MMB:llä on mahdollista käsitellä useimpia nykyisin tuotettavia elektronisia julkaisuja riippumatta tallennusmediasta tai formaatista. Julkaisut voivat siis tulla kirjastolle CD-ROM-levyillä, disketeillä tai verkon kautta tiedostoina, ja ne luetteloidaan, kuvaillaan ja arkistoidaan järjestelmään ja annetaan yleisön käyttöön kirjaston tiloissa. MMB soveltuu erityisen hyvin CD-ROMeille.
Romin asennuksessa järjestelmään tallennetaan kaikki
sen tekniset tiedot ja pyritään antamaan sellaiset määritykset,
että tulevaisuudessa pystyttäisiin uusissa MMB:n versioissa jäljittelemään
romin alkuperäistä ohjelmaympäristöä. Kun käyttäjä
haluaa avata julkaisun, hänen työasemansa käynnistää
julkaisun tarvitseman ohjelmaympäristön. Pieni osa julkaisuista
on esiasennettu DDB:n työasemille niin, että niiden tarvitsemat
ohjelmat käynnistyvät välittömästi. Muiden lataaminen
ja ohjelmaympäristön hakeminen kirjaston palvelinkoneelta kestää
hetken.
Itse julkaisuja säilytetään kolmella välineellä.
Eniten käytetyistä on tehty kopiot nopeille RAID-levyille. Muut
usein käytetyt julkaisut on laitettu jukebokseihin tai CD-torneihin,
joista järjestelmä hakee ne automaattisesti tarvittaessa. Koska
RAID-järjestelmien hinta/laatusuhde on kehittynyt hyvin, yhä
useampia julkaisuja säilytetään tulevaisuudessa levyillä
eikä uusia jukebokseja ehkä asenneta. Harvoin tarvittavia julkaisuja
säilytetään arkistossa sellaisenaan ja virkailija asentaa
ne käyttäjän pyynnöstä järjestelmään.
MMB pystyy käsittelemään noin 70% nykyisistä
romeista. Romien tuottajat ovat siirtymässä paremmin standardoituihin
ohjelmaympäristöihin ja uusista romeista vuosilta 97-98 lähes
90% toimii MMB:ssä. DDB:llä on nykyisin asennettuna MMB:hen noin
200 romia, jotka on saatu kustantajilta vapaakappaleina. Nykyinen
järjestelmä on suunniteltu enintään 2000 julkaisua
varten. MMB on myös arkistointijärjestelmä. Kun joku romi
poistetaan työasemilta, sitä ei poisteta kokonaan MMB:n tietokannasta
vaan romi voidaan tarvittaessa asentaa uudelleen.
Järjestelmän infrastruktuuriin kuuluu kaksi palvelinkonetta,
joista ensimmäisessä on järjestelmän tietokanta, Web-palvelut
ja indeksit. Toinen palvelin on pääasiassa datan säilyttämistä
varten. Lisäksi kaikilla oheis- ja arkistolaitteilla on omat palvelimet.
Kaikki palvelimet toimivat WindowsNT-käyttöjärjestelmällä
ja laitteet on yhdistetty ATM-verkolla.
MMB:hen on liitetty skannereita, tulostimia, CD-kirjoittimia ja kopiokoneita.
Käyttäjät voivat tulostaa kirjaston kokoelmista vain erillisten
tulostusmikrojen kautta. Maksut tulostamisesta kerätään
magneettikorteilla, joita voi ostaa kirjastosta. Sama kortti käy kaikkiin
kirjaston tulostimiin ja kopiokoneisiin.
(Kuva 1.)
DDB:llä on lukusalissa 40 työasemaa. MMB:tä saavat käyttää
kaikki ne, joilla on muutenkin pääsy kirjaston kokoelmiin. Erityisesti
MMB:n käyttäjäksi ei tarvitse rekisteröityä, riittää
jos onnistuu löytämään salista vapaan koneen. Toisaalta
rekisteröidyillä asiakkailla on omaa levytilaa kirjaston palvelimella
töiden säilyttämistä varten ja heillä on myös
mahdollisuus ottaa Internet-yhteyksiä. Tyypillisenä käyttöliittymänä
järjestelmään käyttäjillä on Web-selain laajennettuna
joillakin piirteillä.
Tulevaisuudessa MMB-järjestelmästä tehdään
entistä hajautetumpi niin, että julkaisuja voidaan käyttää
kaikissa Saksan vapaakappalekirjastoissa riippumatta siitä, missä
toimipisteessä julkaisut on asennettu järjestelmään
ja missä niitä säilytetään. Se on periaatteessa
mahdollista jo nykyisin, mutta käytännössä tietoliikenneyhteydet
ovat vielä hitaita.
DDB ja CSC Ploenzke ovat mukana eurooppalaisessa NEDLIB-projektissa
yhdessä HYKin ja muiden eurooppalaisten kansalliskirjastojen kanssa.
DDB:n lisäksi monet muut kansalliskirjastot saattavat harkita CSC:n
järjestelmän hankkimista itselleen.
Kaisa Kaunonen, projektipäällikkö
Helsingin yliopiston kirjasto
Email:
Kaisa.Kaunonen@helsinki.fi
Juha Hakala ja Kaisa Kaunonen HYKin kehittämisyksiköstä
vierailivat toukokuun lopulla Frankfurtissa Die Deutsche Bibliothekissa
(DDB).
Tietolinja 2/1998
|
