitkät tihrusteltiin. Nyt mikrokorteista on oikeastaan enää
käytössä Helsingin seudun Pääsky-luettelo, jonka tilanne on vuodelta
1994.
MANDAn rinnalla pitää tietenkin muistaa LINDA. Näistä kahdesta
tietokannasta löytyy nykyään paikannus n. 75 prosenttiin yli
tuhannesta tulevasta kaukopalvelutilauksesta kuukaudessa. Loput
tilaukset tarkistellaan Libriksestä, Bibsysistä tai vanhoista
yhteisluetteloista (aineisto on yleensä vanhaa tai sitä ei löydy
Suomesta).
Kaukopalvelussa MANDAa käytetään pääasiassa aineiston paikannukseen ja
tiedonhaussa toimitaan vain perushauilla: nimeke, tekijä, vapaasana
tai ISBN. Suurinta haittaa viitteiden tulkkauksessa tuottavat
vanhemmat viitteet, joista ei selviä, onko kyseessä kirja, CD-levy,
kasetti, kielikurssi vai jotakin muuta. Samoin saman tietueen hiukan
toisistaan poikkeavat luettelointitiedot saavat aikaan joskus ison
määrän tuplia, jotka kaikki pitää huomata. Nimekehaku on
käytännöllisin, sillä sen avulla löytyvät myös saman tietueen tekijä
pääsanana luetteloidut viitteet. Tekijänmukainen haku taas ei tuo
tulokseen mukaan saman tietueen nimekkeen mukaan luetteloituja
viitteitä. Yleensä haku on toistettava eri perustein, jotta
mahdollisimman monella tavalla luetteloidut viitteet saisi tietoonsa.
MANDAssa tiedontuottajana mukanaolo on tietenkin lisännyt Tampereelle
muualta kuin Pirkanmaalta tulevien kaukopalvelutilausten määrää. Noin
puolet tilauksista tulee Pirkanmaan ulkopuolelta, ja toimitusprosentti
on MANDA-tarkistuksista johtuen hyvä n. 80 %.
Minne tilauksia sitten välitetään Tampereelta? Useimmiten osoite
ratkeaa MANDA- tai LINDA-tarkistuksen jälkeen. Jos sama kirjasto
esiintyy usean tilauksen kohdalle, laitetaan tilaukset samaan kuoreen
ja yleisimmin esiintyvään kirjastoon. Kriteerinä saattaa olla esim.
tilaajakirjaston lähellä oleva maakuntakirjasto tai sitten halutaan
kokeilla uusinta MANDA-kirjastoa. Kaukopalvelumaksuja perivät
kirjastot (Turku ja Rovaniemi) karsiutuvat useimmiten pois, ja näiden
mukanaolo MANDAssa taitaakin useimmiten tuntua aika turhalta. Tässä
kohdin vastavuoroisuuden periaate yleisten kirjastojen kaukopalvelussa
ei tietenkään toimi. Emme ole kuitenkaan asettamassa Turun tai
Rovaniemen maakuntakirjastoalueiden kuntien kirjastoja
kaukolainausboikottiin tai palvelujamme näille maksullisiksi.
Jos MANDAn haluttaisiin toimivan laajemmin tiedonhakuvälineenä eikä
pelkästään paikannusvälineenä, tulee esille aikamoisia ongelmia
monenlaisten luettelointitapojen takia. Eri kirjastojen tietokannoissa
on omat erikoispiirteensä. Tässä vain esimerkkinä Tampereen
aineistotietojen kummallisuuksia: asiasanoja ei ole ollenkaan ennen
vuotta 1992 hankitussa aineistossa, ensimmäisissä päivityksissä mukaan
meni tuhansia hankintavaiheessa olevia tietueita joissa saattaa olla
hyvin puutteelliset tiedot, lehtivuosikertatietoja ei yleensä löyty
sillä niihin ei ole merkitty niteitä eikä ohjelma poimi tällaisia
tietueita mukaan siirtoaineistoon (tiedot löytyvät kyllä LINDAsta
NOSP-tietojen kautta) ja osa vanhinta käsikirjaston aineistoa sekä
mikrofilmeistä on kokonaan viemättä rekisteriin. Yksi kummallisuus
ovat osakohteet, jotka nyt eivät MANDAan tallennu. Mutta parin vuoden
ajan kirjastossamme vietiin monografiaformaattiin osakohteet
huomautuskenttään ja nämä tiedot löytyvät MANDAsta! Mitä
kummallisuuksia mahtaa olla muiden kirjastojen rekistereissä?
Toimiakseen luotettavana tiedonhakuvälineenä MANDA tarvitsisi siis
paljon siivousta ja täydennystä.
MANDAsta on paikannusvälineenä varmasti suuri hyöty kirjastoille
kunhan tiedontuottajiksi liittyy enemmän kirjastoja.
Maakuntakirjastojen kautta tilausten kierrättäminen tuntuu ihan
turhalta kun kirjastot voivat itse paikantaa kaukopalvelutilauksensa.
Uskon, että MANDAn käyttö lähivuosina laajenee, toivottavasti myös
muissa kuin yleisissä kirjastoissa. Kokemustemme mukaan noin puolet
kaukopalvelutilauksista on paikannettavissa sekä MANDAsta että
LINDAsta. Mikä estäisi toivomasta MANDAa ja LINDAa yhteen? Ja mikä
estäisi kuvittelemasta rekisteriä vaikka Internetissä toimivaksi
valmiina linkkeineen kaikkiin tiedontuottajakirjastoihin
saatavuustietojen tarkistuksia ja online-varauksen jättöä varten. Vai
onko edessä sama kauhukuva kuin mikrokorttien kanssa: kysytyn
kurssikirjan kohdalla epätoivoinen virkailija tarkistaa tilauksen
saatavuustiedot yli 20 kirjaston rekisteristä ja kaikki kappaleet ovat
lainassa!
tietolinja 4/95 8.12.1995