Pohjoismainen yhteistyö lisääntyy
Kansainvälisestä yhteistyöstä on tullut kiinteä osa kirjaston päivittäistä toimintaa. Näin on käynyt varmasti monessa muussakin kirjastossa,
mutta kansalliskirjastossa kansainvälisen kanssakäymisen osuus on kasvanut aivan erityisesti.
Suomen kansalliskirjaston kannalta pohjoismainen yhteistyö on yhä edelleen yksi kansainvälisen toiminnan pääalueista. Voimistuva eurooppalainen yhteistyö on
pikemminkin lisännyt sen merkitystä. Kirjastolla on runsaslukuinen määrä pohjoismaisia yhteistyöhankkeita, ja verkkokehityksen myötä pohjoismainen ulottuvuus
on vahvistunut entisestäänkin. Esimerkiksi verkkojulkaisujen lisenssiehdoista neuvoteltaessa Pohjoismaat ovat osoittautuneet merkitykselliseksi painostusryhmäksi,
vaikka lisenssisopimukset tehdäänkin kansallisella pohjalla. Kansallisen elektronisen kirjaston ohjelmalla on sen takia kiinteät yhteydet muihin Pohjoismaihin.
Verkkokehitys on tuonut mukanaan myös muita käytännön tason yhteistyöhankkeita. Useat tekniset projektit ovat luoneet kiinteitä yhteyksiä kirjastojen ja
erityisesti kansalliskirjastojen välille. Hankkeita on usein käynnistetty Nordinfon tuella. Esimerkinomaisesti voimme mainita vaikkapa hankkeet:
Nordic Metadata, Nordic Web Index ja
Tiden - Digitalisering av historiska tidningar i Norden. EU:n kirjasto-ohjelman lippulaivana ollut ONE-projekti oli laajan pohjoismaisen hankkeen suora
jatko.
Tieteellisten kirjastojen pohjoismaisen yhteistyön virallisena organisaationa toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen
NORDINFO. Kirjastolla
on perinteisesti ollut suora yhteys tähän yhteistyöelimeen. Tällä hetkellä osastonjohtaja Kristiina Hildén on Nordinfon hallituksen jäsenenä. Merkitykseltään tärkeä on myös pohjoismaisten valtionkirjastonhoitajien ja kansalliskirjastojen johtajien yhteistyö, joka kantaa nimeä
NORON. Yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt, ja kansalliskirjastot ovat ottaneet vastatakseen myös konkreeteista yhteishankkeista.
Suomen kansalliskirjastolle on ensiarvoisen tärkeätä kuulua kansalliskirjastojen pohjoismaiseen perheeseen. Meidän tulee kyetä vahvistamaan osallistumistamme
myös kahdenkeskiseen yhteistyöhön muiden pohjoismaisten kirjastojen kanssa. Toimivat yhteistyösuhteet ovat tärkeitä päivittäisten kirjastopalvelujen kannalta,
minkä lisäksi myös henkilöstön vaihtoa tulisi voida lisätä. Siitä syystä tarvitsemme entistä parempia kielellisiä valmiuksia. Vaatimukset koskevat ensi sijassa
tietenkin kirjaston johtoa, mutta myös muiden yhteistyöhön osallistuvien tulee entistä paremmin kyetä käyttämään esteettömästi ruotsin kieltä sekä ymmärtämään
muita pohjoismaisia kieliä.
EU:n kirjastoyhteistyö
Euroopan unionin kirjasto-ohjelma on lisännyt eniten kirjaston osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin. Kysymyksessä on yhtäältä konkreetti projektitoiminta,
joka tähtää käytännön tason tuotteisiin ja toimintamalleihin. Toisaalta toimintaan on liittynyt osallistumista ohjelman kehittelyyn ja kansallisen osallistumisen
koordinointia. Helsingin yliopiston kirjasto on opetusministeriön toimeksiannosta toiminut kirjasto-ohjelman kansallisena tukipisteenä (National Focal Point),
jonka toimialaan ovat kuuluneet myös yleiset kirjastot. Tutkimuksen viidennen puiteohjelman ja siihen sisältyvän käyttäjäystävällistä tietoyhteiskuntaa edistävän
IST-ohjelman käynnistyttyä on käyty keskustelua siitä, että toimialaa laajennettaisiin kattamaan myös arkistot
ja museot.
Kirjasto on tällä hetkellä mukana useissa EU:n kirjasto-ohjelman projekteissa, jotka liittyvät elektronisen aineiston käsittelyyn ja arkistointiin. Projektit
tukevat suoraan kirjaston omia kansallisia hankkeita, joihin on tällä tavoin saatu merkittävää lisärahoitusta. Kirjasto edustaa pohjoismaisia kansalliskirjastoja
Euroopan kansalliskirjastojen CoBRA -hankkeessa, jota komissio on rahoittanut ja joka on
kehittänyt projekteja EU:n kirjasto-ohjelmaan.
Euroopan kansalliskirjastojen yhteistyö
Euroopan kansalliskirjastot ovat perustaneet pysyvän yhteistyöelimen
Conference of European National Librarians (CENL), jonka työhön kirjasto on osallistunut alusta alkaen. Kirjastolla on ollut tässä työssä
varsin aktiivi rooli. Niinpä kirjaston aloitteesta saatiin aikaan Euroopan kansalliskirjastojen kotisivu GABRIEL
siihen liittyvine palveluineen. Tällä hetkellä kirjastolla on vastuu CENL:n teknisen työryhmän toiminnasta. Työryhmän toimialaan kuuluvat mm. elektronisten
julkaisujen tunnistejärjestelmä (URN/DOI) ja kansallisten tietoverkkojen yhteysstandardin Z39.50 edellyttämän eurooppalaisen profiilin ylläpito. Tämä Euroopan
kansalliskirjastojen yhteistyö on herättänyt suurta kiinnostusta myös merkittävissä kansalliskirjastoissa muualla maailmassa. Suomen kansalliskirjastolle aktiivi
osallistuminen CENL:n toimintaan on ollut monin tavoin merkityksellistä.
Kansainväliset järjestöt
Kirjastojen maailmanliitto IFLAon perinteisesti ollut keskeinen yhteistyöareena myös Helsingin yliopiston kirjastolle. Kirjasto
on suunnannut osallistumistaan konkreetteihin hankkeisiin ja vastaavasti supistanut yleistä osallistumistaan. IFLA:n kokouksen yhteydessä järjestetään myös
kansalliskirjastojen
maailmanlaajuisen yhteistyöelimen Conference of Directors of National Libraries (CDNL) vuotuinen kokous.
Osanottajakunnan laajuuden ja heterogeenisuuden takia
kokoukset käsittelevät asioita yleensä tuntuvasti yleisemmällä tasolla kuin mikä on tyypillistä vastaavalle eurooppalaiselle järjestölle.
Euroopan tieteellisten kirjastojen liitto LIBER on kasvattanut merkitystään kirjastojen
yhteistyöelimenä ja edunvalvojana. Järjestö muokkaa mm. yhteisiä periaatteita elektronisten julkaisujen lisenssineuvotteluja varten. Kirjasto on osallistunut
LIBER:in toimintaan sen alusta alkaen. Allekirjoittanut on toiminut pitkään järjestön varapresidenttinä sekä vuosina 1995-98 presidenttinä.
Itämeren alueen kirjastojen yhteistyöelimenä toimii organisaatio nimeltä Bibliotheca Baltica.
Aloite yhteistyön käynnistämiseen lähti Saksasta Schleswig-Holsteinista, ja käytännön järjestelyistä vastasi Lyypekin kaupunginkirjasto. Helsingin yliopiston
kirjasto on osallistunut toimintaan alusta alkaen ja tukenut sitä eri tavoin. Kirjastomme on osallistunut myös eräisiin erillishankkeisiin, joita Bibliotheca
Baltica on järjestänyt mm. Nordinfon tuella.
Koska Helsingin yliopiston kirjastolla on yhteistyössä Suomen standardisoimisliiton kanssa vastuu kirjasto- ja informaatiopalvelualan kansallisesta
standardoinnista, kirjasto osallistuu tämän johdosta myös kansainvälisen standardisoimisliiton ISO:n toimintaan.
Myös UNESCO harrastaa kirjastoasioita. Erityisesti on mainittava järjestön PGI-ohjelmaan (General Information Programme) kuuluva
Memory of the World -ohjelma, johon kirjaston kokoelmista on hyväksytty Nordenskiöldin
kirjasto. Tämän PGI-ohjelman asioita hoitaa Suomessa opetusministeriön yhteydessä toimiva Laajennettu UNESCO-toimikunta. Kirjaston edustaja on jäsenenä toimikunnan
viestintäjaostossa.
Järjestöihin voitaneen lukea myös Euroopan tieteellisten kirjastojen muodostama Consortium of European Research Libraries
(CERL), jonka perustehtävänä on ylläpitää ja kehittää Euroopan kirjastojen yhteistä luettelotietokantaa ennen vuotta 1830 julkaistusta kirjallisuudesta.
Kirjasto on ollut perustamassa hanketta joitakin vuosia sitten, mutta katsoi tarkoituksenmukaiseksi liittyä täysjäseneksi vasta vuoden 1999 alusta.
Samantyyppinen hanke on eurooppalainen mikrofilmien mastereiden yhteisrekisterijärjestelmä EROMM. Kirjastoa on
toivottu siihen mukaan sen johdosta,
että meillä on laajat ja yleisesti kiinnostavat mikrofilmikokoelmat myös muusta kuin puhtaasti suomalaisesta aineistosta. Myös tähän järjestelmään olemme katsoneet
voivamme liittyä vasta kuluvana vuonna. Taloudellisista syistä olemme joutuneet harkitsemaan jäsenmaksujen maksamisen aloittamista vasta sitten, kun niitä vastaan
on ollut saatavissa riittävä käytännöllinen hyöty. Tämä koskee erityisesti jäsenyyttä CERL:ssä.
Muuta yhteistyötä
Kirjasto on osallistunut jossakin määrin myös ns. lähialueyhteistyöhön, joka on sekä Suomen hallituksen että Pohjoismaiden ministerineuvoston työohjelmassa.
Osittain on kysymyksessä ollut yhteistyö Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjastojen kanssa, osittain on jatkettu sitä yhteistyötä, jota Neuvostoliiton
aikana harjoitettiin ns. TT-sopimuksen perusteella. Kirjasto ylläpitää yhteistyösuhteita Venäjälle erityisesti Venäjän kansalliskirjastoon Pietarissa ja Venäjän
valtionkirjastoon Moskovassa.
Yhteistyösuhteet Baltian maiden kirjastojen kanssa ovat niin ikään kehittyneet läheisiksi. Viron kansalliskirjaston kanssa on toteutettu useita monivuotisia ja
merkittäviä käytännön projekteja.
Myös monet muut hankkeet ovat olleet mahdollisia ainoastaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Kirjastojen atk-järjestelmän uudistamisen valmistelussa on voitu
hyödyntää hyviä henkilökohtaisia yhteyksiä. Ja sellainen suurhanke kuin Jean Sibeliuksen koottujen teosten kriittinen laitos on entisestään laajentanut kirjaston
ulkomaisia kosketuspintoja. Kirjasto on solminut yhteyksiä sekä ulkomaisiin kustantajiin että musiikin tutkijoihin.
Kehitys heijastuu myös niihin vaatimuksiin, joita henkilöstön osaamiselle on asetettava. Entistä useamman on kyettävä edustamaan kirjastoa - ja suomalaisia
intressejä yleisemminkin - kansainvälisissä hankkeissa. Kokousturismin osuus vähenee väkisinkin, kun voimavarat on suunnattava tuottaviin hankkeisiin.
Esko Häkli, ylikirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto
email: Esko.Hakli@helsinki.fi
Tietolinja 2/1999
