Henkilöstöuutisia
Kirjastotoimen verkkopalveluissa on uudet sihteerit 1.4.1999 lähtien. Osastosihteeri Aira Hakku vastaa henkilöstöasioista, sisäisestä tiedotuksesta ja johdon
sihteeritehtävistä. Toimistosihteeri Pertti Rekalan tehtävänä ovat maksullisen palvelun sopimukset, neuvonta, tiedotus ja laskutus.
Kirjaston atk-erikoistutkijan virkaan on nimitetty 1.1.1999 alkaen FK Marit Olander. Maritin vastuualueina ovat kehittämishankkeet.
FM Henna Lehtinen toimii 15.1.1999 lähtien suunnittelijana yhteistyösihteeristössä ja hänen vastuualueenaan ovat yliopistokirjastojen
yhteistyösihteerin tehtävät. Yhteistyösihteeristön suunnittelijana aloittaa myös valt. kand. Ilpo Soini 1.7.1999. Ilpo hoitaa yhteistilastoon
ja standardointiin liittyviä asioita.
Sovellussuunnittelija Thomas Roos on palannut virkavapaalta Linnea-palveluihin 1.4.1999. Sovellussuunnittelija Ari Ahlqvist jatkaa tehtäviään HELKA-palveluissa
vuoden loppuun saakka ja hänen vastuunaan on Helka-tietokanta. Pääsuunnittelija Kirsti Tainio työskentelee kehittämisprojekteissa vuoden loppuun.
Kehittämishankkeissa uusina henkilöinä ovat aloittaneet oik. ja valt. kand. Pekka Heikkinen, joka toimii tekijänoikeusasiantuntijana Tecup-projektissa
5.3.-31.10.1999 ja suunnittelija Rami Heinisuo, joka on mukana FinELib-hankkeessa 25.3.-24.11.1999. Ramin erikoisalueena ovat käyttöliittymät ja hän hoitaa
tehtäväänsä etätyönä Tampereella. FinELibin aineiston luetteloinnista vastaa FK Sirpa Ritari 1.4.-31.12.1999.
FK Katri Kananen on nimitetty kirjastonhoitajan virkaan 1.5.1999 alkaen ja hänen tehtävänään on
ulkomaisen aineiston hankinta ja luettelointi sekä näiden toimintojen kehittäminen. Katri toimii hankinta- ja luettelointiyksikössä.
Kansallisen äänitearkiston hanke on käynnistynyt ja sovellussuunnittelija Ulla Ikäheimo on nimitetty kirjastonhoitajan virkaan 1.5.1999 alkaen.
Hänen tehtävinään ovat musiikkiaineiston luettelointi ja sisällönkuvailu sekä Viola-tietokannan koordinointi.
Musiikin luetteloijina ovat aloittaneet myös Tarja Mäkinen ja Tuomas Tyyri.
Etusivulle
Työryhmiä
Kirjastopoliittinen työryhmä
Opetusministeriö on asettanut 24.3.1999 Kirjastopoliittisen työryhmän, jonka tavoitteena on valmistella esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi. Työryhmä laatii
ehdotuksen kirjaston roolista ja tiedon saatavuudesta tieto- ja kansalaisyhteiskunnassa. Puheenjohtajana ryhmässä toimii kulttuurineuvos Hannele Koivunen ja ryhmän
kokoonpano löytyy osoitteesta http://www.minedu.fi/kupo/kirpol.htm
UNESCO-toimikunnan viestintäjaosto
Opetusministeriö on asettanut 9.2.1999 Suomen UNESCO-toimikunnan viestintäjaoston kolmivuotiskaudeksi 1999-2001 ja kutsunut siihen puheenjohtajaksi professori
Ullamaija Kivikurun Helsingin yliopistosta ja jäseniksi hankepäällikkö Jouko Blombergin Yleisradiosta, professori Sinikka Koskialan Teknillisestä korkeakoulusta,
arkistoneuvos Raimo Pohjolan Kansallisarkistosta, osastonjohtaja Inkeri Salonharjun Helsingin yliopiston kirjastosta, varatoimitusjohtaja Harri Saukkomaan
Production House Oy:stä, päätoimittaja Pekka Sitarin Karjalaisesta ja tutkija Helena Tapperin Helsingin yliopistosta. Pysyväksi asiantuntijaksi on kutsuttu Matti
Remes ulkoasiainministeriön tiedotusyksiköstä. Lisätietoja: http://www.minedu.fi/kao/unesco.html#U
OTKULT, Museojaosto
Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunta on asettanut 24.9.1998 museojaoston. Jaoston tehtävänä on tehdä ehdotuksia museoalan
tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi. Jaoston puheenjohtajana toimii pääjohtaja Henrik Lilius Museovirastosta ja jäseninä kulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäinen
opetusminiteriöstä, amanuenssi Merja Heiskanen Lauden kaupunginmuseosta, pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen Suomen museoliitosta, johtaja Juhani Lokki Helsingin
yliopiston luonnontieteellisestä keskusmuseosta, kuraattori Perttu Rastas Nykytaiteen museosta, osastonjohtaja Inkeri Salonharju Helsingin yliopiston kirjastosta
ja tutkija Antti Veltheim Museovirastosta. Jaoston sihteerinä toimii erikoissuunnittelija Sirkka Valanto. Lisätietoja: http://www.minedu.fi/toim/tieto.html
Julkisen hallinnon metadatatyöryhmä
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) on perustanut joulukuussa 1998 työryhmän, joka valmistelee 31.5.1999 mennessä
julkisen hallinnon asiakirjojen metadatasuosituksen. Tavoitteena on laatia Dublin Core 1.0 -standardiin perustuva formaatti.
Vielä joulukuussa Dublin Coren kehitystyö näytti siltä, että olisi ollut mahdollista pohjata suositus seuraavaan versioon 2.0,
mutta työryhmä on joutunut palaamaan versioon 1.0.
Dublin Coren 15 elementin lisäksi työryhmä määrittelee joukon omia kenttiä, joita asiakirjahallinnossa tarvitaan.
Tällaiseksi näyttävät muodostuvan ainakin julkisuus-, versio-, ympäristö- ja hintakentät. Lisäksi työryhmä määrittelee,
mitkä elementeistä ovat pakollisia: tieto on tallennettava, jos se on saatavilla.
Peruskenttiä ja omia kenttiä voidaan täsmentää Dublin Coren tai työryhmän määrittelemillä omilla tarkenteilla.
Työryhmän suositus koskee lähinnä sisäisen metadatan tuottamista. Suosituksen liitteiksi tulevat HTML- ja RDF-syntaksit.
Työryhmän jäsenet edustavat valtion ja kuntien tietohallintoa ja puheenjohtajana
toimii kehittämisjohtaja Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjastosta.
Lisätietoja metadatatyöryhmän kotisivulta osoitteesta
http://www.lib.helsinki.fi/dublin_core/metatyor.html
tai työryhmän sihteeriltä Marit Olanderilta , email: marit.olander@helsinki.fi,
Helsingin yliopiston kirjastosta.
Rakenteellisen kehittämisen työryhmä
Opetusministeriö on asettanut 28.4.1999 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus yliopistojen kirjastotoimen kehittämisessä
noudatettavaksi toimenpideohjelmaksi. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi 31.12.1999 mennessä. Työryhmän puheenjohtajana toimii
johtaja Matti Lähdeoja opetusministeriöstä ja sihteereinä esittelijä Anne Luoto-Halvari opetusministeriöstä sekä suunnittelija Henna
Lehtinen Helsingin yliopiston kirjaston yhteistyösihteeristöstä. Työryhmän jäseniksi on kutsuttu rehtori Gustav Björkstrand Åbo Akademista,
kehittämisjohtaja Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjastosta, hallintojohtaja Matti Halonen Joensuun yliopistosta, opetusneuvos Hannele
Hermunen opetusministeriöstä, ylikirjastonhoitaja Esko Häkli Helsingin yliopiston kirjastosta, ylitarkastaja Annu Jylhä-Pyykönen
opetusministeriöstä, ylikirjastonhoitaja Sinikka Koskiala teknillisen korkeakoulun kirjastosta, kirjastonjohtaja Vuokko Palonen
Vaasan yliopiston kirjastosta sekä professori Kari-Jouko Räihä Tampereen yliopistosta.
Etusivulle
Hankerahoitus
Opetusministeriön Tietoyhteiskuntaohjelmasta vuodelle 1999 on myönnetty tieteellisille kirjastoille, arkistoille ja tietohuollolle avustuksena
yhteensä 3 miljoonaa markkaa 14 hankkeeseen. Avustusanomuksia tuli 74 ja anottu avustusmäärä oli yhteensä 14 728 000 markkaa.
Avustuksia saivat seuraavat hankkeet:
Arkistolaitos:
Arkistolaitoksen digitointiprojekti, senaatin pöytäkirjahakemistojen digitointiin
ja kuvatietokannan toteutukseen 160 000 markkaa
Helsingin yliopiston kirjasto:
Aurora - Autonomian ajan sanomalehtien digitointi, 330 000 markkaa Elektra II - Elektroninen julkaiseminen ja julkaisujen verkkovälitys (jatkohanke), 420 000 markkaa
EVA - Elektronisten verkkojulkaisujen hankinta ja arkistointi (jatkohanke), 300 000 markkaa
Helsingin yliopisto, luonnontieteellinen keskusmuseo:
Luomus-projekti. Luonnontieteellisen keskusmuseon tietovarannon ja seurantatoiminnan
kehittäminen tietopalveluksi (jatkohanke), 450 000 markkaa
Helsingin yliopisto, metsäkirjasto:
Metsä- ja puualan suomi-englanti-suomi asiasanasto www-käyttöön (jatkohanke), 50 000 markkaa
Jyväskylän yliopiston historian laitos:
Sata historiallista karttaa Suomesta.
Multimedia CD-rom Suomen karttakuvan kehityksestä, 380 000 markkaa
Jyväskylän yliopiston kirjasto:
Virtuaalikirjastoprojekti (jatkohanke), 70 000 markkaa
Kansallisarkisto:
Diplomatarium Fennicum - Suomen keskiajan lähdejulkaisun uudistaminen (jatkohanke), 120 000 markkaa
Oulun yliopiston kirjasto:
Virtuaalikirjastoprojekti (jatkohanke), 40 000 markkaa
Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto
sekä kahdeksan muuta valtionapuarkistoa:
YARK 2000 (jatkohanke), 350 000 markkaa
Suomen historiallinen seura:
Kansallisbiografia-projektin elektronisten julkaisujen suunnittelu,
toteutus ja verkkojakelu (jatkohanke), 100 000 markkaa
Tekniikan sanastokeskus:
Nordterm-Net-suomalaisten termiaineistojen ja tietopalvelujen tuottaminen yhteispohjoismaiseen tietopalveluverkkoon Internetissä,
100 000 markkaa
Teknillinen korkeakoulu:
HUTpubl, rakenteisen julkaisemisen ja dokumentinhallinnan järjestelmä, 130 000 markkaa
Etusivulle
EU:n tarjouskilpailu kirjastoille, arkistoille ja museoille
EU:n käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelman tarjouskilpailut ovat avautuneet alkuvuoden aikana. Multimedian sisältötuotanto ja
työkalut avaintoimintoon voidaan jättää tarjouksia toimintalinjalle III.2.3: Access to scientific and cultural heritage. Tarjouskilpailu on avautunut 19.3.1999
ja umpeutuu 15.6.1999. Lisätietoja ohjelmasta löytyy tämän lehden artikkelista Multimedian sisältötuotanto ja työkalut ja EU komission verkkosivuilta osoitteesta
http://www.cordis.lu/ist/wp.htm
Etusivulle
Uusia julkaisuja
ELEKTRA - Elektroninen julkaiseminen ja julkaisujen verkkojakelu
Projektin loppuraportti. Helsingin yliopiston kirjasto, 1998. Painettu ISBN 951-45-8078-8.
Painetun version painos loppunut. Elektroninen versio löytyy
osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/elektra/
EVA - Elektronisen verkkoaineiston hankinta ja arkistointi
Projektin loppuraportti. Helsingin yliopiston kirjasto, 1999.
Julkaistu elektronisena ja löytyy osoitteesta
http://www.lib.helsinki.fi/eva/
FinELIBin vuoden 1998 toiminta
Katsaus kansallisen elektronisen kirjaston viime vuoden toimintaan löytyy osoitteesta
http://www.lib.helsinki.fi/finelib/katsaus98.html
FINMARC-yhtenäisformaatin sovellusohje : elektroninen aineisto
Helsingin yliopiston kirjasto 1998. ISBN 951-45-8412-0. Sovellusohjetta jakelee BTJ-Kirjastopalvelu.
Tästä eteenpäin aineiston yleismääreenä käytetään termiä 'Elektroninen aineisto' entisen 'Atk-tallenne'-termin sijasta. Kentän 258 (Elektronisen aineiston tyyppi
ja laajuus) termit ovat myös hieman muuttuneet. Uudet termit on syytä ottaa käyttöön samaan aikaan kuin uusi aineiston yleismääre.
ISBN User's Manual
Uusi ISBN-manuaalin versio julkaistaan kansainvälisen ISBN-keskuksen suosituksesta kommentoitavana versiona sekä Suomen ISBN-keskuksen että
Bowkerin kotisivuilla. Lopullinen manuaali ilmestyy myös painettuna. Kommentit voi toimittaa Suomen ISBN-keskukseen osoitteella
maarit.huttunen@helsinki.fi.
Manuaali löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/kustantajat/isbn.html.
Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004. Opetusministeriö 1999
Julkaisu löytyy opetusministeriön kotisivuilta
osoitteesta http://www.minedu.fi/toim/koul_tutk_tietostrat/welcome.html.
Kulttuuriteollisuustyöryhmän loppuraportti
Opetusministeriön työryhmämuistio 7/99. Opetusministeriö 1999. ISBN 952-442-036-8.
Lisätietoja osoitteesta
http://www.minedu.fi/kupo/ky/kulttuuriteollisuus/kirjoita.html.
Sitran tietoyhteiskuntastrategia
Elämänlaatu, osaaminen ja kilpailukyky. Tietoyhteiskunnan strategisen kehittämisen lähtökohdat ja päämäärät.
Sitran raportti 206. Helsinki 1998.
ks. http://www.sitra.fi/
EU-julkaisuja
Etusivulle
Tuote-esittelyjä
- PCI - Periodicals Contents Index
"Unlock the potential of your library's journal holdings"...
PCI is one of the major titles produced by Chadwyck-Healey Ltd - an electronic publishing company based in Cambridge, UK. Chadwyck-Healey was founded in 1973
and quickly established itself as Europe's leading microform publisher before becoming one of the first companies to offer databases on CD ROM. Over the last 2 years it has been investing in making information available on accessible and well designed sites on the internet. One of its many titles is PCI. To briefly introduce the project, the editorial statement states:
"Periodicals Contents Index is an electronic index which aims to give article level bibliographic access to the contents pages of thousands of periodicals in
the arts, humanities and social sciences."
To give an idea of the scale of the project - to date we have published the tables of contents for 2,388 journals comprising over 9.4 million articles. The project
currently expands at a rate of over 1 million records per year.
Our editorial remit is very broad - encompassing many diverse subject areas. PCI contains journals under the headings: Law, History, Psychology, Geography, Art and
Architecture, Archaeology and Ancient Civilisations, Economics, Linguistics and Philology or Music and Performing Arts. PCI offers 22 categories on the Web.
PCI's coverage of journals is international. There are 27 languages on the language browse list. This list expands with every release as we publish journals from
new areas of the world, giving the database truly international. Among "new" languages being added in the next web release are Finnish, Portuguese, Galician,
Hungarian and Serbo-Croat.
Along with an unrivalled subject coverage, PCI incorporates an extensive historical coverage - with journals in PCI dating back as far as 1770. Over 850 of the
journals published in PCI started publication in the nineteenth or early twentieth century.
The editorial teams aim is to provide journals and data of high quality as well as reaching the target of producing at least 1 million records per year. We try to
make PCI's version of the journals tables of contents as complete as possible,
An important aspect of building and developing PCI is the journal selection process.
Originally journals were selected with reference to over sixty major serials bibliographies and union lists and with some help from specialist librarians from
around the world. At the outset of the project a list of journals compiled using these resources was developed into a Core Title List comprising 3,290 journals.
In 1997 , we decided to review the Core Title List. After enlisting the help of 37 subject reviewers, we have added a further 3,000 titles to our title list. It
is vitally important that customers know that we value their contribution to PCI - we rely on hearing from libraries or scholars with suggestions for new titles
to be added.
Prior to agreeing to include a journal in PCI we check that we have access to a library which can supply all the major component parts - related titles, extitles,
all published supplements etc. This bibliographic check before we start copying a journal is the start of a long production process. In general from when a journal
title is suggested and is included on the title list, approximately 6 months elapses before it is published in the PCI database.
The production process starts with the photocopying of the original tables of contents of the journal from the date of its inception up to 1990/1991. We use 4
main "source" libraries: Cambridge University Library, Harvard University Library, Northwestern University Library and the Library of Congress. This part of the
process is very time consuming but has to be done perfectly as any mistake at this stage delays the process later on. All the photocopied journals are sent to the
Chadwyck-Healey offices in Cambridge and are quality control checked for completeness and legibility. A detailed set of instructions for our keying companies is
compiled, outlining solutions to potential problems with formatting the data. The journal is converted to US MARC format.
An example of a PCI record in its "raw" format
001 |
|
| g01600010002 |
008 |
|
| 980113s1967 uk eng d |
100 | 1 | $a | Harrison, K. C. |
245 | 10 | $a | FINNISH PUBLIC LIBRARIES TODAY |
520 |
| $a | A general note on public library service on Finland is followed by
descriptions of three contrasting systems - Helsinki, Rovaniemi and Savonlinna,
with reference to some older libraries. The public library movement is held in high esteem and,
with improvement in buildings and services, the country's public libraries will be increasingly used |
773 | 0 | $t | Library Association Record $g 69:5 (1967:May) 151 |
947 |
| $a | 11967050000000000690000500151000000002 |
Once the data is returned by the keying companies, a 10% copy is given to proofers who identify major problems within the data which the in-house editorial team
investigate further. Once we have 500,000 records ready and edited, a final set of in house checks is completed on all the data. This final process involves
checking the chronology and enumeration of the data, the bibliographic viability of the journal, automated error checks and structural checks are carried out.
This process is detailed and lengthy but we have to ensure that no element in the data will delay the process of constructing the new database in the correct order.
Once the data is ready, it is left in a directory for the software team to "build" it.
To date we have published 15 segments of PCI. Each segment has differed in composition and size but we have now standardised a release size to include 500,000
records.
Our immediate target is to publish over 3,000 journals and over 10 million records by the end of the year 2000. On the basis of the size of the PCI database,
Chadwyck-Healey is also getting ready to offer an on demand scanning service to provide the full text of articles.
Dorota Dunin-Borkowska, senior editor
Chadwyck-Healey
email: Dorota.Dunin-Borkowska@chadwyck.co.uk
Chadwyck-Healey, The Quorum, Barnwell Road, Cambridge CB5 8SW, UK
Direct line: 01223 271282
Fax: 01223 215513
Company web site: http://www.chadwyck.co.uk
Literature Online: http://lion.chadwyck.co.uk
PCI Web Page: http://pci.chadwyck.co.uk
Etusivulle
Kokouksia
- Yliopistokirjastojen ja atk-keskusten johtajien neuvottelupäivä Otaniemessä 16.3.1999
Otaniemessä 16.3. pidettyjen yliopistokirjastojen ja atk-keskusten johtajien neuvottelupäivän aamupäivän teemana oli uuden kirjastojärjestelmän
arkkitehtuuri.
Pääsuunnittelija Annu Jauhiainen Helsingin yliopiston kirjastosta kertoi aluksi tarjouskilpailussa mukana olevista järjestelmistä, minkä jälkeen
kehittämisjohtaja
Juha Hakala samasta organisaatiosta esitteli keskustelun pohjaksi erilaisia malleja verkon järjestelmä- ja tietokanta-arkkitehtuuriksi.
Esillä oli kolme mallia:
täysin hajautettu, täysin keskitetty sekä näiden välimuoto. Eri mallien hyvistä ja huonoista puolista käytiin vilkasta keskustelua.
Iltapäivällä projektipäällikkö Matti Pulkkinen valtiovarainministeriöstä esitelmöi henkilön sähköisestä tunnistamisesta (HST), joka on hallinnon yhteisprojekti
sähköisen asioinnin synnyttämiseksi. Tavoitteena on saada käyttöön sähköinen henkilökortti helpottamaan asiointia sekä vähentämään tiedonkeruuta. Pulkkisen
esityksen jälkeen johtaja Tauno Kankaanpää esitteli Tampereen yliopiston, johtaja Markus Sadeniemi Funetin ja kehittämisjohtaja Juha Hakala Helsingin yliopiston
kirjaston meneillään olevia HST-hankkeita.
Suunnittelija Kristiina Hormia-Poutanen Helsingin yliopiston kirjastosta kertoi FinELib-hankkeen nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista, joihin kuuluvat mm.
käyttöliittymän kehittäminen sekä palvelun entistä tehokkaampi markkinointi asiakkaille.
Funetin johtaja Markus Sadeniemi esitteli Nordunet2-hanketta. Kyseessä on kolmivuotinen pohjoismainen tietoliikenteen kehityshanke. Lisätietoja hankkeesta
saa osoitteesta http://www.uio.no/n2/.
Osa Otaniemen esityksistä on nähtävissä osoitteessa
http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/otaniemi.html
Etusivulle
- Yliopistokirjastojen johtajien kokous Helsingissä 17.3.1999
Yliopistokirjastojen johtajien kokous pidettiin Helsingissä 17.3.1999. Esittelijä Anne Luoto-Halvari opetusministeriöstä kertoi yliopistokirjastojen rakenteellisen
kehittämisen nykyvaiheesta, Linnea2:n rahoituksesta sekä tämänvuotisten tietoyhteiskuntarahojen jakoperusteista. Yliopistokirjastojen rahoituksen ongelmista
käytiin vilkasta keskustelua.
Osastonjohtaja Inkeri Salonharju kertoi meneillään olevasta kansainvälisestä tilastouudistuksesta, minkä jälkeen keskusteltiin kirjastonjohtaja Tuulikki Nurmisen
laatiman paperin pohjalta tieteellisten kirjastojen kansallisen tilastoinnin puutteista. Suunnittelija Kristiina Hormia-Poutanen kertoi FinELibin vuoden 1999
toimintasuunnitelmasta sekä esitteli vuoden 1998 käyttötilastoja.
Edellisenä päivänä aloitettua kirjastojärjestelmäkeskustelua jatkettiin kirjastonjohtaja Riitta Huuhtasen ja pääsuunnittelija Annu Jauhiaisen puheenvuorojen
pohjalta. Riitta Huuhtasen alustus käsitteli niitä vaatimuksia, joita uudet oppimisympäristöt asettavat kirjastojärjestelmälle. Annu Jauhiainen puolestaan
kertoi mm. siitä, kuinka kirjastoissa olisi varauduttava uuden järjestelmän asentamiseen.
Suomen yliopistokirjastojen neuvoston toimintasuunnitelmasta ja yhteistyösihteerin toimenkuvasta käytiin vilkasta keskustelua, jossa toivottiin keskittymistä
erityisesti yliopistokirjastojen rakenteelliseen kehittämiseen sekä henkilökunnan taitojen strategisiin linjauksiin ja strategisen ajattelun kehittämiseen.
Lisätietoja Henna.Lehtinen@helsinki.fi, kokousmuistio
http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/pk170399.html
Etusivulle
Copyright: Helsingin yliopiston kirjasto. Aineistoa lainattaessa lähde on mainittava.
Tietolinja 2/98
|