hankerahoitus tieteellisten kirjastojen, arkistojen ja tietohuollon kehittämiseen
Inkeri Salonharju Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma perustuu opetusministeriön asettaman asiantuntijatyöryhmän laatimaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrate- giaan ja siihen liittyvään toimenpideohjelmaan vuosille 1995-1999. Oh- jelmalle on määritelty painopistealueet, ja kokonaisbudjetti vuodelle 1996 on 236 miljoonaa markkaa. Ohjelmaan sisältyvä kehittämistoiminta kattaa myös tieteelliset kirjastot, arkistot ja museot, joiden kehittä- miseen on varattu 3,5 miljoonan markan määräraha. Opetusministeriö järjesti määrärahojen jakamiseksi tarjouskilpailun, joka käynnistyi joulukuussa 1995 ja umpeutui tammikuun lopussa 1996. Määrärahoja voitiin asettaa valtion laitosten käyttöön, ja etusijalle asetettiin opetusministeriön hallinnon alalla olevien laitosten hankkeet, yhteistyöhankkeet, kansallisesti merkittäviin kohteisiin suuntautuvat hankkeet, hankkeet joilla on kumulatiivisia vaikutuksia ja laaja sovel- lusalue sekä uusia sähköisiä palveluja ja tietosisältöjä tuottavat hank- keet. Lisäksi hankkeissa edellytettiin omarahoitusosuutta. Määrärahat kohdennettiin ensisijaisesti seuraaviin tarkoituksiin: - tieteellisten kirjastojen ja arkistojen tietotekniikka- ja tietoverkkokoulutus - sähköinen julkaisutoiminta - tieto- ja dokumentinvälityspalvelujen kehittäminen - tietovarantojen digitointi - sisältötuotannon tuki. Tarjouskilpailu herätti varsinaisen "kultakuumeen", ja ohjelmaan jä- tettiin yhteensä 140 hanke-ehdotusta, joiden yhteinen resurssitarve oli moninkertainen käytettävissä olevaan budjettiin verrattuna. Hyväksyttyjä hankkeita oli yhteensä 21 (15%), joista osa liittyy laajempiin hankeko- konaisuuksiin. Hankkeet keskittyvät pääosin ohjelman keskeisiin teemoi- hin, elektroniseen julkaisemiseen ja elektronisten julkaisujen verkko- käyttöön, aineistojen digitointiin, verkkokoulutukseen ja elektronisen kirjaston mallien luontiin. Tarjouskilpailussa paljon kiinnostusta he- rättänyt, mutta vaille rahoitusta jäänyt teemakokonaisuus, joka tähtäsi tietokantojen käytettävyyden parantamiseen, olivat erilaiset sanasto- hankkeet. Ohessa on yhteenveto toteutettavista hankkeista ja myönnetyis- tä apurahoista. Myönnetty hankerahoitus vuodelle 1996 Agricola - Suomen historiaverkkohanke Tampereen yliopisto, Historiatieteen laitos, 400 000 mk Arkistojen ja tekstitietokantojen moninais- ja yhteiskäyttö Oulun yliopiston kirjasto, 180 000 mk Digitalisering av det finlandssvenska bildarkivet- minoritetskultur tillgänglig för forskare, Åbo Akademi ja Svenska litteratursällskapet, 150 000 mk Elektronisen kurssikirjaston mallin rakentaminen Osaprojekti I, Digitaalisen julkaisuympäristön kehittäminen Jyväskylän yliopisto, Digitaalisen median maisteriohjelma, 100 000 mk Osaprojekti II, Vaasan yliopisto, Viestintätieteiden laitos, 100 000 mk Osaprojekti III, Vaasan yliopiston kirjasto, 30 000 mk ja Jyväskylän yliopiston kirjasto, 30 000 mk Elektronisen viittaamisen opas, Kai Ekholm, 30 000 mk ELEKTRA - Elektroninen julkaiseminen ja julkaisujen verkkovälitys, Helsingin yliopiston kirjasto, 500 000 mk Kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietojen yhteiskäyttöisyyden edellyttämä formaattirakenne ja luettelointisäännöt, Kansallisarkisto, 90 000 mk Muisti - Kansallisaineiston digitointi ja verkkokäyttö, Helsingin yliopiston kirjasto, 420 000 mk Teknillisen korkeakoulun sähköinen julkaisutuotanto, Teknillinen korkeakoulu, 180 000 mk Kansainvälinen yhteistyö standardoinnissa ja EU:n telematiikka- ohjelman kirjastosektorilla, Helsingin yliopiston kirjasto, 80 000 mk Elektroninen uutuusvalvonta, Kuopion yliopiston kirjasto, 80 000 mk Vaasan digitaalisen kirjaston luominen, Vaasan yliopiston kirjasto, 80 000 mk Verkko-osaamista tieteellisiin kirjastoihin, arkistoihin ja museoihin, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 500 000 mk Virtuaalikirjasto-mallien rakentaminen, Jyväskylän yliopiston kirjasto, 130 000 mk, Taideteollinen korkeakoulu 50 000 mk, Teknillisen korkeakoulun kirjasto, 76 000 mk, Oulun yliopiston kirjasto 64 000 mk ja Kuopion yliopiston kirjasto 68 000 mk. Helsingin yliopiston kirjaston projektit Helsingin yliopiston kirjasto osallistui aktiivisesti tarjouskilpailuun ja oli sekä koordinoimassa että osallistujana useissa hanke-ehdotuksissa. Hyväksytyksi tulivat kirjaston itse koordinoimat hankkeet ELEKTRA ja Muisti, joiden lisäksi kirjasto on mukana Agricola-hankkeessa. Ohessa on ELEKTRA- ja Muisti-projektien esittelyt. Molemmat hankkeet käynnistyvät 1.6 1996. ELEKTRA - elektroninen julkaiseminen ja julkaisujen verkkovälitys Maamme korkeakouluilla ja muilla tiedeyhteisöillä on tarvetta tieteellisen aineistonsa elektroniseen julkaisemiseen ja välitykseen verkkoyhteyksin. Elektroninen julkaiseminen alentaa jakelukustannuksia ja nopeuttaa ja laajentaa tiedon jakelua. Väitöskirjoja ei edellytetä enää julkaistavaksi painettuina, vaan suosituksena on väitösopinnäyte, jota voidaan säilyttää ja tarjota käyttöön elektronisessa muodossa. Nopeasti uusiutuvan oppimateriaalin jakeluun elektroninen välittäminen sopii nykyisiä kanavia paremmin. Myös aikakauslehtiartikkeleiden saatavuutta voidaan oleellisesti parantaa liittämällä viitetietokantojen yhteyteen itse artikkelit. ELEKTRA-projektin osallistujat ovat Helsingin yliopiston kirjasto ja akt- keskus, Oulun yliopiston kirjasto, Kopiosto, Tieteellisten seurain valtuus- kunta, VTT Tietopalvelu, Gaudeamus kirja ja Yliopistopaino. Projektiin on koottu osallistujatahot, jotka edustavat monipuolisesti alan kotimaista asiantuntemusta. Mukana on kirjastojen lisäksi kustantajien, tieteellisen julkaisutoiminnan, elektronisen julkaisemisen- ja atk-tekniikan sekä tekijänoikeuskysymysten keskeiset asiantuntijatahot. Tämä mahdollistaa eri ongelmien kattavan rinnakkaisen tarkastelun ja näin teknisten ongelmien lisäksi myös vaikeasti ratkaistavat tekijänoikeus- ja maksullisuusperiaat- teet voidaan sisällyttää kokeiluun ja etsiä niille valtakunnallisia ratkai- suja. Projekti pyrkii myös aktiivisesti luomaan yhteyksiä muihin vastaaviin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Projektin tavoitteina on: toteuttaa julkaisujen haku- ja välityspalvelu verkkoympäristössä ja evaluoida käytön tuloksia todellisilla käyttäjillä luoda malli korkeakoulujen elektronista kurssimateriaali- ja väitösopinnäytepalvelua varten selvittää tekijänoikeuskysymyksiä ja kehittää sopimusmallit erityisesti tieteellisten julkaisujen välittämiseen selvittää maksullisuusperiaatteita sekä laskutus- ja suojauskäytäntöjä. Projektin päätuloksena on toimiva elektronisten julkaisujen haku- ja välityspalvelu, joka on integroitu korkeakoulukirjastojen nykyiseen Linnea- järjestelmään. Valittuun osaan ARTO-tietokannan bibliografisia tietueita linkitetään niihin liittyvät varsinaiset julkaisut. Oulun yliopiston kirjaston luettelotietokantaan linkitetään yliopiston omia väitöskirjoja. Projektin toteutukseen tarvittava infrastruktuuri on jo pääosin valmiina. Julkaisujen jakelukanavana käytetään Internetin www-palvelua ja Linnea- järjestelmä puolestaan tarjoaa hakupalvelut. VTLS-ohjelmisto sisältää tekstin ja kuvan linkittämiseen tarvittavat uudet piirteet ja atk-tallenteet sisällytetään FINMARC-yhtenäisformaattiin, jota sovelletaan tuoreeltaan projektissa. Projektin tuottamat hyödyt: tarjoaa valtakunnallisen kanavan korkeakouluissa julkaistavan aineiston verkkokäyttöön antaa viitetietokantojen käyttäjille mahdollisuuden saada alkuperäisjul- kaisut tiedonhaun yhteydessä tarjoaa valtakunnallisen mallin korkeakoulujen elektronista oppimateri- aalin ja väitöskirjojen välityspalvelua varten tarjoaa kilpailukykyisen palvelun, joka vastaa tekijöiden, julkaisijoiden ja tiedon käyttäjien tarpeita ja antaa kokemusta tekijänoikeuksien hankinnasta ja hallinnoinnista antaa kokemusta menettelytavoista aineiston autenttisuuden ja saatavilla olemisen varmistamiseksi antaa kokemusta elektronisen julkaisemisen sekä julkaisujen käyttöön asettamisen ja välittämisen kokonaisprosessista luo kansainvälisiä yhteyksiä muihin vastaaviin kehittämishankkeisiin. Hankkeen kesto on 18 kuukautta ja kokonaiskustannusarvio noin 1,7 miljoonaa markkaa. Opetusministeriön avustus vuodelle 1996 on 500 000 markkaa. MUISTI - kansallisaineiston digitointi ja verkkokäyttö Kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmien digitointi ja tarjoaminen käyttöön verkkoyhteyksin luo uusia mahdollisuuksia tieto- ja kulttuuriva- rantojen hyödyntämiseen. MUISTI-projektin haasteena on kansallisaineistojen käyttöön saattaminen verkkoyhteyksin. Kyseessä on yhteistyöhanke, johon osallistuvat Helsingin yliopiston kirjasto hankkeen koordinoijana, sekä Kansallisarkisto, Museovirasto, Suomalaisen kirjallisuuden seura ja Helsin- gin yliopiston av- ja atk-keskukset. Muisti-projekti luo edellytyksiä olemassa olevien kokoelmien siirtämi- seksi digitaaliseen muotoon. Digitoinnin teknisten, taloudellisten ja tutkimuspoliittisten tekijöiden analyysi tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää eri organisaatioissa ja erilaisten aineistojen digitoinnissa. Projektin muita hyötyjä ovat kansallisaineistojen verkkokäyttömahdolli- suudet, kokemus ja tietotaito digitoinnin ja kuvankäsittelyn kokonais- prosessista, palveluympäristö käytön mukaista digitointia varten sekä käyttäjäpalaute palvelun käytöstä. Kansallisen näkökulman lisäksi kan- sainvälinen yhteistyö ja kokemusten vaihto hankkeen yhteydessä ovat tärkeitä. Yhteyksiä vastaaviin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin hank- keisiin luodaan aktiivisesti. Projektin tavoitteena on luoda toimiva palveluympäristö digitointia ja kuvankäsittelyä varten perustaa digitoidun aineiston kokeilutietokanta ja testata sen käyttöä hajautetussa verkkoympäristössä kartoittaa käyttäjien reaktioita digitaalisen aineiston käyttöpalveluun selvittää digitoinnin kokonaiskustannuksia. Hankkeen yhteydessä selvitetään ja testataan erilaisten aineistojen digitointia kuvan muodossa, digitoidun aineiston käyttöön soveltuvia tietokantaohjelmia, kuvankäsittelytekniikoita, tekstin digitointia kuvina, virtuaalista digitoidun aineiston käyttöpalvelua verkkoyhteyksin, käytönmukaista digitointia sekä digitoinnin tuotantokustannuksia. Aineistot valitaan osallistujaorganisaatioiden kokoelmista, ja mukaan otetaan tekstiä, kuvia sekä käsikirjoitus- ja kartta-aineistoa. Aineiston tulee olla kotimaista ja tekijänoikeuksista vapaata. Kuvapalvelu annetaan todellisten tietokannan käyttäjien koekäyttöön, kerätään käyttäjäpalaute ja analysoidaan sen tulokset. Palautteen avulla selvitetään käyttäjien reaktioita palvelun sisältöön, hakumahdollisuuksiin ja käyttöliittymiin. Hankkeen kesto on 24 kuukautta ja kokonaiskustannusarvio on 2 miljoonaa markkaa, josta osallistujien omarahoitusosuus on lähes puolet. Vuodelle 1996 myönnetty opetusministeriön avustus on 420 000 markkaa. Lisätietoja kansalliskirjaston projekteista: Yhteistyösihteeristö, Inkeri Salonharju, sähköposti Inkeri.Salonharju@helsinki.fi tietolinja 2/96 * 7.6.1996 |