Tietolinja

Tietolinja
2/1999


PÄÄKIRJOITUS

ARTIKKELIT


CoBRA - Euroopan kansalliskirjastojen forum

Esko Häkli


Euroopan unionin kirjasto-ohjelmaa toteuttaessaan komissio joutui havaitsemaan, etteivät Euroopan suuret kansalliskirjastot, eivät tosin pienetkään, lähteneet oma-aloitteisesti hakemaan projektirahaa kirjasto-ohjelmasta. Toisaalta komissio oli käytännön tasolla nähnyt, että kansalliskirjastot kykenivät yhteistyöhön mm. kehittäessään yhteistä CD-ROM -ratkaisua. Komissio otti tästä syystä yhteyttä Euroopan kansalliskirjastojen yhteiselimeen CENL:iin toimivan menettelytavan kehittämiseksi.

Lopputuloksena oli järjestely, jota EU:n terminologian mukaan kutsuttiin nimellä concerted action. CENL valitsi kansalliskirjastoja edustavan asiantuntijaforumin, ja komissio rahoitti sen toiminnan. Muodollisesti komission yhteistyöpartnerina toimi British Library, koska CENL ei tuossa vaiheessa ollut juridinen henkilö. British Library on hoitanut myös hankkeen sihteeristön tehtävät.

CoBRA

EU:n terminologiassa näin käynnistetty hanke oli projekti, ja projektilla oli oltava oma akronyymi. Siksi valittiin CoBRA, joka tavalla tai toisella johdettiin nimestä Computerised Bibliographic Record Actions. CoBRA:n ensimmäinen kausi alkoi joulukuussa 1993 ja kesti maaliskuuhun 1996. Toiminta rahoitettiin tutkimuksen kolmannesta puiteohjelmasta.

Hankkeen johtoryhmään eli CoBRA Forumiin osallistuivat seuraavat kansalliskirjastot:

The British Library (puheenjohtaja ja sihteeri)
Die Deutsche Bibliothek
Bibliothèque nationale de France
Koninklijke Bibliotheek
Biblioteca Nacional de Lisboa
Helsingin yliopiston kirjasto
Schweizerische Landesbibliothek

sekä havainnoitsijana Liettuan kansalliskirjasto

Helsingin yliopiston kirjasto on edustanut ryhmässä periaatteessa kaikkia pohjoismaisia kansalliskirjastoja, joita on myös säännöllisesti informoitu forumin toiminnasta.

Työskentely on tapahtunut jaostoissa (työryhmissä). Allekirjoittanut toimi ensimmäisen kauden aikana yhden työryhmän puheenjohtajana. Työryhmien jäsenet olivat kansalliskirjastojen asiantuntijoita myös sellaisista kirjastoista, jotka eivät olleet edustettuina itse forumissa.

CoBRA+

Forumin toiminta jatkui myös neljännen puiteohjelman aikana. Komission rahoitusta saatiin vuodesta 1996 vuodenvaihteeseen 1998/99. Uudessa projektisopimuksessa hankkeen nimeä tarkistettiin, jotta se erottuisi edellisen ohjelman hankkeesta. Nimeksi tuli CoBRA+. Forumin kokoonpano säilyi ennallaan. Tosin kirjastojen edustajat ovat saattaneet jossakin määrin vaihdella, vaikka periaatteessa kirjastoja ovat edustaneet niiden johtajat.

Kun ensimmäisen kauden työskentelyn pääpaino oli bibliografisten tietojen käyttöön tarvittavien menetelmien kehittämisessä, suuntautui työskentely toisella kaudella entistä selvemmin elektronisten aineistojen käsittelyyn.

CoBRA+:n päätavoitteet olivat:

  • levittää tietoa käynnissä olevista ja uusista projekteista sekä edistää niiden tulosten hyödyntämistä
  • selvittää kansalliskirjastojen ongelmia vapaakappalekäytännön, kokoelmien kehittämisen sekä elektronisten julkaisujen pitkäaikaiskäytön alueilla
  • edistää voimavarojen yhteiskäyttöä (resource sharing) käyttämällä hyväksi tietopalveluja ja kokoelmien saatavuutta verkon välityksellä
  • selvittää bibliografiseen kontrolliin liittyviä kysymyksiä mukaan lukien metadatan käyttö elektronisten aineistojen yhteydessä

Työskentely on tapahtunut pääasiallisesti kahdessa työryhmässä. Task Group A on kehitellyt metadataan ja elektronisten julkaisujen bibliografiseen seurantaan liittyviä hankkeita ja Task Group B hankkeita, joiden kohteena ovat elektroniset julkaisut. Työryhmien lisäksi on toiminut erityinen Exploitation Steering Group, jonka tehtävänä on ollut kehittää menetelmiä projektien tulosten hyödyntämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi.

CoBRA:n jatko

Komission rahoituksen päättyessä CENL teki yleiskokouksessaan lokakuussa 1998 päätöksen muodostaa CoBRA:sta pysyvä työryhmä. Sille voidaan hankkia komission rahoitusta, mutta sen olemassaolo ei ole riippuvainen tästä rahoituksesta. Osallistuvat kirjastot ovat ainakin toistaiseksi sitoutuneet maksamaan omat kustannuksensa, minkä lisäksi British Library on ilmoittanut vastaavansa sihteeristön kustannuksista. Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, miten projektikehittelyn aiheuttamat kustannukset katetaan.

On mielenkiintoista nähdä, saadaanko hankkeelle jatkorahoitusta tutkimuksen viidennestä puiteohjelmasta. Hanke on tähän mennessä ollut kiistattomasti menestyksellinen. Se on kehittänyt merkityksellisiä projekteja, joille on saatu komissiosta rahoitusta. Mutta ennen kaikkea se on saanut kansalliskirjastot osallistumaan näihin projekteihin. Mikäli komissio on kiinnostunut menestyksellisistä kirjastoprojekteista, CoBRA:n toiminnan tukeminen olisi selvästi sen etujen mukaista. Näyttää kuin komissio ei vieläkään olisi havainnut sitä tosiasiaa, ettei se ole projektien ainoa rahoittaja. Projekteihin osallistuvat laitokset ovat yhtä tärkeitä rahoittajia kuin komissiokin, ja ennen kaikkea ne tuovat hankkeisiin sekä sisällön että sen asiantuntemuksen, jota ilman mitään projektia ei voida toteuttaa. Yhteistyökumppaneita olisi sen takia parempi houkutella mukaan kuin kohdella alamaisina anojina.

CoBRA:n jatkokokoonpano on säilynyt muuttumattomana. Ainoastaan havainnoitsijana toiminut Liettuan kansalliskirjasto on vaihtunut Slovenian kansalliskirjastoon (Narodna in Univerzitetna Knijznica).

CoBRA:n projektit

CoBRA on kehittänyt kaksi suurta projektia, jotka ovat BIBLINK ja NEDLIB. BIBLINK kehittää mallia, jonka avulla elektronisten aineistojen julkaisijat, ennen muuta fyysisellä välineellä (CD-ROM) ilmestyvien julkaisujen kustantajat, voivat luoda toiminnallisen yhteyden oman maansa kansallisbibliografian toimituksen kanssa. Tavoitteena on järjestely, jonka avulla julkaisujen bibliografiset tiedot ja metadata saadaan luoduksi mahdollisimman käytännöllisesti ja luotettavasti ja toimitetuksi välittömästi sekä kustantajan että kansallisbibliografian käyttöön. Hankkeeseen sisältyy metadatan muuntaminen Marc-muotoon. Projektin vastuuorganisaationa on British Library, mutta projektin johto on ulkopuolisen yrityksen käsissä (Level-7 Limited). BIBLINK-hankkeen perusajatus kehitettiin johtamassani työryhmässä.

NEDLIB:n tehtävänä on tuottaa ratkaisu, jonka avulla kansalliskirjastot voivat hallita ja arkistoida elektronisten julkaisujen vapaakappaleaineistoa. Tavoitteena on luoda verkottunut eurooppalainen vapaakappalekirjasto (networked European deposit library) ja sen tarvitsema infrastruktuuri. Suurena periaatekysymyksenä hanketta suunniteltaessa oli se, tuleeko se ulottaa myös verkkojulkaisuihin vai pelkästään fyysisellä välineellä ilmestyneisiin julkaisuihin. Erityisesti ranskalaiset puolsivat jälkimmäistä linjaa. Suomalaiset pitivät verkkojulkaisujen mukaan ottamista välttämättömänä, varsinkin kun vapaakappalelakeja oltiin kaikissa Pohjoismaissa uudistamassa siihen suuntaan. Meidän ansiostamme hankkeeseen sisällytettiin jopa vapaan verkkoaineiston haravointi. NEDLIB-hankkeen vastuuorganisaationa on Hollannin Kuninkaallinen kirjasto. Oma kirjastomme on siinä niin ikään mukana. Itse asiassa rohkenen sanoa, että panoksemme hankkeen toteutumisen kannalta oli ratkaiseva siinä vaiheessa, kun kävi ilmi, ettei British Library katsonut voivansa lähteä mukaan, ja suuri epätietoisuus vallitsi siitä, oliko hanketta ylimalkaan syytä käynnistää.

Muita projekteja ovat olleet mm.:

  • FLEX (File labelling). Varsin tekninen projekti, jonka avulla luotiin nimeämismenettely bibliografisille tiedostoille, jotta niitä voitaisiin siirtää verkossa.
  • CHASE (Character set standardisation). Projekti testasi strategioita, joitten avulla voidaan siirtyä käyttämään UNICODE-standardia ja kehitti prototyyppiohjelmistoa.
  • AUTHOR. Testaushanke, jonka avulla tutkittiin kansallisten nimien auktoriteettitiedostojen yhdistämistä verkon avulla ja konvertointia UNIMARC-formaattiin.
  • UNIMARC. Projekti testasi UNIMARC-formaatin käyttöä monikansallisessa tietokannassa. Kohteena oli CERL:in tietokanta.
  • METRIC. Projektin avulla kehitettiin menetelmiä kansallisbibliografiatietokantojen analysoimiseksi tilastollisin menetelmin erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi kustantajien tarpeisiin.

Projektien ohella on saatu aikaan kaksi tutkimusta. Niistä toinen käsitteli kansallisbibliografiatoiminnan malleja Euroopassa (MODELS) ja toinen elektronisen aineiston vapaakappaletoimintaan liittyviä kysymyksiä (ELDEP). Erityisesti tämä jälkimmäinen, jonka komissio on julkaissut omassa sarjassaan, on osoittautunut perusteokseksi valmisteltaessa vapaakappalelakien uudistamista. Sen tiedot ovat: J.S. Mackenzie Owen and J. van de Walle, Deposit collections of electronic publications. Luxembourg 1996. EUR16910.

CoBRA:n saavutukset ja tulevaisuus

CoBRA on onnistunut kohdentamaan toimintansa kansalliskirjastojen olennaisimpiin yhteisiin verkkokehityshankkeisiin. Kenties vieläkin tärkeämpää on, että CoBRA:n ansiosta Euroopan kansalliskirjastot ovat luoneet hyvin toimivan ja kiinteän yhteistyön, joka tulee tarjoamaan toimintamallin myös monien muitten tehtävien ratkaisemiselle. Työryhmätyöskentelyn ansiosta toimintaan ovat voineet osallistua nekin kirjastot, jotka eivät ole olleet edustettuina itse forumissa.

Tutkimuksen viides puiteohjelma painottaa entistä voimakkaammin arkistojen, kirjastojen ja museoitten yhteistyötä ja yhteishankkeita. Edellä sanotun taustaa vasten on ilmeistä, että kansalliskirjastoilla on erinomaiset valmiudet kehittää eurooppalaisia yhteishankkeita. Emme tiedä, miltä valmiudet näyttävät arkistojen ja museoiden alueella. Joka tapauksessa on päätetty, ettei CoBRA:n toimialaa laajenneta kansalliskirjastojen ulkopuolelle, vaikka yhteistyötä arkistojen ja museoiden kanssa pidetäänkin välttämättömänä.

Esko Häkli, ylikirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto
email: Esko.Hakli@helsinki.fi


Lisätietoa:
CoBRA+ - Computerised Bibliographic Record Actions: http://www.bl.uk/information/cobra.html
Ross Bourne, Towards bibliographical co-operation amongst European national libraries. - LIBER Quarterly 8 (1998) s. 106-109.

Tietolinja 2/1999