Opetusministeriön Suomi-tietoyhteiskunnaksi -ohjelman
hankerahoitus tieteellisten kirjastojen, arkistojen ja
tietohuollon kehittämiseen

Inkeri Salonharju
Yhteistyösihteeristö

 


Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma perustuu opetusministeriön asettaman 
asiantuntijatyöryhmän laatimaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrate-
giaan ja siihen liittyvään toimenpideohjelmaan vuosille 1995-1999. Oh-
jelmalle on määritelty painopistealueet, ja kokonaisbudjetti vuodelle 
1996 on 236 miljoonaa markkaa. Ohjelmaan sisältyvä kehittämistoiminta 
kattaa myös tieteelliset kirjastot, arkistot ja museot, joiden kehittä-
miseen on varattu 3,5 miljoonan markan määräraha. 
   Opetusministeriö järjesti määrärahojen jakamiseksi tarjouskilpailun, 
joka käynnistyi joulukuussa 1995 ja  umpeutui tammikuun lopussa 1996. 
Määrärahoja voitiin asettaa valtion laitosten käyttöön, ja etusijalle 
asetettiin opetusministeriön hallinnon alalla olevien laitosten hankkeet, 
yhteistyöhankkeet, kansallisesti  merkittäviin kohteisiin suuntautuvat 
hankkeet, hankkeet joilla on  kumulatiivisia vaikutuksia ja laaja sovel-
lusalue sekä uusia sähköisiä palveluja ja tietosisältöjä tuottavat hank-
keet. Lisäksi hankkeissa edellytettiin omarahoitusosuutta.
  
   Määrärahat kohdennettiin ensisijaisesti seuraaviin tarkoituksiin: 
- tieteellisten kirjastojen ja arkistojen tietotekniikka- ja 
tietoverkkokoulutus 
- sähköinen julkaisutoiminta 
- tieto- ja dokumentinvälityspalvelujen kehittäminen 
- tietovarantojen digitointi 
- sisältötuotannon tuki.   
   Tarjouskilpailu herätti varsinaisen "kultakuumeen", ja ohjelmaan jä-
tettiin yhteensä 140 hanke-ehdotusta, joiden yhteinen resurssitarve oli 
moninkertainen käytettävissä olevaan budjettiin verrattuna. Hyväksyttyjä 
hankkeita oli yhteensä 21 (15%), joista osa liittyy laajempiin hankeko-
konaisuuksiin. Hankkeet keskittyvät pääosin ohjelman keskeisiin teemoi-
hin, elektroniseen julkaisemiseen ja elektronisten julkaisujen verkko-
käyttöön, aineistojen digitointiin, verkkokoulutukseen ja elektronisen 
kirjaston mallien luontiin. Tarjouskilpailussa paljon kiinnostusta he-
rättänyt, mutta vaille rahoitusta jäänyt teemakokonaisuus, joka tähtäsi 
tietokantojen käytettävyyden parantamiseen, olivat erilaiset sanasto-
hankkeet. Ohessa on yhteenveto toteutettavista hankkeista ja myönnetyis-
tä apurahoista.      
 
 
Myönnetty hankerahoitus vuodelle 1996 
 
   Agricola - Suomen historiaverkkohanke 
Tampereen yliopisto, Historiatieteen laitos, 400 000 mk 
 
   Arkistojen ja tekstitietokantojen moninais- ja yhteiskäyttö 
Oulun yliopiston kirjasto, 180 000 mk 
 
   Digitalisering av det finlandssvenska bildarkivet- minoritetskultur 
tillgänglig för forskare, Åbo Akademi ja Svenska litteratursällskapet, 
150 000 mk 
 
   Elektronisen kurssikirjaston mallin rakentaminen 
Osaprojekti I, Digitaalisen julkaisuympäristön kehittäminen 
Jyväskylän yliopisto, Digitaalisen median maisteriohjelma, 100 000 mk 
Osaprojekti II, Vaasan yliopisto, Viestintätieteiden laitos, 100 000 mk 
Osaprojekti III, Vaasan yliopiston kirjasto, 30 000 mk ja Jyväskylän 
yliopiston kirjasto, 30 000 mk 
 
   Elektronisen viittaamisen opas, Kai Ekholm, 30 000 mk 
 
   ELEKTRA - Elektroninen julkaiseminen ja julkaisujen verkkovälitys, 
Helsingin yliopiston kirjasto, 500 000 mk 
 
   Kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietojen yhteiskäyttöisyyden 
edellyttämä formaattirakenne ja luettelointisäännöt, Kansallisarkisto, 
90 000 mk 
 
   Muisti - Kansallisaineiston digitointi ja verkkokäyttö, Helsingin 
yliopiston kirjasto, 420 000 mk 
 
   Teknillisen korkeakoulun sähköinen julkaisutuotanto, Teknillinen 
korkeakoulu, 180 000 mk 
 
   Kansainvälinen yhteistyö standardoinnissa ja EU:n telematiikka-
ohjelman kirjastosektorilla, Helsingin yliopiston kirjasto, 80 000 mk 
 
   Elektroninen uutuusvalvonta, Kuopion yliopiston kirjasto, 
80 000 mk 
 
   Vaasan digitaalisen kirjaston luominen, Vaasan yliopiston 
kirjasto, 80 000 mk 
 
   Verkko-osaamista tieteellisiin kirjastoihin, arkistoihin ja 
museoihin, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 500 000 mk 
 
   Virtuaalikirjasto-mallien rakentaminen, Jyväskylän yliopiston 
kirjasto, 130 000 mk, Taideteollinen korkeakoulu 50 000 mk, 
Teknillisen korkeakoulun kirjasto, 76 000 mk, Oulun yliopiston 
kirjasto 64 000 mk ja Kuopion yliopiston kirjasto 68 000 mk.  
 
 
Helsingin yliopiston kirjaston projektit 
 
Helsingin yliopiston kirjasto osallistui aktiivisesti tarjouskilpailuun 
ja oli sekä koordinoimassa että osallistujana useissa hanke-ehdotuksissa. 
Hyväksytyksi tulivat kirjaston itse koordinoimat hankkeet ELEKTRA ja 
Muisti, joiden lisäksi kirjasto on mukana Agricola-hankkeessa. Ohessa on 
ELEKTRA- ja Muisti-projektien esittelyt. Molemmat hankkeet käynnistyvät 
1.6 1996. 
 
ELEKTRA - elektroninen julkaiseminen ja julkaisujen verkkovälitys 
 
Maamme korkeakouluilla ja muilla tiedeyhteisöillä on tarvetta tieteellisen 
aineistonsa elektroniseen julkaisemiseen ja välitykseen verkkoyhteyksin. 
Elektroninen julkaiseminen alentaa jakelukustannuksia ja nopeuttaa ja 
laajentaa tiedon jakelua. Väitöskirjoja ei edellytetä enää julkaistavaksi 
painettuina, vaan suosituksena on  väitösopinnäyte, jota voidaan säilyttää 
ja tarjota käyttöön elektronisessa muodossa. Nopeasti uusiutuvan 
oppimateriaalin jakeluun elektroninen välittäminen sopii nykyisiä kanavia 
paremmin. Myös aikakauslehtiartikkeleiden saatavuutta voidaan oleellisesti 
parantaa liittämällä viitetietokantojen yhteyteen itse artikkelit.  
   ELEKTRA-projektin osallistujat ovat Helsingin yliopiston kirjasto ja akt-
keskus, Oulun yliopiston kirjasto, Kopiosto, Tieteellisten seurain valtuus-
kunta, VTT Tietopalvelu, Gaudeamus kirja ja Yliopistopaino. 
Projektiin on koottu osallistujatahot, jotka edustavat monipuolisesti alan 
kotimaista asiantuntemusta. Mukana on kirjastojen lisäksi kustantajien, 
tieteellisen julkaisutoiminnan, elektronisen julkaisemisen- ja atk-tekniikan 
sekä tekijänoikeuskysymysten keskeiset asiantuntijatahot. Tämä mahdollistaa 
eri ongelmien kattavan rinnakkaisen tarkastelun ja näin teknisten ongelmien 
lisäksi myös vaikeasti ratkaistavat tekijänoikeus- ja maksullisuusperiaat-
teet voidaan sisällyttää kokeiluun ja etsiä niille valtakunnallisia ratkai-
suja. Projekti pyrkii myös aktiivisesti luomaan yhteyksiä muihin vastaaviin 
eurooppalaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin.  
     
   Projektin tavoitteina on: 
  toteuttaa julkaisujen haku- ja välityspalvelu verkkoympäristössä ja 
evaluoida käytön tuloksia todellisilla käyttäjillä 
  luoda malli korkeakoulujen elektronista kurssimateriaali- ja 
väitösopinnäytepalvelua varten 
  selvittää tekijänoikeuskysymyksiä ja kehittää sopimusmallit erityisesti 
tieteellisten julkaisujen välittämiseen 
  selvittää maksullisuusperiaatteita sekä laskutus- ja suojauskäytäntöjä. 
   Projektin päätuloksena on toimiva elektronisten julkaisujen haku- ja 
välityspalvelu, joka on integroitu korkeakoulukirjastojen nykyiseen Linnea-
järjestelmään. Valittuun osaan ARTO-tietokannan bibliografisia tietueita 
linkitetään niihin liittyvät varsinaiset julkaisut. Oulun yliopiston 
kirjaston luettelotietokantaan linkitetään yliopiston omia väitöskirjoja. 
Projektin toteutukseen tarvittava infrastruktuuri on jo pääosin  valmiina. 
Julkaisujen jakelukanavana käytetään Internetin www-palvelua ja Linnea-
järjestelmä puolestaan tarjoaa hakupalvelut. VTLS-ohjelmisto sisältää 
tekstin ja kuvan linkittämiseen tarvittavat uudet piirteet ja atk-tallenteet 
sisällytetään FINMARC-yhtenäisformaattiin, jota sovelletaan tuoreeltaan 
projektissa.    
 
   Projektin tuottamat hyödyt: 
  tarjoaa valtakunnallisen kanavan korkeakouluissa julkaistavan aineiston 
verkkokäyttöön  
 antaa viitetietokantojen käyttäjille mahdollisuuden saada alkuperäisjul-
kaisut tiedonhaun yhteydessä 
 tarjoaa valtakunnallisen mallin korkeakoulujen elektronista oppimateri-
aalin ja väitöskirjojen 
 välityspalvelua varten 
 tarjoaa kilpailukykyisen palvelun, joka vastaa tekijöiden, julkaisijoiden 
ja tiedon käyttäjien 
 tarpeita ja antaa kokemusta tekijänoikeuksien hankinnasta ja 
hallinnoinnista 
 antaa kokemusta menettelytavoista aineiston  autenttisuuden ja saatavilla 
olemisen varmistamiseksi 
 antaa kokemusta elektronisen julkaisemisen sekä julkaisujen käyttöön 
asettamisen ja välittämisen kokonaisprosessista 
 luo kansainvälisiä yhteyksiä muihin vastaaviin kehittämishankkeisiin. 

Hankkeen kesto on 18 kuukautta ja kokonaiskustannusarvio noin 1,7 miljoonaa 
markkaa. Opetusministeriön avustus vuodelle 1996 on 500 000 markkaa.   
 
MUISTI - kansallisaineiston digitointi ja verkkokäyttö 
 
Kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmien digitointi ja tarjoaminen 
käyttöön verkkoyhteyksin luo uusia mahdollisuuksia tieto- ja kulttuuriva-
rantojen hyödyntämiseen. MUISTI-projektin haasteena on kansallisaineistojen 
käyttöön saattaminen verkkoyhteyksin. Kyseessä on yhteistyöhanke, johon 
osallistuvat Helsingin yliopiston kirjasto hankkeen koordinoijana, sekä 
Kansallisarkisto, Museovirasto, Suomalaisen kirjallisuuden seura ja Helsin-
gin yliopiston av- ja atk-keskukset. 
 
   Muisti-projekti luo edellytyksiä olemassa olevien kokoelmien siirtämi-
seksi digitaaliseen muotoon. Digitoinnin teknisten, taloudellisten ja 
tutkimuspoliittisten tekijöiden analyysi tuottaa tietoa, jota voidaan 
hyödyntää eri organisaatioissa ja erilaisten aineistojen digitoinnissa. 
Projektin muita hyötyjä ovat kansallisaineistojen verkkokäyttömahdolli-
suudet, kokemus ja tietotaito digitoinnin ja kuvankäsittelyn kokonais-
prosessista, palveluympäristö käytön mukaista digitointia varten sekä 
käyttäjäpalaute palvelun käytöstä.  Kansallisen näkökulman lisäksi kan-
sainvälinen yhteistyö ja kokemusten vaihto hankkeen yhteydessä ovat 
tärkeitä. Yhteyksiä vastaaviin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin hank-
keisiin luodaan aktiivisesti. 
 
   Projektin tavoitteena on 
  luoda toimiva palveluympäristö digitointia ja kuvankäsittelyä varten 
  perustaa digitoidun aineiston kokeilutietokanta ja testata sen käyttöä 
hajautetussa verkkoympäristössä 
  kartoittaa käyttäjien reaktioita digitaalisen aineiston käyttöpalveluun 
  selvittää digitoinnin kokonaiskustannuksia. 
   Hankkeen yhteydessä selvitetään ja testataan erilaisten aineistojen 
digitointia kuvan muodossa, digitoidun aineiston käyttöön soveltuvia 
tietokantaohjelmia, kuvankäsittelytekniikoita, tekstin digitointia kuvina,  
virtuaalista digitoidun aineiston käyttöpalvelua verkkoyhteyksin, 
käytönmukaista digitointia sekä digitoinnin tuotantokustannuksia.  
   Aineistot valitaan osallistujaorganisaatioiden kokoelmista, ja mukaan 
otetaan tekstiä, kuvia sekä käsikirjoitus- ja kartta-aineistoa. Aineiston 
tulee olla kotimaista ja tekijänoikeuksista vapaata. Kuvapalvelu annetaan 
todellisten tietokannan käyttäjien koekäyttöön, kerätään käyttäjäpalaute ja 
analysoidaan sen tulokset. Palautteen avulla selvitetään käyttäjien 
reaktioita palvelun sisältöön, hakumahdollisuuksiin ja käyttöliittymiin.  
   Hankkeen kesto on 24 kuukautta ja kokonaiskustannusarvio on 2 miljoonaa 
markkaa, josta osallistujien omarahoitusosuus on lähes puolet. Vuodelle 1996 
myönnetty opetusministeriön avustus on 420  000 markkaa. 

 Lisätietoja kansalliskirjaston projekteista: Yhteistyösihteeristö,
Inkeri Salonharju, sähköposti Inkeri.Salonharju@helsinki.fi

tietolinja 2/96 * 7.6.1996