Pari vuotta sitten uusinta uutta olivat gopherit, virtuaalikirjasto ja
"global village". Nyt perustuu kaikki webbiin ja päivän käsitteitä ovat 
elektroninen tai peräti digitaalinen kirjasto. 
   Miten nämä tekniikan jatkuvasti mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet 
vaikuttavat kirjaston ja tiedontarvitsijan elämään? Kuinka voimme 
mahdollisimman hyvin ennakoida niiden vaikutukset ja ottaa ne huomioon 
suunnittelussamme?  
    Helsingin yliopiston kirjastossa käynnistettiin viime vuoden lopulla 
skenaarioprojekti, jossa kootaan yhteen kirjastojen ja niiden lähialojen 
tulevaisuuden näkemyksiä. Skenaarioprojektin yhteydessä Juha Hakala ja 
Kristiina Hormia ovat tehneet tutustumismatkan Hollantiin ja Tanskaan.  
Matkakertomuksesta (sivut 7-13) saamme tietoa niistä uuden tekniikan 
sovelluksista kirjastojen toimintaan, jotka ovet tehneet mm. Picasta ja 
DTBstä alan johtavia kehittämiskeskuksia. 
   Mitkä näistä uutuuksista tulevat suomalaisten kirjastojen käyttöön ja 
kuinka pian? Mitä kirjastot odottavat TKAYltä tällä saralla? Mitä hank-
keita tulisi priorisoida - resursseja kun ei valitettavasti ole käytet-
tävissä rajattomasti? TKAYn seuraavaksi kolmeksi vuodeksi asetettu neu-
vottelukunta ottaa lokakuussa ensimmäisessä kokouksessaan kantaa mm. en-
si vuoden toiminnan suuntaviivoihin. Uusi neuvottelukunta edustaa entis-
tä laajempaa tietopalvelun kenttää - mukana on nyt edustajat myös arkis-
toista ja ammattikorkeakouluista - ja se voi siten entistä paremmin var-
mistaa valtakunnallisten resurssien käyttämisen käyttäjien kannalta kes-
keisiin kohteisiin.